Sitä Riitti osa III

Lue ensin osa II.

Kolmas päivä tammikuuta Seppo soitti, että hakemaan kotiin saatana! Hänelle ei tehdäkään mitään! Saatana hän oli maannut tyhjän panttina. Nopeasti nyt lentäen haettava kotiin Saatanan Perkeleen Kristus! Hän saa istua, seistä, kävellä ja hieman kantaa ja notkistella itseään. Vaimonsa Seija teki kaksosille ohjeet ruokintaan Severin suhteen. Lähtiessä imetti kunnolla tissit tyhjäksi. Arvelinkin, että on jotakin ekstraa, kun äiti mukaan änkee.
- Käännyt tuolta oikealle! Siinä on monta huvilatietä. Jollekin ajat. Auto käyntiin ja lämpö täysille, nait minua, äitiäsi, nyt ensimmäisen kerran polvillaan takapenkillä.
Löytyi sellainen aurattu haara. Peruutin sinne. Näppärästi äiti heitti alushousunsa pois ja meni kontalleen takalattian kumimatoille kartaanitunnelin kohtaan. Enemmän minulla oli hankaluutta sovittaa siihen itseni. Sormeilin tavaraa ja oli kuivaa.
- Tästä tulee hankalaa kun et ole kunnolla kiimaliemessä.
- Anna minä suulla kastelen koko kyrvänvarren!
Taas hyvin notkeasti hän kääntyi siinä ahtaudessa. Hetken limotti pallini pään ja varren ja käski puskea sisään vaan. Minä sen tein ja alkoi se liikkeiden sarja, jolla ihmistä tehdään. Ajattelin hetken, että tämä oli nyt sitä mistä äiti sitä hulluusjuttuaan halusi tietää. Onko normaalia, että poikapuoli panee äitipuolta autossa, kun ovat menossa isäpuolta sairaalasta hakemaan? Eikö tämä ole dekadenssia turmeltunutta perhettä pahimmillaan, jossa regeneroitumisen kaikki osatekijät soittaa ykkösviulua?
Sperma tuli vauhdilla, kun asento oli kai sopia. Tämä tilanne oli niin jännä, tai ainakin kutkuttava kaikella tavalla. Olin kymmenenminuuttia tulppa. Katseltiin autoja ajavan ohi. Äiti puhui hemmetin ruokottomia. Minä epäilin, että pallini kasvaa kiinni hänen kohtunsa suuhun, emmekä pääse koskaan irti.
- Mahdotonta! isä Seppo, kun sen näkee, niin yksi repäisy. Oletkin selälläsi pallin tynkä kädessäsi.
- Luulen sinun sisäolentosi olevan sinä myös asfaltilla kasassa.
- Ota pois ja aja sairaalaan!
Myöhemmin, kun äiti helmikuussa oli gynekologilla se laski, että sikiö on viidennellä viikolla. Sanoi, että se täytyi olla se autopano. Äidistä oli siis juuri oikea hetki panna silloin se asento.
Saimme isän kotiin rähjäämään. Nyt äiti passasi isää, sekä Severiä aamusta iltaan. Äiti pakotti kuitenkin isän jo heti nussimaan. Se valitti selkäänsä, mutta äidin kiimainen halu oli suurempi tuntemus. Siru tuli sanomaan minun puolelle, että seinäntakan ne nussii, kuin hullut.
- Mitä sitä isää pitää passata, jos se on panokunnossa? Me ei kai panna, kun olen mooniksissa?
- No toiste sitten, Siru pikkuinen.
Siellä koulussa alkoivat ne lukiotodistuksen loppuarvosanojen kokeet. Olin rento ja pätkin hyvää saalista. Seuraava viikko oli sitä vanhojen kokeiden läpileikkimistä. Oli suuri kato luokassa päivä päivältä. Koulu sai uuden terveydenhoitajan. Ulla lopetti. Huhuttiin, että Erkin kuolinpesän perikunta, eli testamentilla pois jätetty rikollinen poika, siis Ulla oli saanut lähes uskomattoman, 1 700 000 markan potin. Siksi oli Ulla jättänyt työt ja suunnitteli Espanjaan lähtemistä, ehkä jonkun miehen kanssa.
Olin täyttänyt 19 vuotta. Olin sittenkin luokan vanhin. Sitä se pitkä peruskoulun nuhjaaminen tekee. Pääsin katsomaan vastaanotolle sen uuden hoitajan. Se oli viisikymppinen, hennapäinen, silmälasillinen ja hymytön nainen. Mitattiin taas, nyt koulussa viimeisen kerran pituus, painoi, verenpaine, näköä ja kuuloa, sekä katsottiin varpaat. Sitten se kysyi kysymyksen, jota en osannut odottaa.
- Onko sinulla muuta vikaa vaivaa tai kerrottavaa? Miten on seksielämäsi?
On kerrottava ensin aamun tapahtuma. Olin aikonut lintsata koulusta ja mennä mustalais-Mirjan luokse tyhjäämään pussit. Soitin ja Mirjan puhe oli tämä.
- Simo! Minä en ole se nainen, jonka luokse sinun kannattaa tulla! En ole nyt yksinkään, mutta olen sinulle väärä nainen. Olen tämän niin miettien ajatellut. Olen kiitollinen, että olit sen hetken minun, etkä kenenkään toisen. Tehdään heinäkauppaa! Hymyillään tavatessamme, mutta älä kiinny minuun. Hyvää päivää sinulle Simo!
Tästä soitosta olin melko keljulla päällä. Siksi aikomukseni oli ensin pelleillä sen hoitajan kanssa. Sitten se näytteleminen meni yli. Lopuksi en voinut enää sanoa, että ”pelleilin sori siitä!” Oli siis kysytty seksielämääni. Otin sen saman elekielen ja tarinan esille, joka oli ollut toimiva jo aikaisemminkin.
- Minulla ei ole seksielämää naisien kanssa! En käy tasseissa, terasseilla, kapakoissa tai missään muiden paikoissa joista naisia isketään mukaan. Olen ollut kotona. Olen pyrkinyt lähestymän ikäisiäni, mutta en osaa puhua jostakin filmeistä, miten se ampui ja tappoi sen ja tuon. En katso niitä, enkä kuuntele sataa popparia, joiden alushousun värin, tai isän syntymäajan pitäisi tietää, että olisi jengissä mukana. Niillä jutuilla saisi tyttöjä tai siis jo naisia pantavaksi.
- Tuota ei edeltäjäni ole tänne näitä merkintöjä laittanut tiedostoon. Aivan tavalliset ruksit oikeissa paikoissa täällä on.
- Ulla on naapurimme! Ei voinut tutulle puhua! Nauroivat minua kylällä jo puheistani tieteestä, kirjallisuudesta ja musiikista. Oli pakko säveltää ja sanoa Ullalle, että nain ja nauran likkojen kanssa, joka oli siis pelkkää valetta itku silmissä!
- Tuota sinulle oli tuo vartti aikaa ja seuraava jo odottaa. Tämä on niin erikoinen asia, että otan sinut uudelleen kolmen jälkeen hetkeksi. Kai täältä pääsee Seinäjoelle vielä myöhäisimmilläkin autoilla?
- Pääsee ja minulla on auto. Voin ajaa teidät kotiin, jos saisin sittenkin avun, tai oikean neuvon teiltä tähän asiaani. Te olette Seinäjoelta, kaupungista, vieras ja teille on niin helppo puhua vaikeroimatta ja häpeämättä tästä.
- Minä sinuttelen. Sinuttele sinäkin Simo minua! Tule kolmelta, eikö silloin lopu tunnit? En mitään ihmeitä pysty tekemään. Ihmisen seksuaalisuus on niin monimutkainen. Joskus tosiaan pelkkä puhe auttaa jonkun kohdan yli.
Olisin vielä voinut sanoa, että ei sentään. Laita sinäkin ruksit sinne minne kouluhallitus ne haluaa. En sitä tehnyt, vaan katsoin nyt naista tarkemmin. Hän oli pikkurintainen, pitkähkö, vielä hyvä iho kasvoissa, sormukseton ja ryhdikäs olemus Raija Vaara oli nimineula. Hymyilin kummallisesti hänelle, nyökäten lähdin käytävään hieman hullun kiilto silmissäni.
Puoli kolme soitin kotiin ja kerroin viipyväni, kun vien uuden opettajamme Seinäjoelle. Hän vuokseni myöhästyy kymmen yli kolmen bussista. Isä murahti, ettei tässä Mersua tarvitakaan.
Viittä vaille kolme olin siinä odotustilassa. Ovi Raijalle oli auki.
- Tule sisään vain! Laita ovi kiinni. Panen punaisen päälle. Ajattelin kertomaasi tässä hieman uudella tavalla. Sinä olet komea ja arvosanojen mukaan älykäs mies. Sanon 19 vuotiasta mieheksi. Oletko ajatellut, että ikäisesi naiset pitävät sinua vain älykkönä, joka mahdoton ja hankala ystävänä?
- Ja siksikö nauravat ja lähtevät mieluummin paikallisen hammapparin mukaan nuoltavaksi ja nussittavaksi?
- Nuoltavaksi ja nussittavaksi … käytät melko alkuvoimaista muotoa. Niinkö puhut yleensä heillekin, naisille?
- En. Nyt tuli jossakin harmistuksen mukana se valinta, mutta tottahan se on!
- No nykykielellä TV:ssä ja muualla niin toden totta sukuelimet on joka päivästä puheen sanomaa jopa ministereillä ja sivistyneilläkin ihmisillä. Itse siis olet lähestynyt luokkasi tyttöjä ja ne ovat torjuneet?
- Juuri niin. Sitten on tässä kylällä ja siellä meilläkin päin neljä viisikymppiset naiset tehneet tuttavuutta. Puhuneet myös, kuten sanoit alkuvoimaisesti, kosketelleet ja pyrkineet lähelle.
- Miltä se on tuntunut?
- Hyvältä. Mutta olen taistellut sitä tunnetta vastaan. Se on luonnontieteen valossa ja ihmisen kehityshistoriassa väärä tapa! Nuoren miehen spermaa ei luonto ole ajatellut tuhlattavaksi vanhaan naiseen, joka ei lisäänny. Sitten olen ajatellut, että mies runkkaa käteen spermaa joka ei lisäänny. Vanhemman naisen kanssa olisi kuitenkin läheisyys, hellyys, intohimokin ja lämmin ihmissuhde sen aktin ajan ainakin. Minä olen sieltä kylältämme sellaisen alta viisikymppisen lesken kohta valitsemassa ensimmäiseksi kokemuksekseni.
- Niin sinulla on kuten sanotaan ensikokemus, poikuus ja sen menetys vielä edessäsi. Aikaisemmin sitä pidettiin, kuten naisillekin suurimpana lahjana, jonka rakastamalleen voi tarjota. Nyt sen merkitys on hävinnyt. Nuoret tytöt kilpailee, saadakseen antaa sen 13 vuotiaana. Minä menin naimisiin 21 täytettyäni ja olin neitsyt. Se oli kyllä liian suuri lahja antaa sittenkin väärälle miehelle. Mies ei ollut sen arvoinen ja erosimmekin pian.
- Oletko sinä siitä saakka ollut sitten ilman miestä?
Raija häkeltyi kysymystäni.
- He hee... En suinkaan! Olen minä kokenut miesten läheisyyden, intohimon ja kaiken sen monta kertaa. Nyt olen ollut muutaman vuoden pidättyvä. Kuukautiset loppuminen vei halunikin. Mutta ei meidän pitänyt puhua minun seksistäni!
- Tuota oliko sinulla kiire sinne Seinäjoelle? Ajaessamme voimme kai jutella lisää? Jos uskallan toivoa kahvikupillista palkkioksi ja lisäkeskusteluja, niin olisin hyvin onnellinen.
- Eikö sitä ole sinulle aivan liian suuri vaiva? Tästä on matkaa paljon.
- Mitä merkitsee jokin ajaminen, jos saa neuvoja, apua ja keskustelun kautta jotakin uutta ja uuden ihmisen kanssa, joka ymmärtää! Tämä voi olla se apu ennen sitä kylämme leskeä?
- Pidätkö sinä siitä leskestä?
- En varsinaisesti, mutta hän on harvoja naisia, joka on kiinnostunut minusta ja jotenkin viestii, että haluaa olla avuksi enemmän sängyssä, kuin vain yhden yön. Se toisaalta minua pelottaakin, jos siitä tulee jokin riippuvuus!
Raijassa näkyi jokin ajatus sitä, että voin jo huomenna antaa poikuuden ikäiselleen leskelle. Hän sanoi ottavansa kyytini kotiinsa. Naaras, vanhakin on kilpailuhaluinen herättyään. Mersussa avasin Raijalle oven ja laitoin turvavyönkin sopivaksi. Hipaisin siinä tissiä ja vyön laittamisessa pidin kämmentä hieman reidellään. Kasvomme olivat melkein kiinni, eikä hän pyrkinyt kääntämää omiaan.
- Sinä Simo olet sitten kohtelias herrasmies.
- Sinun kanssasi on niin mutkatonta ja suoraa kaikki. En jännitä, enkä ole angstinen seurassasi Raija yhtään.
- Minä olen terveydenhoitajana, kuin pikkuisen ammattilainen käsittelemään erilaisia ihmisiä. Sinä lisäksi olet avoin, rehellinen minulle koko ajan, joten mitään sellaista jännitystä ei tule. Enemmän minä tunnen miehen ja naisen jännitystä välillämme. Älä pane pahaksesi, mutta kaikki tuo kohteliaisuutesi, minun sanojen huomioiminen tekee vanhan naisen levottomaksi, sekä hieman uteliaaksikin. Sinä ajat Mersulla?
- Pappa betalar, kuten sanotaan. Talon ja perheemme ainut vanha auto on tässä. Asutko sinä kerrostalossa?
- Ei omakotitalo Törnävällä. Siksi tämä matka on niin hankala ensin tulla keskustaan ja siitä puoli seitsemän autoon, että olen tuolla koululla kahdeksaksi ja toisinpäin sama. Ehkä tämän kevään jaksan näin, mutta en taida anoa tätä virkaa. Pitäisi ostaa taas auto käyttöön. Sinä muuten ajat hyvin.
Tässä vaiheessa huomasin Raijan tekevän kaksi liikettä, eli siirtoa pelissämme. Hän veti sen mustan, noin polveen olevan hameensa kymmenen senttiä ylös reisilleen. Käänsi itsensä ja ne polvet hieman minuun päin. Kohta, kuin huomaamatta avasi röyhelöpaitansa pari ylintä nappia, tosin sanoen, että on lämmintä. Siellä oli jo liivien reunat näkyvissä. Rinnat eivät olleetkaan pienet, vaan pitkämalliset ja hieman litistyneenä painuneet sinne kainaloihin päin. Tein oman rohkean siirron. Se vasen polvensa oli melkein vaihdekeppiin kiinni. Vaihdoin rautatien ylikäytävälle kolmoselle. Pudotin käteni reidelleen. Sanoin hymyillen Raijalle.
- Minä pidän sinusta Raija! Sinä jotenkin jo autat minua nyt kummallisella tavalla. Keräsin koko rohkeuteni koskea sinua.
- Koske vain! Voit vaikka hyväillä reittäni, tai pitää kättäni. Se tuntuu minustakin hyvältä. Palaan vielä siihen poikuuteen. Nämä vanhat naiset siis tietävät sinun olevan kokematon?
- Aavistavat, ehkä näkevät kömpelyydestäni ja puheeni jostakin vivahteesta.
- Sinulla on äiti. Minkä ikäinen hän on?
- Taitaa olla kolmen kymmen yhdeksän.
- Oletko yhtään puhunut hänelle? Mitä hän on sanonut?
- En lainkaan näin, kuin tässä puhutaan! Hän saattaisi pitää minua homona, tai jonakin helkutin perverssinä, jos puhuisin nainnista, tai muusta.
- Onko sinut koskaan tehnyt mieli hyväillä äitiäsi, kuten teet reidelleni nyt?
- Silloin kuin olin viidentoista tai kuudentoista.
- Koskitko koskaan?
- Kerran keittiössä, kun teimme ruokaa. Tartuin rintoihinsa. Hetken hän antoi sen jatkua. Sitten torui kovaa. Kertoi sen olevan luonnotonta ja laitontakin. Toisen kerran muistan, kun hän sovitti jotakin vaatetta. Pyysi minua vetoketjun avaukseen avuksi. Sain sen auki ja pudotin klänningin varpailleen. Hyväilin taas rintoja, vatsaansa ja pakaroitaan. Minulla seisoi ja hetken hän antoi hangata palliani pakaroihinsa. Sitten kääntyi, torjui jo pois työntäen ja vihaisena. Puhui jotenkin, että niin mielellään, kun hän olisi mukana, hän ei voi ja minun pitää se nyt uskoa ja käsittää!
- Sittenkö ei muuta?
- Ei.
Tässä vaiheessa oikea käteni oli hyväilemässä jo syvällä alushousua kosketellen. Raija otti vielä leveämmän asennon ja selvästi nautti siitä sukkanauhaliivin nauhojen nypläämisestä ja kostuivatko housutkin? Sai käskyn kääntyä vasempaan ja sen kadun lopussa taas vasempaan vihreän, jyrkkäkattoisen, rintamamiestalon pihaan.
- Tässä minä asun. Tule sisään! Minä luulen, että keitämme kahvit, puhumme ja koskettelemme toisiamme lisää. Pääsemme jo tänään hyvään alkuun. Voisitko jäädä vaikka yöksi luokseni? Voisimme olla lähekkäin.
- En ole varma. Pitää ainakin soittaa kotiin. Autolle voi isällä olla käyttöä.
Eteisessä autoin talvitakkinsa naulakkoon. Autoin pois talvikenkänsä ja pidin tukea suoraan hameen alta pakaroista. Autoin auki sen röyhelöpaidan ja sain ne rinnat esille. Sain ne liivitkin hyllylle. Itse potkin kenkäni ja muut tekstiilit kasaksi lattialle. Kannoin Raijan oletettuun makuukamariin petaamattomaan sänkyyn.
- Mitä minä nyt teen?
Raija neuvoi.
- Hyväile minua kaikkialta, suutele minua, ime nännejä, hyväile jalkoja, pakaroita ja suutele kaikkialle, jos pystyt, niin nuole siitä alakarvojeni alta sitä raon yläpään nystyrää! Laita sormet sinne pilluuni! Liikuta ja käänny sitten niin, että voimme vaikka imeä toisiamme. Minä opetan sen.
Aluksi näyttelin kömpelöä ja osaamatonta, mutta kiimani oli niin paksua, että jo se pillun nuoleminen sormeiluineen meni vanhan tottumuksen kanssa. Tämä Raija oli äänekästä laatua. Hän huohotti ääneen. Hän päästeli aaah ja ooooha vuorotellen ja pieniä kimakoita kiljahtelujakin. Hän sai orgun ja nosti lantiotaan kovaa suutani vastaan. Vaati sitten kääntymään. Imi minun kovana sykkivää kulliani ja minä jatkon pikkuisen kusisen pillun kanssa. Taas se kiljui ja vatkasi lantiota, jäykistyen. Pyyteli siinä siiinääää ja perään lisää LISÄÄÄ! Minä olin hurmoksessa ja nousin reisien väliin.
- Miten laitan sen tänne?
- Laitat vain! Kyllä se kestää mitä vain kyrpä osaa tehdä! Laita sisään se suuri kyrpäsi, ihana poika! Laita syvälle ja nussi minua! Nussii ja nussiiiii nyt Raijaaa!
Hetken nain jalat levällään kovaa. Se nostin ne korvilleni ja näin vielä kovempaa ja se kiljui joka työnnössä. Tämä vanhin naiseni oli villein, haluava ja vaativa! Tätä menoa ei kestä mikään mies laukeamatta kauaa. Ruikasin kerran, toisen ja se kolmas vasta tulikin voimalla niin, että Raijakin kiljahti siitä. Sitten minun piti jotenkin siihen puoliksi päälle tajuttomuuden tavoitellessa lysähtää lähättämään. Olin minä jo äidinkin kassa ollut poiki, joskus Ullan ja Leilankin, mutta tämä piti minut puoli-ihmisenä pitkän! Ei hän itsekään näyttänyt pääsevän ylös, kun pillu kai valui sänkyyn aineet. Kaappasin veltosti hänet syliini. Raija sopersi, että olemme kastelleet koko sängyn.
- Vaihdetaan lakana. Oliko tässä minulla nyt jokin vialla? Saitko sinä mitään nautintoa minusta? Tämäkö on se aina loppu, että ei meinaa henki pysyä?
- Ihanan hellyyttävä poika! Ei ollut sinussa mitään vikaa! Olit täyden kympin ja enemmänkin mies minulle! Minä nautin jo esileikistä enemmän kuin monen miehen kanssa yhteensä! Tämä panohan meinasi tosiaan tappaa! Ei uskoisi ensikertaiseksi! Ei kymmenestä tuhannesta miehestä, kuin ehkä yksi nussii noin! Et arvaa minkä arvon minä osaan antaa sinun poikuudestasi?
- Minkä?
- Kunnioitan sinua ja olen ylpeä että saan olla se naisystäväsi, jolle sen annoit ja millä tavalla! Joku mies valehteli minulle antaneensa ja minä en uskonut. Myöhemmin se paljastuikin monen naisen petturiksi. Se oli se aviomieheni. Sen jälkeen en ole poikuusajatusta kuullutkaan keltään. Sinun nyt tiedä sen varmasti antaneen. Ei ole suurempaa lahjaa naiselle tuoda. Nyt sinä siirryit mieheksi. Et voi tätä enää antaa vaikka löytäisit kuinka ihanan ja rakastettavan naisen huomenna. Kaduttaako?
- Ei! En olisi saanut tätä kokemusta leskeltä. En tätä läheisyyttä hellyydellä, mitä sinä tarjoat! Lisäksi olet kaunis.
- Kaunis? Ethän vain nyt pelleile?
- En. Olet kaunis silmissäni. Olet kaunis siksi, että sain antaa sinulle sen, mitä ehkä olet kaivanut koko elämäsi. Osaat arvostaa sitä. Joku 18 vuotias lukiotyttö ei olisi osannut. Tiedän, että olen hölmö, mutta olen sekä ihastunut sinuun, että vaarassa rakastuakin. On. On ikäeroa varmaan kolmekymmentäviisi vuotta. Et kai ala nyt minua työntämään kauemmaksi sinusta?
- Simo! Tämä on vakavaa! Sinä puhut pelottavaa kieltä. Et saa rakastua! Se ei ole se elämä, jota sinun pitää elää minun kanssani! Viiden vuoden kuluttua minä olen vanha haaska ja sinä olet mies, joka haluaisi nussia ja nauttia jatkuvasti naisen kanssa! Sinä olet silloin mies joka näyttää naarastaan maailmalle. Minä en siihen voi mukaan kuulua! Olen sinua kolmekymmentä yksi vuotta vanhempi!
Sain siis samana päivänä kahdelta naiselta lähes samanlaisen torjunnan. He kuitenkin vain halusivat yhden panon nautinnon. Näytin kurjalta. Nousin sängystä, jossa hemmetillinen spermani lätäkkö. Puin eteisessä, kun Raija katseli epävarmana. Ei enää ollutkaan kahvia ja keskustelua ongelmistani. Sain vaatteet ja kengät jalkaani. Tämä meni juuri, kuin olin suunnitellutkin. Nainen haluaa minun häipyvän. Arvaan jo uudet vuorosanat. Ne tulivatkin eteisessä heti.
- Simo! Ei sanaakaan,ei sanaakaan tästä koulussa!
- Sinä siis vain halusit yhden varvin ja tiesit poikuuteni menevän?
- Simo ei! Ei Simo nyt näin! Tämä vain jää meidän väliseksi. Jooko?
- Ei enää pyyntöä yöksi, tai kahville nyt?
- Haluatko?
- Nussia yönkö? Olisin halunnut, mutta ei nyt enää. Hyvästi!
- Mutta Simo! Ei näin ja muista nyt, että…
Loppu jäi jo välioven taakse. Ajelin mielissäni kotiin. Olin valloittanut viisikymmenvuotiaan naisen vartissa, joka vain siksi nussi kanssani, että luuli saavansa poikuuden. Siinä oli kaikki sen sivistys, muistot, selitykset ja auttamisen halu yhdessä, yhdestä panovarvista kanssaan. Köyhää elämää, vielä köyhempää kuin Leilalla, Ulla Kasbergillä, tai mustalaisnaisella! Äidin motiivit on selkeät. Hän on sanotut julki minulle aina. Äiti ei ole minua käyttänyt kertaakaan hyväkseen, kuin nämä. Harmi, että se todellinen poikuus meni Leila Sirkkaniemelle. Opin taas naaraista lisää. Heihin ei voi luottaa ja heidän tarpeensa ovat aina omahyväisiä ja raadollisia hekuman saamista. Ei mitään eroa mieheen, sikaan, kaniin tai kärpäseen.
Helmikuussa oli se äidin raskaus suurin uutinen. Siru oli joskus yön kanssani. Satu väitti minulle, ette halua kiilata Sirun väliin. Saattoi olla oikein, mutta ehkä hän ei minusta pitänytkään enää yhtä paljon, kuin Siru. Maaliskuussa ne kirjoitukset piti olla meidän nuorten monivuotisen punnertamisen huippu. Moni meistä otti yhtä löysin rantein, kuin minäkin. Tulee, mitä tulee ja menee sitten, mikä menee. Terveydenhoitaja Raija kävi vain yhtenä päivänä viikossa työssä, jossa ennen oli viisi päiväinen asia. Huolehtiminen käsitti vain yläasteen lopettavat ja meidät kirjoittajat. Toivoin, ettei tarvitse tavata. Sitä vastoin tapasin tavallaan vanhan tietoni, mutta kuitenkin uuden ihmisen.

Oli pyryttänyt päivän ja kummallisia kinoksia oli tullut teiden yli marketin pihaan. Lisäksi marketin pihassa oli auramies törkeästi vain aurannut lumivallit pysäköityjen autojen taakse. Sellaisessa tilanteessa oli tumma nainen. Ei ollut tämä mustalaisheppanainen, vaan Tauno Sirkkaniemen entinen seksuaalinen hoito, kaavasihteeri Iiris. Hänen autonsa ei lähtisi siitä ennen kauhakuormaajaa. Edessä oli toinen auto, jonka takana lumivalli ja Iiriksen auton takana toinen. Ajoin Mersun siihen käytävälle. Jotenkin aavistin naisen, vaikka en ole häntä koskaan nähnyt.
- Hyvää päivää rouva! Surkea tilanne, kuin tahallaan on tehty autollenne. Sallikaa minun auttaa. Laitetaan ostoksenne Mersuun. Ajan teidän minne ikinä olettekin menossa.
- No päivää vaan nuori herra. Kotiin voisin ehkä avun ottaa vastaan, mutta minun pitäisi vielä olla illalla tuossa naapuripitäjän kunnantalolla. Voisiko tosiaan olla tahallista, tuo lumen puskeminen?
- Voi. Joku tuntee autonne ja on saanut halun ilkeillä kunnolla. Minä olen Simo. Jotenkin normaali nuorimies, joten ole huoletta. Voidaan ajatella suurempaakin ajamisen yhteistyötä sinne naapurikunnantalolle. Ostokset nyt vain tänne taakse istumaan. Te istutte viereeni etupenkkiin.
Iiris tuli istumaan, avatun oven aukosta. Laitoin taas sitä turvavyötä tällekin naiselle, paikalleen hipaisten reisiä. Kasvomme melkein koskettivat, kääntymättä pois . Molemmat olivat tuiskulumesta kosteat.
- Minnekä kurvataan rouva?
- Yhdystie 3. Se on tuolla lammen takana. Sinä se olet vanhanaikaisen kohtelias mies.
- Tässä ei ole varaa enempää kylähullun mainetta kasvattaa. Olen jo nyt laiteltu luuserien ja epäonnisten peräkamaripoikien kasteihin.
- Mitä se sellainen on?
- Yhdeksäntoista vanha abi, joka ei ryyppää, käy tansseissa, eikä vaihda yönaisiaan joka viikko. On sellainen tietysti tässä kylässä se peräkamaripoika. Sama abi, joka ei osaa puhua räppärien ja rokkarien minivogesta ja heidän kenkiensä koosta ja kitaransa kielin nimistä, on luuseri, joka ei ole jengissä, josta naisia saa mukaan sänkyyn naimaan.
- Sinä siis olet abi, jolla ei ole sanonna mukaan ”laksia naisten kanssa”. Kas, kun tiet on täälläkin ummessa. Voisiko kiertää lammen tuolta pohjoispuolelta? Tuolla on jokin auto kinokseen tarttunut kiinni. Hinuri on paikalla. Osaatko kiertää? Ei ole vuosiin näin tukkoon tie tässä mennyt! Kuinka tukossa se on valtatiekin? Kannattaako sinne lähteäkään?
Käänsin Mersun ja lähdin keskustan kautta lammen toista päätä tavoittamaan. Keskustassa oli pakko odotella liikkeelle lähtemättömien autojen sekamelskaa. Siinä jäi aikaa puhuakin. Lopuksi lähellä kaavatoimistoa Iiris sanoi, että ajaisin sen pihaan. Hän käy soittamassa ettei tule. Minä menin puhelinkioskiin. Soitin kotiin, että on pari asiaa vaiheessa. En tule aivan heti pihaan. Istuin jo autossa, kun Iiris tuli kumarassa tuiskun pyörteessä sisään.
- Ei sitä siellä pidetäkään. Oli onni, etten saanut autoani liikkeelle. Olisin siellä kinoksissa nyt ja turhaan! Lisäksi sain sinusta hyvää seuraa ja järjellisen kuuntelijan. Niin on se asia. Sinulla ei ole siis tyttöystävää?
- No ei ole! Eikä ole yrittämisestäkään kiinni. Ne nauraa minun puheilleni musiikista, kirjallisuudesta filateliasta ja luonnon kuvaamisestani. Saan pilkkaa, kun ne osaa tanssia. Ja aina jokin hassu syy on välissä. Ne lähtee paikkakunnan pahimman roikaleen kainalossa mieluummin ryyppäämään ja naimaan jonnekin onkaloon, kuin minun.
- Siis nämä ikäisesi naisetko? Onko se totta jokaisen kohdalla?
- On se minusta valitettavasi. Sitten on äitini ikäisiä tuttavanaisia, jotka kyselee kaikkea ja ihmettelevät minua. Ilkeilevät poikuudestani ja naista saamattomasta olemuksestani. Joskus vastaan niille ettei poikuus lähde käteen vedossa. Sitten ne tyrkyttää itseään ja pyrkivät lääppimään ja puristelemaan.
- Sinä puhut värikkäin sanakuvin. Ei se mitään! Minä sen kestän. Miesvaltaisessa työyhteisössä saa sitä kuulla koko ajan. Siis puhutaan sitten suoraan. Sinulla ei ole ainuttakaan kokemusta naisten kanssa sängyssä?
Näyttelin hämmentyvää ja kiusaantunutta ja loukkaantuneena sanoinkin.
- No ei ole! Se kai pitää loppuelämä hokea vieraille naisille ja sitten ne menevät tirskumaan.
- Ei minun kanssa ole sitä vaaraa. Olen muuten Iiris. Iiris Lenfors. Näyttää olevan lumista, mutta tuolla taitaa tulla aura. Odotetaanko se vastaan?
- Joo. Se tulee kai läpi sieltä, mistä jo yritettiin. Anteeksi, että olin naiivi. En minä sinulle tiuski, eikä tietenkään ole sinun asiaksikaan. Sinä olet sivistynyt, kultivoitunut ja selvästi maailmaa nähnyt rouva.
- Sano Iiris vaan, en ole rouva vaan eronnut.
- Joo. Minä tässä surkeaa elämääni sinulle itken. Mitä turhasta!
- Ei mikään ole turhaa, jos se vaivaa itseä ja on ongelmana aamusta iltaan. Tavallaan ymmärrän sinua … siis tuota asiaasi. Olet selvästi niiden monen tavallaan ymmärryksen yläpuolella ja siksi ne välttää sinua. Tässä kylässä ei ole montaa filatelian ja kirjallisuuden harrastajaa ainakaan parikymppisissä. Sinä olet pitkä, roteva ja komea mies. On suorastaan hullua, että etsit tuskaisena seuraa. Minulla on tuolla virastossa muutama minua nuorempi ystävätär, jonka voisin esitellä sinulle joskus, jos niin haluat. Osa on vapaita, osa on avoliitoissa jo pettynyt ja rypenyt. Minäkin olen siis eronnut jo kauan sitten. Liittomme kesti parivuotta. Mies oli moniongelmallinen, jota en seurustelussa uskonut. Luulin sitä maneeriksi, tai rooliksi. Muutin tänne Vaasasta eron jälkeen. Sitten on ollut myös minullakin tätä vetäytymistä pois kapakoista ja iskupaikoista. No nyt pääsemme jatkamaan!
Ajoin kolmosen pihaan. Kiirehdin avaamaan auton oven ja auttamaan taas vyötä pois. Otin ostokset. Sain sen kutsun.
- Tule sisään. Keitetään kahvit ja jutellaan lisää.
Avustin taas talvitakkia naulakkoon. Avustin pitkävartisen talvisaappaan vetoketjut auki. Pidin nyt, en perseestä kiinni vaan kapeasta uumastaan. Se teki vaikutuksen Iirikseen. Hän hymyili. Sanoi asian melko suoraan.
- Olet huomaavainen, kohtelias ja teet naiselle paljon sellaista, joista me naiset pidämme. Vaikka ehkä puhut karkeasti, ei se suustasi kuullosta tahallaan tehdyltä korotukselta. Abiksi olet harvinaisen kypsä aikuinen, joka on vuosia väärin ymmärretty. Tule keittiöön! Istu! Kahvi tulee pian ja tutustutaan toisiimme. Vaikutat mielenkiintoiselta mieheltä. En yleensä tuo miehiä kadulta, tai kapakoista kotiini. Niistäkin on huonoja kokemuksia.
Iiris vähäeleisesti pyöri vesimäärän ja jauhoannostelijan kanssa. Takaapäin katsottuna lantionsa oli hartioita leveämpi. Selkäkin saattoi olla missimitoissa liian pitkä jalkoihin verrattuna. En sellaisiin liikaa laske ongelmaa. Olin tässä vaiheessa varma, että nopealla aikataululla Iiris olisi selällään sängyssä vaatimassa nuolentaani vartissa. En tehnyt sitä, vaan halusin pitkittää tätä jonkinlaisen vallan- ja onnistumisen herran makeaa osaani. Kuinka tämä yksi roolini tekee tehtävänsä? Kuinka tämä poikuuden esitys saa naisen kuitenkin pehmeäksi? Ryhtyvät yrittämään pikku hätävalheillaan, niillä pienillä totuuden väännöillään itselleen. Iris kääntyi ja huomasi, että ihailen, tai mittaan hänen olemustaan.
- Mitä sait silmiisi?
- Katsoin virasta naista pitkästä aikaa kotonaan kahden. Katsoin ajatellen, että olisimme pari, istuisimme näin melkein joka ilta. Me puhuisimme asioistamme, suunnittelisimme huomista, ensi viikkoa ja kesälomia.
- Niinkö? Taas sinä yllätät! Minä katsoin, että sinä mittaat ja vertailet minua joihinkin toisiin naisiin, joita olet keittiössä katsonut.
- Olen keittiössä katselut äitiäni, joka on paljon sinua vanhempi ja pikkusikojani.
- Kuinka vanhaksi sinä minua luulet?
- Kolmekymmentä tai kaksi vuotta päälle.
- Kiitos imartelevasta väärin menosta. Olisinpa sen, mutta kun pitää laittaa kymmenen vuotta lisää. Täytin neljäkymmentä!
Näytin hämmästyneeltä. Siinä oli 33% oikein tottakin. Siksi se vaikutti niin todelliselta. Sirkkaniemi ei siis höylännyt nuorta lihaa!
- Näytät hassulta herra. Oliko sittenkin vain sinun kohteliaisuutta?
- Ei ollut! Sinua on luonnon enkelit suojelleet hyvin maailman ryppyjä, ruttuja, kumaraa asentoa, myös ilkeää ilmettä vastaan. Uskon sanomaasi. Uskoisin, jos olisit sen kolmekymmentä vain hyväksynyt.
Kahvi tuli kuppiin ja Iiris istui vastapäätä. Katseli vuorostaan minua. Vaikka tiesin jo voittaneeni, niin tekeydyin hämmentyneeksi katseestaan. Yritin kai punastuakin.
- Sinä menit nyt jonkun taakse piiloon pelossasi ja hämmennyksessä. Et saa minun ollessa tässä tehdä niin! Oletko sinä perusluonteeltasi sittenkin ujo? Teeskentelitkö autossa enemmän tarpeetonta miestä, kuin mitä olet? Näin kahden lähellä naista sinä suljet itsesi kuoreen. Olet todella komea mies! Naisen olisi helppo ihastua sinuun muutamassa minuutissa.
- Miksi ei ole niin tapahtunut seitsemään vuoteen? Se vanhojen naisten halu puristella pakaroitani ja kosketella ei ole ihastusta! Se on vain oman hetkellisen kiiman ja hekumanhalun tyydytystä! Mitä tulee kuoreen, niin tämä tilanne tosiaan on minulle outo ja erikoinen. Minä olen tuhat kertaa haaveilut, mennyt mielessäni naisen luokse. Olen aina niissä ollut rempseän hauska ja kaatanut naisen sänkyyn. Nyt on todellisuus tässä! Minä kiepun, kuin jossakin keinussa. En tiedä sitä, kuinka pornovideoissa, mitä naiselle pitää sängyssä tehdä. En ole varma onko ne asiat juuri ne oikeat?
Iiris katsoi nyt posket ja kaula punassa. Hengitti selvästi enemmän, kun jalkansa teki rytmillistä, nopeaa liikettä pöydän alla. Lopulta kysyi, kuin rohkeutensa keränneenä.
- Haluaisitko sinä minut sänkyyn nyt? Saisinko minä opettaa, mistä minä pidän? Mitä minun kanssani pitää tehdä. Pornofilmit valehtelevat! Sinä saat minut heti, jos haluat!
- Haluanko? Haluan! Haluan niin että kiveksiini ottaa kipeää! Opeta minut nussimaan! Tee minusta tänä iltana mies!
- Nyt mennään makuuhuoneeseen. Siellä sinä riisut itsesi ja riisut hitaasti minutkin. Sitten mennään sänkyyn, suudellaan ja hyväillään toisiamme kaikkialta. Jos pystyt voit nuolla pilluani. Se tosin on vain päivän kusista kuivattu ja hieman huuhdottu. Maistuu siis kirpeälle. Esileikin jälkeen työnnät kovan kyrpäsi minuun sisään. Alat nussia. Opit siinä itse luonnostaan monta uutta asiaa, kuin vahingossa. Se on lähetyssaarnaaja-asento. On takaa päin koiramaisesti polvillaan pano ja oikein pitkään naidessa maaten päälläni. Vielä on kyljittäin ja minä nousen ratsastamaan haaranreisin. Ruiskuta vain sisään. Olen neljäkymmentä. En tule raskaaksi, mutta saan spermasta monta hyvää ainetta verenkiertooni. Mennään nyt. Olen nyt itsekin niin kiimassa, että en meinaa kävelemään kyetä. Tätä ei satu aina joka vuosikymmenenäkään minulle!
Sain itseni alasti ja Iiris ihaili kulliani. Sain hitaasti tosiaan ottaa vaatteet häneltäkin. Ne rinnat olivat pitkän pienet, kuin Sirun rinnat, mutta yhtä terhakkaat vielä. Ikää on kaksikymmentä vuotta välissä! Suutelimme. En kovin näytellyt, kun tässä sentään oltiin melkoisessa hekuman hehkussa kumpikin. Hyväilin pakaroita, selkää ja kaulaansa. Nostin sylissäni selälleen sänkyyn. Otin sen riskin, että maistuu pahalle ja nuolin reisien välin. Ei se ollut epämiellyttävää.
- Tästäkö näin?
- Siitä ja laita sormiakin sisään ja puristele huulia vain rohkeasti ja aaah kun aaa tekeekin aaaah …
Tämä nainen olisi ollut jo pitkään panokunnossa. Vaaleanharmaa neste valui pitkin välilihaa peräaukolle. Hyväilin ja imin ne rinnat ja suutelin. Nuolin taas pillun. Lopulta Iiris rukoili kyrpääni sisäänsä.
- Simo rakas! Laita jo sisään! Laita sisään ja kovaa! Minä tulen böbiksi jo tästä odottamisesta! Pane ja rakasta minut pilviin!
Tämä pillu oli large mallia. Isompi, kuin oli kellään aikaisemmalla. Ehkä Iiris oli niin pitkästä odotuksesta lauennut rennoksi. Tämä liman määrä on valtava. En näytellyt enää vasta-alkajaa. Vaikutti, kuin Iiris olisi jo nyt alussa jossakin muualla menossa. Silmät kiinni äänettömänä käsivarsiani puristaen hänen ilmeensä vaihtelivat melkein tuskasta iloon. Painoin menemään, mutta jotenkin Taunon haamu hyppäsi tähän samaan paikkaan naimaan. Sen laukeamisen riemun poikanen loikkasi piiloon. Pitäisi melkein aloittaa uusi varvin yritys. Perkeleen Tauno! Pois tieltä!
Käänsin melko rennon Iiriksen mahalleen. Kaivoin menoaukon terskalla kohtansa. Pujotin käteni pillun möykylle, painoin pallin niin syvään, kuin ne kiinteät pakarat litistyen antoivat mennä. Iiris sanoi korahtaen jotakin, inisi pikkuisen ja puristi oikealla kämmenellään lakanaa ruttuun. Tästä ei liikaa nyt liikuta! Tässä minä nautin tämän naisen kanssa parhaat menut pitkään. Näin ajattelin. Nainen kuitenkin hiljalleen alkoi itse liikuttaa lantiotaan palliani vastaan. Liike oli lyhyt ja tasainen. Siihen liittyi jonkun alalihaksen puristus joka kerta. Kuului kiihtyvää hengitystä. Hieroin limassa klitorista ja huulien reunoja kahdella sormella. Allani pyrittiin kiemurtelemaan. Oli varmaan mennyt puolituntia erotiikan parikivaa. Tein muutaman pitkän vedon ja painamisen takaisin. Nainen nosteli pakaroita mokaan.
- Tee sitä vielä muutama nopeammin. Minä saan kohta laukeamisen!
Niin Iiris saikin. Se ei ollut huutoa, vaan melkein lakanan repimistä ja työntöä sängyn päädystä, kun hän minuakin nostaen kouristi ja putosi velttona alleni. Hän oli hikinen, punainen ja värisi pitkään. Sain sellaisen kähisevän pihisevänä kerrotun ohjeen.
- Mennään takaisin vastakkain. Nussi minuun paljon spermaa rakas. Sinä olet ihana Simo!
Siinä lähetyssaarnaajaa, kun jalat niskassani painaessani, alkoi se oma räjähdyksen maailma olla valmis. Työntö työnnöltä oli kivempaa. Kutinan hyvän olon sähköiskut osuivat yhä enemmän toisiinsa. Kivespussissa sitten jolea liemi oli saanut supistajalihakset toimimaan. Neljä ruiskahdusta meni Iiriksen sisään kai kohdun täytteeksi. Hän oli nytkin hiljaa mutta oli siinä, mitä yhteisestä nussimalla tavoitellaan luonnon mukaan. Hän nautti naisena olemisesta! Hän nautti siitä että uros antaa kaikkensa. Mies on siinä, kuin turva heikolla hetkellä maailmaa vastaan pillua puolustaen.
Miten minulle osuus vain näitä hyviä pantavia? Miten osaankin valita juuri kiihkeimmät naaraat parvesta? Iiris oli kympin nainen! Sitä on ollut Leila, äiti, Ulla kaksoset, Mirja ja seinäjokinen Raijakin. Ei ole ollut ainuttakaan makaavaa kalaa, eikä panon jälkeen purnaavaa frigidiä. Päätin, että tämän kanssa en lähde, kuin Seinäjoelta tai Ullalta. Iiris Lenfors saisi olla orrella odottamassa. Hän vähitellen piristyi ja kääntyi vasten minua suutelemaan. Supatti korvaani rakasta ja rakasta ja ihanaa ja olen onnellinen ja pidinhän minä panemista?
- Pidin. Jäisin tähän sänkyyn, jos se olisi mahdollista päivästä päivään kanssasi. Tiedän en hölmöksi ajatukseksi, mutta en arvannut, että se on näin ihanaa.
- Sinä menetit minulle poikuuden! Olet muuttunut mies nyt. Olet ainut poikuus minun elämässäni. Toisia ei voi enää tulla. En ole aviomieheni jälkeen uskonut tätä tapahtuvaksi. En vieläkään osaa ajatella, että se on sinulta otettu. Jää yöksi! Nussitaan toinenkin kerta, jos sinä vain kykenet? Ollaan lähekkäin koko yö ja sinä kerrot kaiken itsestäsi. Minä kerron joku toinen yö itseni kokotarinan.
- En voi Iiris. En nyt. Isä odottaa ehkä autoa käyttöönsä. Minä tulen toiste. Anna numero.
Nousin sängystä, jossa oli taas tämä minun spermalätäkkö. Siitä tulee minun tavaramerkkini! Puin päälleni. Iiris kietoi jonkun ohuen yöpaidan päälleen, joka tarttui pillukarvoistaan märkään. Iiris antoi numeron. Ei onneksi pyytänyt minulta, eikä kysynyt sukunimeäkään. Siitä olisi voinut tulla jotakin mielleyhtymää hänelle. Hän näytti, kuin olisi ollut hukkumassa ja vieläkin lysähtää kasaan. Sanoikin sen suutelun välissä.
- On minua vuosien aikana moni itsestään paljon luullut mies nussinut, mutta ei kukaan tähän kuntoon, etten kohta osaa nimeäni, tai ymmärrä ympäristöstä mitään. Sinä olet ihmeellinen! Sinä annoit poikuuden! Mene varovasti kotiin ja kirjoita laudaturia!
Kahlasin lumessa autolle, jolla pääsin kuin onnella tielle. Se oli jo tuiskunnut kinosta ja kymmenen senttiä märkää lunta vaivana. Samoin oli pääsy kotiin. Siellä ei ketään kiinnostanut missä olin ollut. Isä vain murahti, että pitää kai mennä työntämään sitä lunta pois. Äiti näytti onnelliselta ja pyöristyvältä.

Kevään muihin muistamiini asioihin kuului kutsunnoissa käynti. Se päivä ei sotkenut ylioppilaskirjoituksia. Sanoin toivomuspaikaksi autohommat. Nappiherra paljasti, että valmiin ABC kortilliset voivat päästä Parolaan panssarien kuljetuslavettien kuskiksi, pioneereihin ylitysponttoniautojen kuskiksi, lennostoon polttoaineajajaksi tai ammusajajiksi Lappiin.
- Mikä näistä kiinnostaa? Harvat koulutetut pääsee ajamaan korkeita upseeria tai muuta siistiä juttua. Teidän ikäluokkaanne täältä alueelta on kaavailtu Säkylään aloituksen. Pidetäänkö se ja kesäkuun 15. päivä alokkaana siellä?
Se pidettiin ja suorastaan siinä oli se päätöskin. Lääkäri katseli, kyttäsi munankin ja katsoi, että olen A1. Seuraava tapahtuma oli Iiris. Perjantaina pitkän englannin luetun kokeen jälkeen ajattelin, että voisi olla kypsän naisen haarukassa aikaa viettää vaikka yökin. Siksi menin sinne toimistolle ilmoittamatta. Sain ensimmäisestä sekunnista hyvin kylmän katseen. Iiris nousi tuolistaan, mennäkseen takatilaan. Olin melkoisen hämmentynyt. Seisoin siinä ja toinen nainen tuli kysymään asiaani. Sanoin odottavani Iiristä. Nainen meni käymään taakse. Tuli kertomaan.
- Menkää tuosta ja kääntykää vasemmalle kahvihuoneeseen! Hän on siellä.
Kahvihuoneen tapahtuma alkoi heti. Iiris sähisi selvästi vihassa.
- Sinä saatanan käärme! Esiinnyit väärällä nimellä! Sinä olet Sirkkasuo!
- Mutta eihän ollut mitään nimestä puhettakaan …
- Helevetti! Turpa kiinni! Sirkkasuo ja Sirkkaniemi on minulle samaa! Teidän sukujenne kanssa en ole tekemisissä!
- Minä olen muuten Sirkkasuolle ottopoika. En ole biologinen, joten jos olet jonkun tartunnan saanut, niin et minusta henkistä tai fyysistä.
Siinä sain kuulla muuten olevani kelvoton lurjus ja sirkkaniemeläinen ihmiskäärme, naisen hyväksikäyttäjä, vastuunpakoilija, mulkkumestari, naamanvääntelijä. Ei enää puhettakaan siitä poikuudestani ja ihanuudestani. Muistutin hellästi rouvaa poikuuden kalliista hinnasta yhden panon naisen kanssa, joka niitä kai kyttää.
- Mene helvettiin täältä! Älä tule ikinä silmieni eteen, sinä ja sukusi miehet!
Minä lähdin vain ulos. Olipa taas kokemusta lisää tähän jo kehittämääni teoriaani ja käytäntöön naisista, naisten todellisesta pohjasta ja haluistaan. Kotiin ajaessani minua jo nauratti. Olin saanut Taunon perisynnit niskaani, mitä se oli sitten tehnytkin Iirikselle. Samalla se oli, kuin takaisin maksu siitä, mitä olin peuhannut Leilansa kanssa. Tauno oli kuitenkin vielä paljon voiton puolella, minun kahdesta tekemästäni lapsesta.
Vappuaattona sain päähäni, että ulkosauna pitää saunoa nyt vuoden ensimmäisen kerran. Siivosin ja lakaisin. Pesin lauteetkin mäntysuovalla ja ruiskuttelin seinät pölystä viemäriin. Pesät kohisten veti ja työnsivät paksun höyrysavun tyynelle taivaalle. Saunakamarin puolen työhulluna imuroin ja puristelin matotkin jo vihertävän nurmeen. Isä kulki siitä poiketen konehallille. Sanoin, että laitan kunnolla kuumaksi, että talven kosteus ja kankeus häipyy. Se sanoi menevänsä vielä pellolle viemään siemenkärryn valmiiksi. Tauno tulee vetämään suorakylvöllään aamulla alueet kuntoon. Menee ohran, sekä ensikesän heinänsiemenkin samalla piiloon.
- Me, Seijan kanssa, saunomme viimeiseksi sitten.
Hain sisältä pyyhekasan ja puhtaat omat alusvaatteet valmiiksi. Sain siskoistani vieraita ja saunakavereita. Heillä oli jopa ajatuskin heti esitettävänään.
- Sinä, jos nussit meitä kumpaakin nyt kunnolla, niin meidän ei tee mielikään tuonne kylälle. Ollaan kotona ja luetaan läksyjä. Tästä kai isoveli pidät? Pikkusiskosi ovat siistiä, eivätkä mene tyrkylle peppuaan hamppareille. Tosin edellyttää nyt heti hyvää panoa. Äiti nukuttaa Severiä. Nukahti kai itsekin siihen.
Tämä oli tietysti aivan arkista, jokapäiväistä puhetta, tässä käytöstä turmeltuneen perheemme asioissa. Päästin ovesta lämmintä kamarin puolelle. Heitin jopa löylyä kuumalle kiukaalle. Riisuin likat siihen sängylle.
- Toinen ratsastaa ja toista nuolen. Olen laiska. Sitten on vaihto ja seuraavaksi kummallekin lähetyssaarnaaja heti. Lopetukseksi takaa polvillaan ja ruiskutan selkiinne spermani. Saatte mennä heti pesulle.
Suunnitelmani mukaan asioita vietiin eteenpäin. Likat eivät näköjään olleet ensimmäistä kertaa joukkopanossa vierekkäin. Niin tottunutta oli heillä touhu. Siru sai takaapäin vaiheessa hieman lyhyemmän ravin, kun nallini laukesi ja piti vetää ruiskimaan pitkin selkään kummallekin. Siru tosin sai paljon enemmän miesmehua selkärankansa päälle. Tyytyväisen oloisesti ne siitä saunaan kipittivät tirskumaan. Sitten löylyssä suutelivat ja hyväilivät minua kehuen, että olen ”The best one fucking brother!” Sisään tultiin saunapuhtaana synnistä. Äiti heräili kai alakerrassa askareisiin. Huusin tiedon, että menette isän kanssa saunaan, kunhan se tulee. Kaksoset pitivät lupauksensa. Eivät lähteneet kylälle hortoilemaan. Sitä taisivat isä ja äitikin ihmetellä paljon.
Vapun jälkeen oli viimeinen ylioppilaskirjoituspäiväni. Kirjoitin lyhyen saksan. Ei sillä ole mitään merkitystä minulle ollut myöhemmin, kuin viinan tilaamisessa Baijerissa festareilla. Tiesin suunnilleen, miten arvostelut olivat lähteneen koulusta. Ei tule laudaturin paperia. Laudatur tulee pitkästä matematiikasta ja äidinkielestä. Englanti ja reaali ovat mangaa. Reaalissa menin itse sotkemaan mahdollisuuteni kysymyksissä ”Immanuel Kant ja Fritz Bendyll filosofeina ja heidän vaikutus myöhempään ajatteluun?” Opettaja jo illalla kertoi vian.
- Sinulla on vastauspaperi täynnä tiivistä, oikeaa ja hyvää tietoa, mutta kysymys ei ollutkaan siitä vaan vaikutus meihin myöhemmin ja ajatteluumme. Harmi, että oli jokeri, josta tuplat. Minun pitäisi antaa hylätty, mutta kokeilen kahta pistettä ja maininnan väärin ymmärretystä kysymyksestä. Vielä reaalia pudotti kysymys ”Maailman kylmät merivirrat ja niiden vaikutus luontoon, sekä asutukseen?” Tiesinhän minä ne ja niiden paikat, sekä missä ne kuivaavat suuret alueet autiomaiksi ja missä niiden vaikutus tekee rannikot runsaaksi eläimistöstään ja kasvillisuudessaan tuoden ravinteita tuhansien kilometrien takaa. Selitin vain liikaa sitä toiminnan tekniikkaa. Puolet pisteistä ja laudatur katosi reaalista niissä. Pakkoruotsi jää Ceehen ja tuo saksa kanssa. Lakin saantiin saakka, se vitutti jonkun verran.
Isä tuli kyliltä kahden asian kanssa. Oli myynyt viisi kerrosta paalia. Se tarkoittaa kärryssä 36x5 eli 180 paalia a’ 29 markkaa kappale kylän taakse melko kauaksi vietäväksi ravitallille. Saisin kuulemma auttaa kuormaamisessa, mutta hän itse ajaa. Oli ajanut Mirjallekin jo uuden kuorman.
- Sitä ennen käyt heti nyt Jäniksen Penan luona. Se tarjosi sinulle keikkaa. Pitää 15. päivään mennessä tuon lopettaneen suo- ja mettäinsituutin tilat tyhjätä. Huonekalut laitteet, muu iso menee Penan isoissa autoissa Helsinkiin. Siellä on arkisto ajettava pois urakalla. Pahvilaatikoita sadoittain ja ne pitää saada ajettua niillä Mersun 608 umpiautoilla valvotusti. Pena tarjoaa pimeästi rahaa. Saat matkalla ruokaa, se tekee sinulle tapaturmavakuutuksen. Sen palkallinen kuski tunaroi itsensä viikoiksi sairauslomalle. Yksi on lähtenyt riidassa menemään. Ei ole Penalla aikaa nyt itselläänkään seuloa uusia miehiä. Mene sinne heti, kun keikka lähtisi aamulla varhain. Pena muisti, että sinä olit ajanut kortin. Auto olisi kai täytetty nyt yöllä.
Tämä Jäniksenmuuttoja & Jäniksenkuljetuksia oy on Pena Jäniksen ja perheensä yritys. Pena on Sepon kanssa käynyt koulut ja muuta yhdessä. On evakkoperheestä. Vierailleet meilläkin usein silloin, kun oli aikaa. Nyt Pena kuljetukset on kaksi suurta umpiautoa, viisi Mersun 608 ja viisi polttoainerekkaa. Lähdin sinne, kun asia hieman kiinnosti. Raha on rahaa, eikä Helsinkiin ajelu ei kai ole kovin mahdoton kyvyilleni. Pahvilaatikkoa osaa kantaa apinakin. Paikalla oli kiireinen Pena. Hän selitti yhteen menoon asian. Siinä ei toivottu turhia kysymyksiä.
- Sataviisikymppiä reissu puhtaana, tulee mukaan sapuska ja parit kahvit matkalla. Tämä on tärkeä valtion juttu, joten matkalla pitää olla liikkeemme henkilökuntavalvoja. Lisäksi tällä onnistuessa saan mainetta ja meriittiä! Se valvoja on Arja. Tämä vaimoni Arja tietää myös miten auto lastataan. Siksi laatikoissa on isot koodinumerot. Niissä on osassa mappeja ja osassa jotakin saatanan samalta ja puukuorta vuosikymmenten takaa! Ne menisi parissa reissussa sinne suurella autolla, mutta sinne ei saa viedä kahtasataa laatikkoa enemmän, että ne akat siellä ehtii ne asetella hyllyilleen oikein. Eikä sinne perkeleen pihaan kunnolla isolla autolla pääsekään. Olisi nokkakärryillä niin helvetillinen työntäminen. Täältä on jo viety pois 70 prosenttia isosta, painavasta tavarasta. Sitä arkistoa on vain yksi kuorma viety. Se on yhä 90 % siellä kellarissa pölyssä. Me aamuksi täytämme auton. Se on tankattu, huollettu, Arjalla on huoltoasemakortit mukana tankkaukseen, kun sen tankki on niin vitun pieni!
Sinua tuskin tarvitsee opettaa auton käytössä? Osaat vilkut ja puhaltimet, kun ei ole kuin yksi vipu. Ajo täältä kestää vain niin saatana kauan. Siinä on tietyömaita Ikaalisissa, Parkanossa Ylöjärvellä ja Tampereen kiertoa, jossa ajetaan sepelillä kymmenen kilometriä! Sitten on Hämeenlinnassa, Hyvinkäällä ja koko saatana Helsingin alueella. Raippa, kun sen yhden ajoi ennen jalkansa kataisua, niin aamulla kuudelta lähtivät ja puolelta päivää perillä. Tyhjäsivät neljä tuntia ja kotona olivat kymmeneltä illalla. Ei tässä muuta, lauantaina ja pyhänä ei ole ketään vastassa siellä ja tiistai on se 15. päivä.
Minun pitää tästä itse lähteä ajamaan nyt isolla naftakuormaa. Arja! Tule tänne! Selitä Simolle, mitä se viitsii kysyä! Tehkää sille työ- ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus tästä päivästä alkamaan! Minä helevetti, menen ajamaan yölinjalle! Tulen aamuyöstä takaisin. Te lähdette suotalon pihasta viimeistään kello kuusi! Terve!
Tuli paikalle Arja. Yhtä kiireisen oloinen on, kuin miehensäkin firman mainospusero auki. Alkoi täyttää sitä vakuutuspaperia. Kyseli tarkan osoitteen, hetun, sairaudet ja muuta paperin vaatimaa. Laitettiin tieto että A1 kutsunnoissa. Selitti loppuviisaudet siinä keltaisen neulepaidan alla pullottavat tissit heiluen. Arja on 10 senttiä pidennetty Ulla, mutta paljon vaaleampi tukastaan ja iholtaan, sekä ilman silmälaseja.
- Se auto on siis valmiiksi lastattu. Minä olen siellä varttia vaille kuusi. Tule sinäkin, niin on jo ennen kuutta ajettu tuonne huoltikselle aamupalalle ja kahville. En minäkään ehdi mitään sitä ennen suuhuni laittaa. Siellä eivät auta meitä kantamisessa. Me kannamme jyrkkiä portaita laatikot alakäytävälle järjestykseen. Siinä Raippa kompuroi ja taittoi jalkansa. Jos olet kovin väsynyt illalla, niin minäkin voin ajaa Tampereelta kotiin. Tämä on kuitenkin kova reissu, vaikka vaikuttaa vain ajamiselta. Tule varttia vaille kuusi. Oletko perillä tästä?
- Joo. Varttia vaille kuusi on. Ajetaan Helsinkiin. Kannetaan. Tullaan pois. Auton avaimet ovat sinulla ja paperit?
- Juuri niin Simo! Muista, että olen nähnyt sinun potalla pörisevän ruikkua parivuotiaana. Olen nähnyt sinun kasvavan tuollaiseksi mieheksi. Ei siis mitään salaisuuksia, eikä vieraskoreutta tällaisilla reissuilla.
Kävin vakuutusyhtiön tiskille jättämässä paperin. Kotona otin vanhan polkupyöräni esille. Pumppasin kummit täyteen ja pyyhkäisin satulan puhtaaksi vuosien pölystä. Laitoin odottamaan aamua. Menin heittämään isälle sen uuteen kuormaan korkeimman kerroksen paalit paikalleen. Lopetin päivän kylmällä vedellä pesten itseni saunassa. Käytävällä Siru vilkutti silmäänsä. Kuiskasin, ettei beibi tänään. Veli on lähdössä aamulla varhain kovaan reissuun.
- Vittu! Tässä saa rukoilla pallia! Lopuksi pitää sitten sormeilla itseään. Paska juttu!
Se tuli suhisten kuiskattuna korvaani. Rapisin herätyksen kelloon ½6 ja vedin peiton päälleni. Kusin höyryävän kaaren aamulla siihen jo vihertävälle ruoholle, jonka alla pilkotti viime kesän kuloheinä. Poljin Suotalolle, kuten sitä pilkattiin. Arja heilutti kättä ja osoitti ohjaamoon. Katselin pari kymmentä sekuntia sitä. Siinä on vaihdekeppi, ratti, vilkkuvipu ja tuolla on kytkin, jarru, kaasu ja tuossa on tuulilasin edessä tietä. Jyskäytin käyntiin moottorin, joka ärjyi siinä Arjan ja minun välissä. Aloitimme matkamme ihmeisiin. Aamiaispaikassa sai pikkurahalla tarjottimelle lautasellisen puuroa, kananmunan, leipää, joutavaa ja kahvia. Pikkukolikoilla lisää makkaraleikettä tai juustoa. Meitä kuljetusihmistä oli siellä muitakin. Toiset lähti ja lisää tuli. Dieseliä kävi rouskuttaen pihassa. Kohta mekin painuimme etelää kohti. Niitä tietyömaita tosiaan riitti ja tuskaisin oli Tampere. Jonot meni kävellen tai pysähtyi, kun joku kai kartasta joutui katsomaan, oliko viitta Tampere, Tampere-Hämeenlinna, vai Hämeenlinna-Pori-Tampere. Juttelimme kaikenlaista neutraalia, kuten pitikin. Arja kertoi tyttärestään Kaijasta, joka opiskeli Turussa lakia. Kaija kirjoittikin jo pari vuotta sitten. Sitten kertoi nuoremmasta tyttärestään, joka oli kaksosten ikäinen, että siitä tulee huora!
Katsoin pitkään ja sanoin sen olevan meidän kaksosten ikäinen ja samalla luokalla.
- Niin on! Tuoko ne aikuisia miehiä lauantaina kotiinsa ja sänkyyn?
- Ei, mutta kyllä ne aikuiset miehet niitäkin nussii. On sitä juorua ja sällien puhetta minullekin kerrottu.
- Vain niin? Minä olen luullut niitä vanhanaikaisiksi kunnon likoiksi. Ainoastaan pidän meidän likkaa vain luntun alkuna. Minä jouduin sille ehkäisypillereihin antamaan luvan viistoista heti täytettyään lääkärille! Jeesus, kun minua hävetti istua siinä! Olin tuskasta melkein haljeta! Miten teillä Seija on suhtautunut kaikkeen? Ei olla aikoihin kylää käytykään!
- Antanut periksi likoille ja suree samaa lunttuaihetta.
- Oli se ihme, että iltaruskon lapsi teille pukattiin vielä. Taitaa Seppo olla kovinkin ylpeänä rinta pystyssä? Se oli nuorempana minusta pikkuisen nynny. Anteeksi vaan, mutta olen tuntenut 30 vuotta. Sepon aivan yhteisestä lapsuudestamme tiennyt ja samoin ajattelivat monet. Uskallan nyt kertoa sinulle kun pidät tietonasi, että nynny se olikin. Minäkin hieman tyrkytin jo naimisissa ollessani Sepolle itseäni, kun kahden oltiin, mutta eihän se innostunut.
- Miksi tyrkytit? Olitko puutteessa, vain yrititkö saada Seijan kuumaksi?
- Simo! No, kun kerroin, niin selitänkin. Oli siinä sitä puutettakin. Pena oli kotona väsyneenä ajosta ja nukkui viisi tuntia. Lähti rattiin taas. Ei siinä lemmen kuumat laineet lyöneet kovin. Tuli kuudeksi tunniksi nukkumaan. Sitten taas meni ajoon. Oli velkaa ja piti tosiaan ajaa. Minäkin ajoin lava-autoa välillä odotusaikanakin. Opin, ettei ajosta tullut ensimmäiseksi seksiä ajattele.
- Entä toiseksi? Kai sinä olit tyrkyllä Sepon lisäksi muillekin?
- Sinä Simo olet ilkeä! En minä sinulle mitään kerrokaan, enkä ainakaan niistä! Miten on omat naisasiasi?
- Osuit arkaan paikkaan Arja!
Kerroin sen tarinani ehkä vieläkin surkeampana, kun kuulija on ihminen, joka on seurannut lapsuuttani, ehkä nuoruuttanikin olemalla Seijan kanssa puheissa, sekä käynyt meillä kylää. Sain naisettomuuteni kuulostamaan melkein jumalan antamalta käskyltä, tai ainakin kyläyhteisön julistamalta kiroukselta päälleni naisten avulla. Arja otti sen aivan tosissaan ja hieman kai järkyttyneenä suhtautui siihen.
- Kirkonkylän komein mies! Järkevä, raitis ja nuhteeton, jonka antaisin mielelläni nussia tytärtämme, kuin niiden tatuloitujen linnunpelättimien, joita olen nähnyt!
- Kyllä se Arja niin on, että jos tulisin pillua tyttäreltäsi pyytämään, niin naurut saisin päälleni. En tiedä mikä on, kun itse en ole sitä aiheuttanut.
- Minun on tämä pakko kysyä. Miten sinä naisen puutteen hoidat? Kai sinä todellisesti naisista pidät … tarkoitan ettet ole homo?
- Pidänkö naisista? Minä haluaisin kaataa alleni jokaisen viisitoista täyttäneen, mutta alle kuusikymppisen naisen nussittavaksi, joita vastaan tulee! Runkkaamalla miehet ovat armeijoissa ja metsäkämpillä sen pillun puutteen hoitanut! Oliko vastaus hyvä?
- Anteeksi nyt Simo. Minähän sanoin, että oli pakko, kun tässä etsitään jotakin syyt. Se oli sitten se viimeinen ajattelemani syy … tarkoitan se homous. Sinä olet yhdeksäntoista! Eikä ainutkaan nainen ei ole kanssasi ollut seksissä. Pena kerskui kerran nussineensa alle armeijaikänsä jo paria kymmentä kylän horatsua. Sen uskon, kun se oli lipevä evakkopoika. Mikään ei ollut kovin pyhää sen elämässä. Minä vasta sen laitoin karsinaan! Kerroin, mitä minun pimpsallani saa ja mitä hänen kullillaan ei enää tehdä. Se lähti tämän puheen jälkeen kahdesti kylille. Tuli katuen pyytämään kahdesti takaisin. Sitten jäi viereeni.
Ajettiin hetki puhumatta. Arja kuitenkin hieman punaposkisena jatkoi, kuin olisi vauhtia ottanut.
- Vieläkin sanon, että jos meidän likka olisi neitsyt, antaisin sen sinulle viikonlopuksi, mutta eihän tuollaista lumppua sinulle voi tyrkyttää! On tämä helvettiä, että paras mies on tuossa jamassa!
- En minä siitä neitsyydestä niin välitä. Pitäisi sen löytää naisista, eikä mennä alle viistoista oleviin vankilareissun lihaan. On minua jotkut tutut lesket ja vanhemmat naiset puristelleet ja vihjailleet sänkyyn menemisestä. Se on vain ollut jokin kynnys aina esteenä. Pian minä sen teen kirkonkylän opettajan kanssa!
- Älä tee! Kuka se on?
- En kerro. Sinä et kertonut syrjähyppyjesi miehiä.
- Simo taas! Et sinä niitä olisi nimestä tuntenut ja mitä väliä sillä on?
- Niin juuri. Mitä väliä sillä nimellä on?
- Minulla lyö nyt kovaa jakopäänketju hampaiden yli! Se on niin hullu asia ja tilanne, että on pakko … on pakko sanoa sinulle tämä! Älä mene opettajan kanssa! Tämä on hullua, kun tyrkytän. Olenhan tässä minäkin! Olen terve, puhdas ja osaa kaikenlaista sängyssä. Ota minut ensimmäiseksi naiseksesi! Minä opetan jotakin, josta on hyötyä sinulle myöhemmin. Jeesus Perkele! Vittu, että on hullua puhua sinulle näin!
Melko teatraalisesti jarrutin bussipysäkille. Sammutin moottorinkin. Katsoin Arjaa kuin olisin päättämässä purenko kaulan vai käden irti.
- Arja! Sinä olet meidän perhetuttu! Miten siitä selvittäisiin? Tarkoitan, että voi helvetti, kun minä sinua haluaisin, mutta se on väärin! Se näkisi meistä ulkopuoliselle. Pena vilkaisee meidän olemista ja aavistaa!
- Ei Simo se niin kauheaa ole näytellä, kuin ei mitään olisi tapahtunut. Koko ihmiskunnan historian on puolisot pettäneet ja näytelleet toisilleen.
- En minä osaa nussia!
- Siksi minä opettaisinkin. Mutta nyt! Nyt! Aivan oikein Simo nyt käsijarru päälle tässä asiassa! Nyt pitää rauhoittua, vaikka alapääni on jo märkä. Kuorma on saatava Viikkiin. Meidän on päästävä kotiin illaksi. Tämä keskustelu oli hyvä. Se oli niin hyvä, että olen kiimassa, mutta puren sen poikki. Palaan vanhaksi Arjaksi nyt heti! Tuossa on pian Shell. Mennään sinne tankkaamaan ja syömään. Ei tästä asiasta nyt enempää. Villitsit minut hölmöksi, vanhan akan! Jooko Simo kiltti? Lähdetään!
En ollut varma, oliko tuo oikeaa perkausta asiaan, vai pitikö Arja tosissaan olla itselleenkin noin julma ja kova. Ajettiin Shellille kuselle ja kahville. Siitä eteenpäin lasin eteen liikkuivat Hyvinkää, Vantaa ja Viikki. Sillä matkalla puhuttiin autoista, Seijasta, Severistä ja keväästä. Arja sai kiihkon kiimapunan pois vasta Vantaalla kasvoistaan. Paljasti sentään, että oli Shellillä varahousut vaihtanut vessassa. Oli onneksi sellaiset ottanut mukaan. Minä siihen piruissani sanoin, että haluan nuuskia niitä.
- Simo! Sinä olet ilkeä, perverssi ja nyt kiusaat vanhaa Arjaa!
- Höpö höpö Arja! Tietäisitpä vaan, mitä ajattelen sellaisesta nuuskimisesta sinun mustissa pikkupöksyissäsi.
- Mistä sinä tuollaista olet oppinut? Käänny tuosta! Älä itse höpise! Tuolla lukee Pihlajamäki, Viikki, keskusta. Sitten väännät rattia sinne ja oikealle kylttien mukaan. Tulee harmaa rakennus ja ovi B. Peruuta sinne! Se on ahdas piha.
Pääsimme paikkaan ja Arja koetti kokeilla tomerana, jos löytyisi kantamiseen apua. Viipyi siellä kellarissa pitkään ja pari tyyppiä tulikin mukana.
- Ne on siinä sivuovella niin, että alkaa numeroista 20/745 ja 20/129 sinne seinän viereen pienenevässä järjestyksessä. Osa paina 35 kiloa ja osa pari kiloa. Älkää kaatuko portaissa! Meidän yksi kuski makaa jalat poikki!
Se, että oli varattu aika neljä tuntia, meni tunnissa, kun kolme meistä kantoi ohjeiden mukaan. Arja tuli välillä itse jonkun kevyen kanssa, tarkastelemaan käytävälle tulevaa riviä. Lähdimme siitä paikasta taas pohjoista kohti. Ennen Hämeenlinnaa tankattiin ja juotiin hyvät kahvit pitkillä viinereillä. Pöydässä Arja otti asia kuitenkin esille. Oli parempi niin, kuin että itse olisi aloittanut.
- Kuule Simo! Meillä on nyt aikaa vähän tässä kuluttaa keskenämme. Vaikka kielsin puhumasta seksistä ja panemisesta, niin itse taas aloitan. Minä olen kiimassa sinuun! Se on totta! Se tullessa alkoi, eikä ole mennyt minnekään. Pitäisi vaihtaa kuivaa pillulle taas. Lupaa minulle, että jätät sen opettajahaaveesi. Minä olen tarjonnut vartaloni ja haluan auttaa itselläni, pillullani ja kaikella osaamisellani sinua! Lupaathan, että olen sinulle sen ensimmäinen?
- Tietenkin! Missä ja koska se vain tapahtuu?
- Oletko sinäkin kovasti halukas?
- Mennään vaikka autoon ja ollaan siellä!
- Autoon! Takatilan metalliselle, likaiselle lattialleko makaamaanko? Ei! Se ei ole sen arvoinen paikka, jossa sinun poikuus on katkolla. Kyllä pitää olla sänky. Minä soitan Penalle, meneekö se yöhön. Tarkastan, lähteekö pikkulikka pillun jakoon.
Arja lähti puhelimeen. Soitti ja puhui. Kuulin kun se sanoi, että Viikin toimistosta soittaa. Sitten sanoi pettyneenä jotakin jaaa. Tuli pois pöytään.
- Ei tarvitse likan menemistä soittaa. Pena on illan kotona. Ajetaan kuitenkin jonnekin ja minä opetan sinulle suihin oton. Se on yleistynyt nyt pornon kanssa. Naiset tykkääkin runkata spermat suuhun. Kaikki eivät niele. Minä nielen. Se on, kuin itse runkkaisit, mutta minun suu, huulet ja kieli tekee sen potenssiin kolme!
Kyröskoskella olimme sivutien levennyksellä. Aurinko paistoi hyvin siihen. Sain puskea Arjan paidan ja rintaliivit kaulalle. Hellin, imin ja hyväilin tissit pitkään, kun Arja sitä halusi. Availin hänen työhousunsa. Sain sormet tussulle ja vaolle. Runkkasin parilla sormella siellä paksussa limassa. Otin sormet pois, nuuskaisten ja nuolin ne. Laitoin takaisin runkkaamaan kauan. Taas nuolin niitä ja tarjosin Arjallekin. Se nuolaisi, sanoen kun ollaan paremmassa paikassa, se on pesty, niin saan imeä ja nuolla sitä limaa paljon. Pidätkö siitä? Pidätkö pillustani ja sen mausta?
- Pidän! Pidän paljon! En tiennyt, että se on tällainen märkä ja pehmyt! Onko tämä se klitoris, kun hyllyy sormeni alla?
- Ooon see. Juuri noooooin … nyt vähänalempaa.. ja nyt siitä raon molempia puolia kahdella sormellaaa jooo ... noooniiiin. Nyt nopeasti ja siitä! Siitä! Kovempaaa siitäää!
Luultavasti ensimmäinen tekemäni orgasmi Arjalle kahdella sormellani. Nousin avattujen takaovien aukkoon seisomaan. Hartiani ja pääni oli auringonpaisteessa. Arjalla oli laskenut housuni polviini ja kullini jo suussaan. Tämä suu oli ollut satojen ja tuhansien kerrat kyrvän ympäri. Niin kokenutta ja taitavaa oli Arjan suutyö. Hän ei kädellä juuri, kuin hyväili pusseja, kun suu teki nainnin. Olin jo alkumatkan ollut kiihottunut, kaiken tämän tulemisen, joten ei ollut ihme, että alta viisi minuuttia ja Arja sai suuhunsa yllätyksen. Ensimmäinen tsunami oli yllätys. Toinen ja kolmas onnistuttiin kielellä torjumaan ja levittämään suuhun, mutta neljäs oli sitten aivan liikaa. Suu oli täynnä spermaa! Arja nauroi ja nuoli. Arja nieli ja nauroi. Arja pyyhki molemmilla etusormilla valuvaa spermaa takaisin huuliensa väliin ja nauroi.
- Sinä melkein hukutit minut spermaasi! Tuhma poika, kun ei varoita vanhaa Arjaa, että on ladannut koko kylän sperman yhteen suihin ottoon. Se oli mieletön! Se oli enemmän kuin koskaan missään! Sinä ole mahdoton kullinestelinko! Nam! Maistui hyvälle poikuusspermalle! En saanut poikuuttasi vielä, mutta olen ensimmäinen nainen ottamassa suihin. Se on jo piste kotiin! Pidithän siitä?
- No oli kuten sanoit omaa runkkausta parempaa! Meinasin tipahtaa tuosta seisomasta kun polvet meni heikoksi. Koska minä saan nussia ja sinä olet allani?
- Vaikka heti, mutta en mielelläni missään likaisessa autossa. Nussitaan ensimmäisessä paikassa, jossa on puhdas sänky ja suihku sitä ennen! Arja lupaa sen ja Arja pitää sanansa. Sinä olet ihana Simo! Olen aina ystäväsi, joka sai sinun lahjasi. Et ehkä sitä nyt osaa arvostaa, mutta naituamme olet toinen mies. Olet nussinut mies, joka ei palaa enää vanhaan. Ei tyttö, joka nussii palaa koskaan enää neitsykäiseksi. Eikä poika, joka nussii siihen poikamaisuutensa.
- Minä haluan helevetti soikoon antaa poikuuden sinulle heti! Haluan siitä eroon!
- Odota Simo päivä tai kaksi! Kyllä me löydämme paikan, ajan tehdä se rauhassa kunnolla. Pikkuisen kärsivällisyyttä, pyydän. Nyt kun tiedät odottaa sitä varmaksi kanssani.
Ajettiin Suotalon lastauslaituriin. Arjalla oli avaimet siihen oveen. Mentiin etsimän vessaa. Kumpaakin kusetti. Minä seurasin, kun Arja riisui housut ja pyllisti pöntölle. Hän seurasi kun lorotin kusensa päälle pönttöön. Meinasimme alkaa nussimisen siinä. Meidät pelasti oikeastaan se, että Pena apulaisensa kanssa tulivat niin kovaäänisesti pihaan. Arja taas kiimanpunaisena syöksyi numerovihkonsa kanssa käytävään. Pena kolkutti. Arja riensi avaamaan epävarmana. Kuulin puhetta vessaan.
- Nähtiin teidän tulevan. Lähtikö Simo jo?
- Meni vessaan pidättelemäänsä sontaa veivaamaan.
Lorisutin pönttöä ja kraanaa. Kuivailin käsiä, kun tulin Penan ja muiden joukkoon.
- No miltä se vaikutti?
- Kyllähän sen ajaa, mutta se purku on itsemurhaajan, tai afrikkalaisen hommaa.
- Onko ne niin jyrkät tosiaan?
- On ja ilma, kuin loppuisi, vaikka ovi on auki. Vaikea paikka on.
- No pari reissua kai enää, vai miten se Arja olikaan?
- Sitä on seitsemän satasia kuorma ja kaksikymppisiä kaksi. Kolme niitä tulee.
- Miten on Simo? Jos laitamme Mersun nyt täyteen, niin jaksatko ajaa huomennakin?Minä voisin tulla mukaan.
- Kyllä minä menen.
Menemisensä ehti Arja sanoa ja minä vain nyökyttelin. Aikansa sitä siinä pohdittiin, että huomenna ja sitten on pakko välipäivää ja maanantaiaamulla viimeinen.
- Mene Simo lepäämään! Arja katsoo sen järjestyksen meille valmiiksi ja menköön sekin sänkyyn. Aamulla sitten taas mylly käy. Minä katson pitääkö öljyä lisätä. Tämä on jo tehtaalta saakka sellainen juttu.
Nukuin tavallista paremmin. Kai osaksi ponnisteluista, mutta osaksi oli Arjan vaikutuksesta. Näin nimittäin sekavan unirykelmän, jossa Arja oli alasti joka paikassa ja minä tavoittelin pallillani, mutta en saanut. Tämä oli sitä uniryhmää, johon ei herätä, vaan mennään yhä syvemmälle REM tilaan. Olin Suotalolla jo kahtakymmentä vaille. Samaan aikaan toi Pena Arjaa paikalle ajaen.
- Helevetin hyvä nähdä mies, joka on ajoissa! Tulisit minulle ajamaan ja anna lääkiksen paikka toisille!
- Isä haluaa minusta akateemisen maisterimaajussin.
- Mitä sinä itse haluat?
- Olisin, nauraisin, nuolisin, nussisin ja akat maksaisivat.
- Haaa haaaa haaa vittu poika sinun juttujasi! Montako on jo farmissasi?
- Olen ollut pidättyvä ja aloittelen kesäkuussa toiminnan.
- Helevetti teidän kaksipäisiä juttujanne nuijat! Simo rattiin, että päästään aamupuurojonon!
Arja tiuski naama punoittaen. Autossa kohta alkoi juttunsa.
- Mitä varten sinä menit sille sellaisia kertomaan? Nyt se koko päivän hekottaa sille ja kertoo koko kirkonkylälle sinusta tuota juttua! Saat vanhan, kiltin, nynnerön maineesi lisäksi Penan levittämän paskavalheen niskaasi!
- Anteeksi nyt! Lipsahti siinä, kun katselin sinua. Näytit upealta aamuauringossa.
- Tietäisitpä vaan. Pena tuli yöllä suurin piirtein kyrpä pystyssä suoraan pilluuni. Se oli onneksi vielä päivästä limassa. Hölkytti hetken ja valui ja nukkui! Kun oli unessa, minä tökkäsin hereille ja vaadin parempaa kohtelua. Arvaa, mitä se sanoi?
- Saat joskus toiste Arja?
- No sinne päin. Se pirun mulkku sanoi, että on kaksikymmentä vuotta liikaa aikaa välissä. Silloin sain hyvää tarpeeksi, jopa pihtaamistakin oli. Taas käänsi selkänsä ja nukkui! Helevetti mikä kohtalo! Kotona tuollaista ja täällä matkoilla ykkösluokan poikuuspallia, jota ei pääse kokemaan!
- Pihtasitko sinä nuorena?
- Se kuuluu peliin, avioliitoon ja valtataisteluun asioista. Pillulla saa tahtonsa läpi. On minulla hyväkin uutinen. Likka pyysi rahaa. Annoin kaksisataa. Se ihmetteli. Kerroin sen olevan koko toukokuu, joten elä sillä tavalla. Kysyin, minne on menossa. ”No vähän sinne ja vähän tuonne” Sanoin että sinne tulee kuppa ja tuonne saa tippurin ja siitä väliltä satiaiset. Se laittoi rahat laukkunsa ja nosti avaamattoman Sulttaani kortonkipaketin näkyviin! Ajattele helvetti! On pillerit ja sitten on kortongit, kuin ammattihuoralla! Vitutuksessa kysyin, tuleeko pikkuneiti sunnuntaina jo kotiin. Niin tuo pirunnarttu epäili, että tulee illalla, jos pääsee kävelemään. Se on selvää, että ei ensiyönä näy. Siis on puoli voittoa. Pena saattaa illalla lähteä Naantaliin hakemaan polttoöljylastin. Se on koko yöreissu, jos jakaa huoltikselle sen. Pitää iltapäivällä soittaa. Sitten mennään meille sänkyyn!
- Oli siellä vessassa se tilanne jo kovin kelju. Jos olisimme ehtineet jotain aloittaa, kiinni olisimme jääneet.
- Totta sekin. Vaara kuuluu tähän peliin seksin kanssa läheisesti. Mitä suurempi pelko ja vaara, sen makoisampaa on hekuman tyydytys! Ei pidä enää ajatella mitä ei tapahtunut! Nyt Simo ajatellaan, mitä tapahtuu!
Päivä oli toisinto eilisestä. Aamupuuro, ajaminen Hyvinkäälle ja tankkaaminen, tyhjennyt, ajaminen Hämeenlinnaan kahville. Siinä pohdimme suihin ottoa taas. Ajoimme Hämeenkyrön ohi ja tankattiin Parkanossa. Pena ilmoitti soittoon lähtevänsä pian Naantaliin. Arja valehteli meidän lähtevän Helsingistä. Toinen soitto Arjalta kotiin kertoi. Sen anti oli, että pikku prinsessa odottaa jonkun jo hakevan.
- Ajetaan auto tallille. Siitä mennään suihkuun ja minä hoidan tuon ongelmasi pois. Olet uusi mies ja alat hamuta uutta pimpsaa lisää ja lisää.
- Jääkö meidän juttu sitten siihen?
- Niin mitä? Jääkö? Haluaisitko sinä minunlaista 30 vuotta vanhempaa, rupsahtanutta työläisnaista? Haluaisitko, että suunnittelisimme salaisia tappamisia? Olisimme jokin kuhertava lemmenpari, vaikka sinun ympärilläsi olisi kymmenin parikymppistä pillua tyrkyllä? Pilkkaatko sinä?
- Miksi sitä ei ole nyt? Miksen sitä ole saanut tähän mennessä? Miksi haluat vain kertapanon? Minä en pilkkaa. En katso sinua viisikymppisenä. Et edes ole sitä! Minä olen ollut ajatuksessa, että tämä olisi jotakin parempaa syvällistä ystävyyttä.
- Simo! Sinä sotket pääni! Sinä olet niin lapsellisen rehellinen ja aito! Minä en kohta tiedä mitä sanon! En minä vain yhtä panoa kyttää! Kokeneena vain näen sen, että jos yö ollaan, niin aamulla sinä saatat inhota tilannetta. Sinä näet minussa tosiaan äitisi ikäisen naisen irvokkaasti tyytyväisenä makaavan rajun ja ihanan panomaailman jälkeen.
Sinussa sen kokemuksen jälkeen herää tarve niihin kauniisiin sileisiin ja notkeisiin parikymppisiin. Minä tiedän sen! Enkä minä katkaise ystävyyttämme! Onko se sitä sitten kunnolla aamulla? Haluan tietysti pitää yhden ihanan, nuoren miehen ystävänäni! Joskus nussia kanssaan, jos kelpaan! Minä kohta parun ja olen hysteerinen, kun tämä on nyt niin herkässä vaiheessa minullakin! Tässä on niin suuri asia. En ole tunteeton sinua kohtaan. Pitää vain käsittää, että ihastuminen ystäväperheen nuoreen poikaan on sairasta, jos uskoo sitä tulevan jotakin pitkäaikaista, tai pysyvää! Uskon sinua, että pidät minusta! Voit olla paljon enemmän ihastunut nyt minuun, kuin voin ymmärtää. Se onkin tässä niin vaikeaa! Minä pyrin auttamaan, mutta olen itsekäs ja haluan olla ensimmäinen naisesi, jota nussit! Samalla tunnen jotakin itsestäni alkukantaista ja julmaa. Minä kohta itken tätä!
Ajettiin hetki synkkänä. Kadutti jo, että vedin jutun tähän kohtaan. Arja olisi aivan mainio silloin tällöin käytävä panopuu. Ei minulla ole niitä valmiina liikaa! Toisaalta on vaikeita, kovia asioita kasassa, jos kaikki ei mene paikalleen. Viisi kilometriä ennen tallia, ajoin bussipysäkille.
- Arja! Nyt pitää tehdä päätös! On tehtävä oikea, järkeä päätös, joka kestää Penan ja meidän omat kasvomme katsoa myöhemminkin valossa.
- Älä Simo vain jätä minua!
- Mitä jätä?
- Niin, viet minut kotiin, jätät, hylkäät, kun olen näin tyhmä ja onneton kanssasi. Älä tee sitä! Minä olen tämän asian ajanut päin persettä! Minun piti vain opettaa sinua pikkuisen. Nyt me olemme tässä ja pohdimme, kuin kuolemaa. Kuuntele minua! Mennään meille. Käydään suihkussa. Minä opetan seksiä, asentoja, mitä sinun pitää naiselle tehdä, kun sinä nussit minua. Huilataan ja pohditaan tämä tilanne sitten kuntoon, ei tässä nyt!
- Sinä haluat siirtää pari tuntia sitä tilannetta, että minä alan sinusta panon tehtyäni etsiä nuoria pilluja. Sinä haluat olla rauhassa sen jälkeen?
- Minussa on vielä rehellistä naista sen verran, että uskallan tunnustaa asiasisällön suunnilleen todeksi, mutta en minä sinua jättäisi. Haluaisin, että olemme silloin tällöin soitellen toisillemme, kävisit kylässä, kun talo on tyhjä muista.
- Hyvä on. Minä lähden 15. päivä armeijaan, joten tähän tulisi katko muutenkin.
- Mennään sitten meille! Tästä jotenkin hioutui nyt pois paljon herkkyyttä näiden juttujen vuoksi. Sinulla pitäisi olla tämä keskustelut, nämä suunnitelmat vanhimman tyttäreni kanssa. Se olisi luonnollinen ihmissuhde. Minä kuulun toiseen ikäkaartiin.
Peruutin Mersun toisen viereen heidän tallinsa seinustalle. Menimme sisään ja riisuimme suihkuun puhumattomina. Pesimme ja vaahdotimme toisemme kaikkialta. Kuivatessa olimme kuin kakarat. Sänkyyn menimme, niin että unohdin tekeväni sen ensimmäistä kertaa. Arja unohti kokonaan kertoa, mitä hänelle pitää tehdä. Hänen sai nuolentaa, paljon nuolentaa ja kirkuvaa nautintoa siitä. Poikuuspoika sormeili orgun ja poikuuspoika lähetyssaarnaajassa puoli tunti antoi monen vauhdin liikettä ennen purkautumistaan. Se kivespussimälli meni pilluun, kun en muistanut, että puoli nautintoa Arjalle tulee suihin otosta. Palauduimme hikisinä, huohottaen. Arja selvästi riemussaan hymyillen. Alkoi jotenkin tutut puhe.
- Sinä annoit sen minulle Simo! Kuka olisi uskonut! Ei 45 vuotias nainen saa poikuutta kuin saduissa ja pornofilmeissä! Minä olen niin ylpeä, onnellinen, tyydytetty ja kiitollinenkin Simo sinulle. Oliko se sen arvoista?
- Oli! Eihän tätä voi tietää kuin se, joka on nussinut! Mikään käteen vetämisen haave tai kuvitelma ei ole tästä, kuin pieni pala! Niin paljon, kun olen ruikkinut kämmenelleni, talouspaperiin ja joskus vain lakanalle spermaa ja sen olisi voinut tämän tapaa naisen pilluun laittaa!
- Älä murehdi menneitä! Nyt olet tässä! Minä olen tässä ja aikasi on nyt erilaista. Levätään! Minua raukaisee niin hitosti ja on niiiiin hyvä olla tässä kainalossasi.
Ei ollut kiire minnekään. Minäkin vain vein peittoa pikkuisen jalkojemme päälle ja nukahdin sylikkäin. Olen aikaisemmin selittänyt, että ajan ainut oikea määre on tapahtumaketjut. Ne ovat lahjomattomasti peräkkäin, muuttumattomassa järjestyksessä. Se on syntymän ja kuoleman välinen aika. Minun ja Arjan uni oli yksi ajan määre. Se oli kai alkanut seitsemältä ja yhdeksältä se loppui. Kummallista, kuinka ensimmäiseksi katsoin pöytäkelloa, kun sieltä eteisestä kuului huuto. Ensin henkisellä puolen tunsin lamaannukset sekunnissa. Fyysisellä puolen voin moottoritekniikasta sanoa, että nokka-akselin hammastus meni sekaisin. Sain työnnettyä Arja sylissäni sivummalle. Nyt kuului taas huutoa. Arjakin sai säikähdykset ja muut vaivat alasti, kuin paratiisissa jumalan juoksemana. Oven takaa kului kimeä naisen huuto.
- Mitää helreeettiiäää on nuo vaatekasaat äitiii tuollaaa?
Ovi lensi auki ja Arjan nuorempi tytär, oletan oli pikku kännissä nyt itse saamassa kummallisuusnäyt, ihmetyssätkyt ja näkyjen tekemät käsitysasiat sekaisin. Olin pystyssä. Arja vasta kömpi. Likka valitsi suuhunsa jotakin sanottavaa siinä oviaukossa.
- Mitäää hevettiiääää ääitiiii tämääää on? Mikä on tuo mies?
Harpoin ovelle. Työnsin likan keskelle lattiaa olin ovimies suljetulla ovella. Toivoin, että Arja ei räjäytä tilannetta nyt solmuun. Kyllä se sen teki.
- Miten tulit kotiin?
- Niin mitenkähän vittu tulinkin? Mitä täällä olikaan? Vittu mutsi! Faija on veks ja sinä raahaat tänne äijiä! Sinä haukut vittu minut houraksi ja huoraat itse! On siinä suhdetta! Sinä korsto siitä ovelta! Mene vittuun!
- Älä nyt rähjää enemmän. Mennään tapahtuma uudelleen läpi. Olen äitisi rakastaja. Ensimmäinen on kerta täällä. Ensimmäinen kerta naidaan hänen kanssaan missään. Minä houkuttelin, viettelin ja vähän pakotinkin hänet tähän.
- Vittu mitä se mulle kuuluu? Vittuun nyt tyyppi, tai potkin tuon kyrpäsi rikki!
- Tsot! Se voi olla sinullekin käytössä pikku pilluusi, jos olet järkevä ja mietit hieman. Tule Arja ja näytä tyttärellesi se kunnossa. Ime sitä hieman!
En keksinyt mitään parempaa, tyhmempää tai toimivampaakaan. Toisaalta seisovat kyrpä heteron, nuoren naisen edessä on jokin kiinnostus, tai jarru toimia. Arja meni polvilleen ja imi käskystä ja varmaan innostuksestakin. Sain pallini minuutissa veritungokseen ja pystyyn. Nostin hänetkin pystyyn ja näytin istumaan sänkyyn. Hän siellä veti housujaan päälle. Tytär katsoi palliani. Se oli siis toiminut.
- Kyrpä seisoo. Sinulla tekee mieli ja sen saat, kun sovimme pari asiaa.
- Vittu! Kuka sinä olet?
- Olen Sadun ja Sirun vanhempi veli koulusta.
- Vittu niin oletkin! Mitä sitten?
- Huomaatko, että tämä on pikkuisen isompi, pitempi ja komeampi kulli, kuin ne, joita olet imenyt? Katso, kun hieman runkkaan, niin suonet pullistuu! Katso terskaa! Se varmaan tekisi gutaa pillusi perillä? Mitä? Sitten käymme kauppaa. Minä tiedän siskojen kautta sinusta pikkuisen kaikkea. Huumeet, pikku rikokset ja sen muun tekemisen. Alkaako polttaa? Ehto yksi on, että jätät näkemästäsi äitisi rauhaan. Kaksi on, että voimme kolmistaan pitää hauskaa ja sinun ei tarvitse lähteä enää kaupungille luuhaamaan. Pystynen huolehtimaan teistä, mutta jos et halua äitiäsi mukaan, niin menköön pois. Huomaa vain kaksi ehtoa, josta tämä toinen on valinnainen. En raiskaa, hakkaa tai viillä kaulalasi auki. Ovi aukeaa heti, kun äitisi ja minä kuulemme ensimmäiseen ehtoon sinulta sopimusvastauksen. Sen rikkoessasi poliisi tietää asioista. Kylä tietää, moni asia elämässäsi on hevon vitussa. Voit katsoa menettäneesi äitisikin. Tuskin isi- Penakaan suutelee jalkojasi. Mieti!
- Mitä, jos en sano mitään?
Runkkailin hitaasti palliani kovaksi. Arja oli kuin kuolemaa odottamassa sängyllä harmaana ja lyyhistyneellä ryhdillä. Odotin vielä. Sellainen nuorten kanssa aina kannattaa. Nytkin likka laski seitsemäntoista vanhoilla aivoillaan kaikki kohdalleen.
- Ok! Ei mutsin vitun jakaminen olekaan minulle mikään asia. Jakakoon! En puhu, eli en ole levittämässä tietoa. Se vain saa pitää suunsa kiinni asioistani nyt! Sopiiko?
- Aika hyvin. Et vain kiristä Arjaa tällä kertakaan, tai sopimus menee nurin. Käsitätkö?
- Vittu! Olkoon niin.
- Entä tämä toinen juttu. Etkö haluaisi tätä? Vannon, että siitä on jo äitisi limat kuivuneet. Voin pestä sen. Yksin tai kolmisin laukkaa?
- Ei nyt korsto! Ehkä joskus toisten otan kaman vastaan. Nyt oli jo liianpaksua ja paskaa tässä huoneessa kaikki. Mene sivuun! Mene kaupungille, enkä tiedä milloin tulen.
Avasin oven. Likka meni ja kohta paukkui ulko-ovikin. Menin Arjalle ottamaan ne turhat housut pois. Kaadoin selälleen ja tunkeuduin vielä limaiseen rakoon. Se yritti jotakin ei-ei-eitä ja taisi väittää koskevan. Se hekuman halu oli kuitenkin jo kuudennella työnnöllä ja kymmennenillä siinä oli puristusta, ääntelyä ja melkein pyytämistä, että kovaa ja lisäää nyyyyt! Onnellinen Arja oli kun taas pyyhki suupielistään valuvaa ja maiskutti nautinnollisien ilmein poikuusspermaa. Pienen tuokion jälkeen hän kykeni jo asiaan.
- Herra jumala mikä tilanne! Sinä Simo osasit sen hoitaa juuri oikein. Minä olisin kirkunut ja huutanut sen, kertomaan isälle. Ei se olisi minusta ja meidän avioliitostamme välittänyt. Se on niin itsekeskeinen piru! Se olisi rikkonut yhtiön ja kaiken. Mutta pitääkö se lupauksensa?
- Pitää, mutta et saa kiristää sinäkään sitä. Annan mennä! Anna pilata elämänsä!
- Olisiko sinä nussinut sitä ja minua tässä?
- Olet moneen kertaa todistanut, että minusta tulee parikymppisten pillujen metsästäjä. Siitähän tuo olisi mukavasti lähtenyt äiti ja tytär.
- Sinä Simo olet nyt jotenkin kova ja tyly. Lisäksi minä ihmettelen, kuinka sinä vain tulit ottamaan housuni ja nussit minut, vaikka aluksi otti kipeää?
- Anteeksi se. Se vain tuntui juuri sillä hetkellä sellaiselta oikealta tavalta sinullekin. Otetaan kolmas varvi hellemmin.
- Kolmas varvi?
- Niin. Kai saan jäädä sen naimaan?
- Tietysti. Yöksi et voi. Minun pitää miettiä, palautua ja odottaa Penaakin.
- Pitääkö minun siis nyt kymmeneltä lähteä?
- En minä tiedä! En minä ole enää varma mistään! Ehkä sinun täytyy. Minä ajan sinut Suotalolle. Tämä meni nyt aivan helvetiksi!
Minä pukeuduin, Arja puki ja eteisessä se kaatui syliin. Se todella itki! Kyyneleet tuli ja sitten se sopersi.
- Simo! Ajetaan se maanantain reissu Helsinkiin aivan normaalisti. Siten, kuin ei olisi tätä kaikkea ollutkaan. Anna muutama päivä minulle aikaa, katson tuon likan ja tavataan sitten. Minä olen nyt niin rikki!
Taas itkua, joka laantui sitä nopeammin, mitä enemmän lohdutin hyväillen. Lopulta tuli itkulle loppu, kun suutelin pitkään. Sitten se vielä kertoi.
- Sinä olet aivan liian hyvä mies minunlaisen naisen kanssa! Näit, mikä on tyttäreni. Sinun pitää löytää tasapainoinen nainen itsellesi. Se on onnellinen nainen. Jos haluat naida, olen aina sinulle valmis! Niin paljon sinusta pidän ja vastalahjaa tarjoan.
Ajeltiin pyörälleni. Poljin kotiin itsekin epävarmana. Enkö voisi näitä naisia jättää niin, että voisin vain soittaa ja sanoa ”hei tuunko nussiman?” Ajoimme maanantain vailla mitään turhaa draamaa. Illalla toimistolla Arja maksoi palkan ja tonnin päälle ”omistaan” kuten sanoi ylioppilasrahaa. Puhuimme tyttärestään, joka oli tullut sunnuntaina kotiin. Keskusteli selvin päin takahuoneessa äitinsä kanssa asioita muutenkin. Kuultaan, että Simo on jo loppunut asia, totesi, ettei sellaista sitten ole tapahtunutkaan. Toimistossa Arja uusi ajatuksen, että ennen armeijaan lähtöä katsotaan asiat uudelleen meidän välillä. Sanoi aika suoraan.
- Ei minusta koskaan tule sinulle vaimoa, akkaa, mutta melko hyvä panohoito vielä muutaman vuoden.
Sanoin sen tietäväni ja muistavani. Sitten tuli lakkiaiset. Yllätys oli, että Arja ja tytär toivat kumpikin ruusun. Tytär vielä halasi ja rutisti viestin kanssa.
- Sinä voit tulla meille, kun faija on poissa. Nussit meitä kumpaakin!
- Laitan mieleeni.
Sen kahden viikon aikana kävin Jäniksillä neljä kertaa. Kolmisin teimme kaikkea kivaa, josta ei jälkiä jäänyt. Tytär paljastui melko kokeneeksi pikkukoneeksi ja yllätti äitinsä muutamalla hienoudella pallini kanssa. Pallini yllättyi käsittelystä ja ruiskutti kivekseni kipeiksi. Tämä tapahtui illalla, kun aamulla oli lähtö armeijaan. Isä ja Siru ajoivat minut soralle kasarmin pihaan.
Tähän tavallaan päättyi tämä nuoruus, kouluaika ja minun muuttuminen hieman toiseksi ihmiseksi armeijassa ja sen jälkeen. Kolmas luku on ajallisesti pitkiäkin harppauksia.

Oli neljäs armeijan aamu, kun heräsin kuumeeseen, silmäni olivat tukossa ja kipua epämääräisesti. Sairastuvan myrkkypeikko katsoi, kuunteli ja laittoi eteenpäin Poriin sairaalaan. Neljä koelappua rinnassani sain yhdestä heti reaktion. Se oli armeijan tekstiileissä oleva aine. Putosin epävarmaksi B-mieheksi, jolla vaihtoehtoja olivat:
1. Saatte neljä vuotta lykkäystä
2. Pyritte uusiin testeihin ja teidät todetaan kelpaamattomaksi armeijaan
3. Käytätte alavaatteinanne siviilivaatteita ja siviililakanoita.
Kaksi lääkäriä istui vastapäätä ja jatkoivat.
- Vaihtoehto yksi tarkoittaa, että 23 vanhana, ehkä kesken opiskeluanne tulette takaisin kokeisiin. Se on ikävä tapa. Kaksi tarkoittaa, että tämä aineen allergisuus katsotaan uusissa kokeissa niin kovaksi, että estää armeijan käyntinne. Se aine tiedetään, on ollut jo vuosia ongelma, mutta sitä ei muuteta, kun se on halpa ja hyvä pesutarkoituksiin. Kolmas tapa, jota käytetään, on sallia siviilialusvaatteet ja sänkyvaatteet. Ne hankitte itse ja pesetätte itse. Saa olla kertakäyttöä ja kunnollista kangasta. Upseeriuraa teidän ei kannata harkita. B-miehenä päädytte talous, tai toimistotehtäviin.
- Otan sen siviilivaatteet.
- Otatte vaihtoehdon kolme. Selvä! Menkää yksikköönne ja hankkikaa välittömästi sotilaskodista vaikka kertakäyttölakanat! Jos pyyhkeistä tulee ilmiö, niin siviilipyyhkeet. Saatte niiden käyttöön todistuksen yksikköönne.
Ostin niitä sotkusta. Vaiva häipyi. Se häipyi vaikka välillä komennuksissa olin armeijan lakanoissakin. Lomille tulin tutun kirkonkylän sällin autossa. Soittamalla selvitin Jäniksien tilanteen. Joskus passasi kolmistaan, joskus vain tytär otti vastaan yöksi, kun osasiin ilman Penan silmiä kulkea ovista ja pihassa. Kotona eivät tienneet olemassa olevasta lomastani mitään. Erikoisin armeijan tapahtumien asia oli loppusyksyn suuri kertausharjoitus. Me Huovinrinteen kirjurit jouduimme Niinisaloon ja siinä sekoitettiin vielä erikoisesti tarkkailuryhmä, jonka kirjuri olin. Jouduin/pääsin värvätyn naispuolisen toimistosihteerin alaisuuteen. Ne vastaa korpraalia ja nimitys ei ole kirjuri, vaan värvätty toimistosihteeri. Tästä naisesta minuutissa tein seuraavat havainnot. Tukkansa oli leikattu, miesmäisen lesboutta, huutavaan malliin. Keskikoon tissit ja leveä lantio. Luonteeltaan edusti melkoisen jouten oleva flegmaatikko. Me saimme puolijoukkueen teltan, joka oli toimistomme ja olemisemme teltta. Oli harvinaisen lämmin ilma. Sanottiin Arabiannimeltä tuulevan yli Mustanmeren Suomeen saakka. Istuimme ensin tunnin kaksi siinä. Puhuimme tärkeimmät. Sanoin olevani Simo. Hän on Maria aina Oulusta saakka suurharjoituksiin laitettu. Me raahasimme ne toimistotarpeet, jotka ohjesääntö käski, sekä repussa tarvikkeet teltassa yöpymiseenkin. Säkylästä istuin kuomurin lavalla sinne, joten olihan tätä. Aika meni ja me odotimme jotakin tapahtuvaksi. Paikalle saapui luutnantti. Maria kysyi toimintaohjeita.
- En minä tiedä! Olen tiedotuspuolen upseeri ja etsin jo kolmatta tuntia majuria, jonka alaisuuteen kuulun. Yleiskäskynä velvoitan teidät olemaan valmiina kaikkeen. Heee jatkakaa!
Riisuin puseron ja paidan pois ja annoin auringon valmistaa iholleni väriä ja vitamiinia. Me olimme sellaisessa teltta ryhmässä, jossa toimistoteltan takana oli punainen risti, sielläkin joskus joku käyskeli. Sitten oli varastotelttapari, postitoimisto, jonka pihassa otti aurinkoa kaksi miestä. Kauempana oli soppakäryt keittiöteltat, joista nousi savu. Kelloni meni neljään.
- Viideltä menemme hakemaan tuolta ruokaa ja kahvia. Haistan sen tänne saakka ja olen kova kahvimies.
- Niin minäkin olen tottunut juomaan useamman kupin päivässä. Ottaa jo päähän tämä toimettomuus! Pitääkö minunkin lähteä etsimään joku esimies tähän?
- Ei kannata tänään enää hosua. Tämä voi olla jokin nykyarmeijan juoni, jolla taistelukyvykkyys nyt tutkitaan.
Asia sai Marian hymähdyksen. Samassa jossakin ammuttiin tykeillä ja iskemien ääni tuli perään. Kaksi hävittäjää kaarsi ilmaa repien ylitsemme. Siinä oli kello puoli viiden juttu. Viideltä menimme pakkiemme kanssa sapuskaa katsomaan. Pakit tulivat täyteen sekoitusta ”tässä on kastikkeessa lihaa ja tässä on vihannesmuusia”! Sellaisessa 20 litraisessa säiliössä piti olla kahvia. Sen alla oli hyllyssä uusi pakki. Aivan hyvänä varkaana otin ja täytin sen. Kannoin teltallemme. Maria ei kai miehiin rakastu, mutta ihastui tekooni paljon.
- Kiva perkele! Onko se täynnä kahvia?
- On. Haen lisää, jos kiltisti pyydät vielä iltakahviksikin.
- No minä pyydän. Värvätyn ei kannata mennä varastamaan. Se on virkakin kiinni siinä. Mitä me tehdään, jos ei huomennakaan löydy järkeä?
- Minun komennus kestää tänne lauantaihin. Huomenna on torstai. Kyllä minä tässä aurinkoa otan ne päivät. Ei varusmiehen, etenkin tyhmän, kannata mennä kiusaamaan upseereita liian viisailla kysymyksillä.
- Meinaatko sinä, ettei tehdä mitään?
- Eikö ohjesääntö käske olla ylemmän upseerin antaman käskyn noudattaja? Luutnantti käski olla valmiina. Me olemme.
- Minun ei pitäisi uskoa sinua. Minun tehtäväkuvaus oli, että tässä on toimisto, vääpeli ja luutnantti. Me teemme tarkastuksia tuolla reserviläisten joukossa. Siksi minulla on mukana jopa 134 miehen nimilista tehtävineen! Tulitko sinä kylläiseksi tuosta sapuskasta?
- Tulin. Söin Säkylässä aamulla. Haenko minä sinulle lisää?
- Viitsitkö? Minä en viitsi. Söin kunnolla viimeiseksi eilen illalla Oulussa junaan tullessani. Tampereen asemalla otin burgerin. Kyllä tässä hiukoo yhä armeijameno.
Kaadoin kummankin pakinkanteen täyteen sen kahvin. Otin Marjan pakin ja tyhjän kahvipakin. Kävelin teltalle.
- Likan sapuska kaatui maahan.
Samalla kun keittiömies kaatoi lihamössöä, muuseineen, täytin kahvia pakkiin.
Taaskin voidaan sanoa, ettei Marian tapaiset mieheen rakastu, mutta voivat ihastua miehen tekemisiin. Sen Maria kiltisti myönsi, lapioiden tyytyväisenä annettua poskeensa. Pyysin siltä jonkun kankaan, johon käärin lämpimäksi pysymän kahvipakin. Sain sukkaparin ja jonkun meikkilaukun. Kyllä ne kuuman kahvin pitää kolme tuntia lämpimänä. Punaisesta rististä kävi kaksi kaveria kysymässä, mitä se upseeri meitä käski?
- Käski olla valmiina!
- Mihin ja kauanko?
- Ei määritellyt.
- Voi vittu tätä hommaa! Me olemme aamuyöstä tähän tulleet ja tätä tämä on nyt 15 tuntia.
- Haluaisitteko te marssia, ryömiä ja hokea kyllä herraa?
- Ei mutta mitä järkeä tässä on?
Lähtivät pois. Me odottelimme ja katselimme, kun kai hanhia suhisten meni etelään sinitummassa taivaassa. Sanoin yhdeksältä laittavani tuolit ja pöydän kasaan telttaan ja meneväni nukkuman.
- Pitää vain löytää joko todellinen käymälä, tai kusta lorottaa vain koivun juureen. Ei täällä ainakaan haise lähellä paikkaa. Miten sinulla on se asia?
- Äääh ... on kusettanut jo tunnin paljon. Tulen mukaan! En viitsi tuonne metsään yksin mennä.
- Mennään pois vaan heti. Yöllä kuset tuonne tyhjänteltan kupeeseen. Herätä minut jos oikein arveluttaa. Simo on saattajana.
- Pöh! Sinä olet tavallaan suora ja mukava mies. Sellainen joka ei irvaile, tai pyri muka iskemään. Sinulle voin sanoa, että pidän naisista, tai olin ennen miehistäkin, mutta se bi-rakkaus on voimakkaampaa kai.
- No se on selvää. En sitten näytä suuria iskijän kykyjäni. Mennään kuselle!
Kusin, kuin miehet. Maria kusi yllättävän lähelle kenkiäni. Kysyin, pelkääkö se pimeää? Se pelkäsi kuulema.
- Meillä ei ole lyhtyä. Miten selviät? Eikä ole kamiinaakaan, eikä kynttilääkään. Tämä on helvetin huono leiri! Ei me palelluta, mutta ei laiteta tyhjää kamiinaakaan katolle.
- Niin on. Mennään jo pois!
Tuon sanoessaan tarttui käsivarteeni ja piti kiinni teltalle saakka. Syyskuussa on yhdeksältä tosiaan jo pimeää. Jätin pöydän ja tuolit pihaan. Nostin teltan liepeen ylös. Maria meni sinne kädet levällään kokeillen.
- Nukutaanko tässä vain ruoholla vaateet päällä?
- Ei ole nyt muutakaan. Oletko sinä ollut näillä ennen?
- En. Tämä ei ole minusta kivaa yhtään! Pelkään pimeää. Olen sängyssä tottunut nukkumaan ja valossa. Sinulle kehtaan sanoa, että pelkään! Minulla on niska ja hartiat aivan jumissa. Ne oli jo Oulussa ja junassa menivät hulluksi ja nyt tuossa istuessa. Olisi pitänyt voimistella.
- Minä en ole oikeastaan mikään hyvä hieroja. Niskaa en uskaltaisi hieroa lainkaan. Mutta voin yrittää hartioita, jos haluat.
- Voi! Olisi se hyvä! Voisitko tosiaan hetken siitä olkapäiden ja lapaluiden alueelta?
- No kokeillaan kun silmätkin alkaa pimeään tottua. Käärin tämän viltin sinulle alle. Täällä on ihmeen lämmitä! Ota pois pusero, paita ja ne rintaliivin remmitikin on tiellä. Minä otan pois kenkänikin. Otanko avuksi sinultakin?
- Joo. Ota pois! Parempi on nukkua yö niin. Minä teen tästä puserosta ja sinun puserosta ja paidasta tyynyt tänne viltin alle. Me voidaan kyllä olla saman viltin päällä tai alla nukkuessa.
Nousin haaranreisin siihen pakarojen päälle. Luulin istuvani rasvasta velttojen, mutta nämä olivat jäntevät lihakset. Sanoin, että kuivaltaan tämä on sitten hankalaa ja orvaskesi irtoaa. Maria ojenteli laukkuunsa käsiänsä ja löysi purkin Niveaa. Sillä auttoi jo paljon ja tuli hajukin mukaan. Aloitin aluksi pitkin vedoin ja työnnöin. Rasva imeytyi ja luisti sormet paremmin. Sitten etsin hartioista kipeitä alueita. Maria ähki ja sanoi, että pitää vain jatkaa. Ottaa kipeää välillä ja sitten helpottaa. Tuntuu veri kiertävän. Jossakin vaiheessa minä hieman kiihotuin siitä naisen päällä istumamakaamisesta. Lisää sain ajatusta, kun Maria pyysi alempaakin hieromista.
- Tuntuu myös mukavalta, kun sinun lantiosi liikkeet hieroo pakaroita samalla.
- Voin hieroa niitäkin rasvan kanssa. Ota päällyshousut pois vaan!
- En minä oikein tiedä … menee jo siihen rajalle…
- Mille rajalle?
- En minä ole itseäni miehelle näyttänyt kolmeen vuoteen ainakaan.
- Pah! Enhän tässä pimeydessä mitään näekään. Minä riisun myös. Tässä tulee jo lämminkin. Hierominen vastaa rintauintia rasituksessa.
Hetken hän epäröi, laittoi rintaliivit ja paitansa teltan seinustaa vasten. Kääntyi istumaan. Avasi housunsa. Minä olin jo alasti ja kulli puolikovana siinä teltan pimeän hämärässä. Maria ei sitä nähnyt.
- Niin aivan paljaaksiko pakarat?
- Parempi niin.
Se siinä keikautteli valkoiset pikkuhousunsa pakaroiden alta kierähti kiireellä mahalleen. Nousin kuumien pakaroiden päälle ensin, jatkaen keskiselkää ja alaselkää hieroen. Levitin Niveaa lisää, lopulta pakaroillekin. Nyt tein hyväilevää liikettä jo reisilläkin ja yhä rohkeammin pakaroilla sormeni menivät syvemmälle. Kulli oli panokova. Hivutin sormet reittä pitkin muutaman kerran, kuin hieroen sisäpintaa Maria levitti jalkojaan ja huokaisi pari kertaa. Nousin pakaroille tekemään pari kolme panoliikettä ja ohjasin terskani persereiän alapuoliseen märkään rakoon. Painoin kaiken kerralla, kuin liukkaus oli hyvää. Makasin Marjan päällä nyt. Kerroin tunteeni.
- Sinulla on ihana vittu! Tämä on niin liukas, pehmeä ja vastaanottavainen. Et sinä todellisuudessa mikään lesbo ole! Sinä olet, hyvä, pantava Maria! Onko tämä asento hyvä, vai haluatko vastakkain?
- On. Ole kauan näin! Liiku vain hitaasti! Älä valu sisään! Ei ole ehkäisyä.
- Hyvä tietää. Otatko sperman selkään, vatsalle kasvoille vai suuhun?
- Ei ole kukaan koskaan kasvoille. Ruiskuta sinä kasvoille. Minä saan siitä kosteusvoiteen yöksi. Sinulla on valtava kyrpä, se tuntuu kohtuun saakka. Olet taitava sen kanssa.
Tällaista puhuimme ja kutemisemme kesti pitkään. Sitten Maria kuitenkin pyysi vastakkain panon loppua, että saan varmasti heti kyrvän ruiskimaan kasvoilleen. Höyläsin siinäkin kymenkunta minuuttia ja Maria joko oli jatkuvassa mielihyvässä tai näytteli. Lopulta oli tunnetta mukaan. Otin kullin pois ja konttasin kasvoille runkkaamaan. Jouduin hetken sitä tekemään, mutta palkitseva suuri mieltymyksen aaltoliike velloi. Supistukset heitti harmaan liemen nenänvarteen, kaulalle silmäkuoppaan ja otsalle. Pitelin kouralla kiinni teltan kattokankaasta, etten kaadu. Maria kiireellä levitti spermaani kaikkialle. Kaivoi sitä silmänsä puhtaaksi hassunkurisen näköisesti.
- Eihän sinua inhota, että sinun spermasi levitän?
- Ei.
Suutelin merkiksi huuliaan, otsaansa ja taas huuliaan. Maria halusi katsoa etteikö pallistani vielä tulisi imemällä jotakin. Se oli merkki, että aikaisemminkin oli miespalli maistunut. Taitavasti se otettiin kurkkuun eli juurta myöten. Tapa, jota ei ollut aikaisemmat naiseni tehneet. Lopulta siirryin makaaman viereensä sylikkäin. Vedin vilttiä päällemme. Minun oli tavattoman hyvä olla. Pano oli hyvä. Tämä tilanne ja tämä teltta ja ruohikolla pimeydessä makaaminen. Olin jo unessa, kun hän ravisti.
- Pitäisikö meidän pukea kuitenkin, jos aamulla tulee herätystä joku tekemään?
- Siinä menee kaikki tämä iho ihoa vasten nautinto, läheisyys ja lämpö sitten hukkaan.
- Niin tekee. Ollaan näin alasti. Tämä on niin ihanaa. Minä tykkään sinusta Simo paljon. Nyt tuli taas sitä ristiriitaa tämä kokemus. En minä naisen sylissä näin paljon kiimaa saa mielihyvässä! Sinä Simo olet oikeassa! Minä olen harhaan johdettu seksissä voimakkaiden naisten painostuksessa.
- Puhutaan siitä enemmän huomenna. Sinäkin tarvitset unta, kun viime yön valvoit junassa kipeänä.
- Sinä olet huomaavainen ja huolehtivainen. Hartioita ei muuten nyt pakota lainkaan! Sinä Simo pelkällä hieronnalla ja kyrvälläsi paransit minut!
Tässä vaiheessa nukahdin. Maria saattoi kuiskailla juttujaan vielä hetken. Seuraavaksi heräsin luultavasi neljän jälkeen kusihätään. Kyrpä seisoi kusilastissa. Maria nukkui selällään. Hetken mietin, käynkö ensin kusella vai nussinko ja menen sitten. Päädyin hyväilemään reisiä ja Maria unessa avasi niitä itse lisää. Mahduin sinne polvillani väliin. Nostin polvensa kainaloihin. Terskani meni vaivatta vielä illan panosta turvonnen, liukkaan aukon sisään. Painoin juuriaan myöten. Siihen Maria lopullisesti heräsi.
- Täääh …. tä? … Simoooo.. aaah simooo.. aaah.. ihanaa Simoooo. Sinä olet ihana! Nussi nyt hitaasti! Voi tätä riemua sinun kyrvästäsi!
Kusilasti tietyssä vaiheessa on sellainen kaveri, että se seisottaa kovana ja kovana, eikä anna sitten kusiventtiilinkään aueta. Siitä tulee kiertovanki. Toinen estää toistaan. Siksi pano kesti tunnin ainakin. Maria huokaili, päästi vokaalien nimiä ja hoki ihanaa. Varmasti nauti, kun ei kuivunutkaan lainkaan. Oli pakko kertoa.
- Minä en nyt laukea. On niin kova kusilasti. Se pitäisi ensi saada maahan. Pakko on mennä kuselle.
- Minä tulen kanssa. Sinä olet nussinut vittuni turvoksiin.
- Olet kuitenkin limainen yhä.
- Niin olen. Minä olen niin tohkeissani kaikesta tästä hyvästä.
Ei me pimeydessä kauaksi menty. Jouduin odottamaan pitkän kusen halua pois. Siihen auttoi, että Maria imi ja leikki pallin kanssa. Sieltä tuli se pari pakillista kusta nurmelle. Teltalla Maria joutui uudelleen leikkimän, että intoni palasi. Päästiin jatkamaan kuin uudesta iskusta juttua. Eikä Maria kuivunut silloinkaan. Kosteusvoidettani riitti nyt niille pystyille rinnoillekin. Varvin jälkeen huilasimme ja lopulta puin Marialle pikkuhousut, rintaliivit, paidan ja maastohousut. Hän puki minut. Makasimme suudellen hyväilyjämme.
- Mistä sinä olet?
- Oulusta siellä syntynyt ja kasvanut. Ylioppilas, värvätty ja ikää 28 vuotta. Yksi on avoliitto, joitakin naiskokeiluja ja muutama mies. Sinä taidat olla parikymppinen?
- Tarkkaan yhdeksäntoista. Tämän kevään ylioppilas, joka ei tiedä mitä tekee maailmassa tämän jälkeen. Ei avoliittoja. Itse asiassa yksi vanhempi nainen 48 opetti minut seksiin vasta viime vuonna. Siinä meni poikuus, putosi pois se pilkka ja onneton käteen veto.
- Ihmeellistä! Sinä teet sen niin taitavasti ja naista huomioiden. Opettiko se nainen kaiken tuon?
- Opetti ja sitten heittäytyi pahaksi ja ongelmaksi minulle. Sain kokea kaikenlaista.
- Mitä?
- Sitä naisen keksimää vihaa, valeta, juorua, lopulta uhkauksiakin.
- Mistä se johtui?
- Luultavasi sitä, että makasin sitten hänen tytärtäänkin.
- Oletpas sinä ollut!
En viitsinyt enempää valehdella. Kuudelta haimme taas pakilliset kaurapuuroa, näkkileipää, juustokolmioita ja lauantaimakkaraa. Kahvipakit lorotin säiliöstä täyteen. Epäilimme, että voimme jäädä päivällä nälkäiseksi, kävimme toisenkin kierron. Keittiö oli mielissään, että tavara meni, kun käskyn mukaan 90 reserviläiselle keittivät ja noin 14 käy paikalla.
Istuimme ja puhuimme hulluja asioita. Maria pamautti.
- Lomalla sinä voisit ajaa Ouluun luokseni. Pitkämatkalainen saa kolme vuorokautta. Voisimme nussia kunnolla sängyssä. Nytkin vittuni on niin hemmetin nussitun mukavaa tunnetta turvonneena, mutta tekisi mieli lisää.
- Mennäänkö telattaan naimaan?
- Silloin ainakin tulee joku paikalle. Siitä saa rangaistuksen. Nussitaan heti illalla, kun pimeys tulee.
Päivä meni armeijamaisesti, jolloin ei mitään tapahtunut. Otimme aurinkoa. Minä jopa housutta jaloillekin. Saimme riittävästi kahvia ja ruokaa. Keittiöukko kysyi käykö kilon Gotler-tanko, ettei tarvitse pois heittää. Otimme sellaisen ja pari kouraa juustokolmioita näkkärin lisukkeesi. Pimeyden alkaessa naimme. Valkeuden alkaessa naimme. Välillä leikkasimme makkaraa ja litistelimme sulatejuustoa päälle. Oli viimeinen kertausharjoituksen päivän aamu. Päätimme etsiä kunnon käymälän ja suihkun. Haisimme kumpikin nainnille, hielle ja kai paskallekin. Sellainen löytyi puolen kilometrin päästä kasarmin takana lammen rannalla olevasta, isosta saunasta. Se oli tyhjä. Istuimme pöntöllä ja siitä suihkutimme itseämme pitkään. Lopuksi naimme. Iltapäivällä ajoi kaksi traktoria kärryineen paikalle. Perään tuli majuri, luutnantti ja jokin radioryhmä. Maria teki ilmoituksen värvätystä sihteeristä ja varusmieskirjurista toimisto no 8. Majuri kysyi.
- Mitä upseerin antama käsky on?
- Herra majuri! Luutnantti käski pysyä valmiina.
- Missä vääpelinne on?
- Ei ole ollut koko aikana tässä.
Majuri huusi radiota kantavan paikalle. Käski yhteyden Sinisten esikuntaan. Räyhäsi sinne hetken. Selitti paikkaamme. Ihmetteli. Kirosi jollekin, että tietysti hän on hyväksynyt paikan ja kenraali vahvistanut. Lopuksi totesi, että kokonainen varasto, keittiö, punaristisidonta, toimisto ja muu on ollut siis tässä kenenkään sitä tarvitsematta? Sitten lopetti ja käski traktoriryhmän vääpeliä.
- Purkakaa!
- Herra majuri! Kuka antaa meille käskyt? Värvätty on Oulusta ja minä Säkylästä?
- Menkää kasarmille! Kysykää kapteeni Koljokea!
Astelimme reppuinemme ja toimistotarvikelaukkuen kanssa sisään. Kuulimme, että tämä kapteeni Koljoki on marssittanut Keltaiset kuljetuspaikalle, josta ajaa itsekin Parkanoon. Siellä etelään menijät menee etelään ja pohjoiseen menijät pohjoiseen. Meidän käskettiin ottaa käytävän päästä olevista tyhjistä huoneista joku. Otimme pienimmän, neljän sängyn huoneen. Laitoimme oven kiinni ja naimme. Maria toivuttuaan kävi soittamassa Ouluun tilanteensa. Sieltä käskettiin pyrkiä joukko-osastoonsa kiireemmin. Minä en sellaista käskyä viitsinyt mennä soittelemaankaan. Makailimme illan vaatteissa ja kuuntelimme käytävän ääniä. Viideltä kävimme muiden mukana iltateellä ja sulkeuduimme koppiimme. Oli juustokolmioita ja makkaraakin suoleen. Emme naineet. Kun kullini oli kipeä ja sen vastamutteri Marian reisien välissä turvonnut kosketuskammoon. Nukuimme eri sängyissä, mutta aamuyöstä menin Marian viereen, kun se paljas naisen iho oli niin mukavaa pitää omaa vasten. Oli sunnuntai ja paikat kiinni. Makasimme naimatta. Maanantaiaamulla Marialle selvisi, että siviilibussi ajaa portilta Parkanoon kello 8.10! Kiirehdimme sinne. Parkanosta Maria pääsee suoraan junassa Ouluun. Oli haikeaa ja Maria vannotti minun pitävä yhteyttä ja käymään.
Minä tulin sieltä maanantaina Säkylään siviilin kyydissä. Toimistoupseerimme merkitsi väärin minulle yhdeksän vuorokautta erikoiskomennuspalvelua. Kerroin vielä, että nurmimaapohjan teltassa, valotta ja käymälättä, sekä epämääräisten komentojen kanssa melkein nukkumatta on elämä mennyt.
- Hemmetti Sirkkasuo! Te näytättekin kuolemalta! Menkää lepäämään vierailijoiden huoneeseen tämä päivä! Tästä pitää tulla neljän päivän loma! Soittelin Ouluun Marialle kaikenlaista.
Armeijasta on toinenkin muistoni. Joulukuun 6. päivä olin vapaaehtoisessa hälytysryhmässä. Sillä sai pari vuorokautta lomaa lisää. Hälyssä oli luutnantti päivystäjänä ja minä. Olin saanut korpraalin natsatkin siitä kertausharjoituksien viettämisestä varusmiehenä. Sekaannusta toisensa jälkeen on armeijan homma! Ennen kuutta soi puhelin. Luutnantti vastasi. Myönteli, kuunteli, meinasi jotakin sanoa, mutta sitten kai suljettiin linja.
- Voi Jeesuksen Kristus! Sotilaskotinaisten bussi on lumipenkassa Köyliöntien reunalla! Kuski puhalsi kaksi ja puoli viinahöyryä. Mies on putkassa. Autossa kyyhöttää nainen. Se auto ja nainen pitäisi nyt hakea pois! Mistä saatanasta minä tähän kuormakortillisen revin? Ainoat on varmaan lomalla ja loput juovuksissa.
Menin siihen sitten sanomaan, että ellei hinuria tarvita, niin voin mennä ajamaan, jos joku vie paikalle.
- Onko kirjurilla ABC kortti? On sitten Perkele! Tämä on nyt sitä hälytystyötä, jos jokin! Pukekaa hyvin! Siellä on 15, tai parikymmentä pakkasta. Taksi paikalle ja tuossa on osoite! Kirjoitan taksimaksukuitin.
- Entä, jos se ei lähdekään penkasta?
- Katsotte, että nainen tarkenee, tai kävelette kahden lähimpään taloon soittamaan palolaitosta. Jos mahdollista, niin soittakaa tilanne minulle.
Istuin taksissa, kertoen, että tuolla osoitteessa on sotilaskotiauto penkassa ja ilman kuskia. Pitää yrittää se pois.
- Missä Niemen Petri, kuski tarkoitan, on?
- Makaa varmaan känniään pois putkassa. Oli ottanut kunnolla hapanta.
- Kumpikohan oli autossa mukana, Jussi akka, vai Rinteen Asta? Jussi on nelikymppinen vääpeli ja nyt taisi mennä virka, asunto ja muukin. Kyllä sen tiesivät, että pätkässä se ajaa, mutta on ajanut hyvin tähän saakka.
Vihreä, Mersu 608 oli ainakin etupyörä lumipenkassa syvässä. Oli tuttu asia Jäniksen autosta. Taksi kysyi odottamista.
- Jos tuo Asta tulee Säkylään minun mukana?
- En voi jättää autoa ja tavaraa tänne jäätymään!
- Odota sen verran, että katsot, saanko tämän irti. Jos en, niin sitten ulalla pyydä palolaitosta tai hinurifirmaa. Tuossa on lappu rahasta!
Auto oli tuttu. Ensin takapyörät sutivat. Moni olisi jättänyt siihen. Minä ykkösellä nytkäytin askeleen verran syvempään ja samassa pakilla takaisin. Taakse mentiin askele ja sutimista. Nyt eteen lisää ja taakse kaasulla kunnolla rääkäten. Suti ja liikkui, suti ja ohjasin tielle. Nousin katsomaan sitä oikeaa etupäätä. Lunta oli potkittava pois. Pellit oli hieman vääntynyt. Ei haitta ajamista. Rengas täynnä ja valokin pelasi.
- Näki, ettet varusmies ensimmäistä kertaa ottanut autoa irti liukkaalta. Ei moni olisi uskaltanut puskea sitä syvempään. Te selviätte tästä?
Lähdettiin peräkkäin. Taksin takavalot häipyivät. Asta siinä viereisessä penkissä hieman selvästi lauhtunut ja tavoitteli normaalia oloaan. Avasi sen vihreän pomppansa huokaisten.
- Minä olen Rinteen Asta. Kolmekymmentä vuotta kaatanut varusmiehille kahvia kaatanut, työntänyt munkkia ja heittänyt Marlboroa tiskiin. Se on 90 erilaista ikäryhmä silmien alla! Kaikki alkoi kaksikymppisenä teltassa 1954 vuonna.
- Simo, Simo Sirkkasuo.
- Sirkkasuo hee … onko heinäsirkkaa tai tuholaissirkkaa? ... Ei! Älä vastaa! Se oli vitsi tai mikä kevennys onkaan. Minua niin helvetisti vituttaa nyt tämä homma! Niemi on ajanut viinapäissään kaksi vuotta. Nytkin minä pelkäsin niin perkeleesti. Tuli poliisi vastaan ja tämä kiemurtaa tiellä! Ajaa sitten kohdalla ojaan. Oltiin autolla Köyliössä upseeriliiton itsenäisyysjuhlissa myymässä varusmiehille itsenäisyyspäivää. Tavaraa oli ja on sekaisin rikki! Auto sentään menee eteenpäin. Mistä ne sinut sai näin äkkiä?
- Olen hälytysryhmän kirjuri. Istuskelin toimistossa kun soittivat. Pelkäsimme, että palellut. Siksi pidimme kiirettä.
- Kiehuin vihasta silloin. Poliisit jätti moottorin käymään ja lämmityslaitteet päälle. Luulin kyllä, että saan odottaa aamuun. Mukavampaa tämä näin on. Sinun pitää peruuttaa tämä sitten talliin. Ei saa lasipullot jäätyä. Saa joku sitten vauriotkin sulaneesta katsoa. Anteeksi, että olin äksy äsken! En yleensä ole. Olen melko mukava leski teille nuorille miehille. Simohan se oli? Älä ota väärää käsitystä Rinteen Astasta! Asta on herttainen, avulias ja kiva. Ei tässä hommassa muuten ollutkaan. Keitän sinulle kahvit, ellei kiire ole. Nämä kahvit tuolla on jo pilalla.
- Kyllä minä aina kahvit herttaisen kauniin Astan kanssa juon.
- Sinä taidat olla viekas? Osaat liehakoida vanhaa naista. Minä kuule olen viidenkymmenen! On melkein kolmikymppinen insinööripoika Rautaruukissa ja kaksiviitonen osastolääkäritytär Turussa.
- Ja olet leski?
- Leski jo viidettä vuotta. Äijä kuoli viinaan. Oli kapiainen täällä. Virallisesti hukkui sairauskohtaukseen uidessaan jäiden joukossa aliupseerien saunalla. Saunoivat, ryyppäsivät ja tämä menee uimaan parin sentin paksujen jäiden joukkoon! Viinahan sen tappoi, eikä sydän tai hukkuminen. Oli vain siistimpää kirjoittaa niin leskeneläkkeen papereihin. Asun yhä upseeririvitalossa. Sinä se näytät nuorelta. Et kai ole siviilikarkuri?
- Yhdeksäntoista. En ole vain viettänyt kuluttavaa elämää. Ei viinaa, ei huumeita, ei naisia.
- Ei naisia? Älä nyt Simo valehtele vanhalla Astalle! Astan silmät näkevät. Kun avasin vaatteitani, niin näin kaksi himokasta silmää päässäsi. Sinä himoitsit vanhan akan roikkuvia rintojakin! Se on merkki, että olet naistenmies ja vaarallinen monelle ymmärtämättömälle. Et ole minulle, koska minä voisin ymmärtää oikein sinun vilkuilusi. Olen nähnyt tuhansien alokkaiden täällä riutuvan kullit runkattuna. Heille olisi kelvannut vanhainkodin asukkaatkin sänkyleikkeihin. Pitäisikin ehdottaa sellaisia vierailuja. Kaikki saisivat ja olisivat onnellisia. Huomaatko Simo, että Asta on pikkuisen suora ja pirullinenkin?
- Huomaan ja alkaa pelottaa näin kahden kesken tuollaisen syöjättären kanssa.
- Röh ... röh Simo. Sinä olet tosiaankin ovela. Minä kahvin keitän ja mietin, pyydänkö sinua hieromaan hartioitani. Ne ovat taas niin pirun jumissa, että veri ei taida joka suonessa mennä. Oletko sinä hieronut?
- Äitiä usein, kun sillä on samaa vikaa.
- Mitä äitisi tekee?
- Maatalon emäntä. Kantaa, nostaa ja on huolissaan kaikesta.
- Sen minä uskon. Tuleeko äitisi paremmaksi hieronnastasi?
- Tulee silloin, kun on kunnolla aikaa. Aikaa paljaalle iholle, siis ei paitoja ja rintaliivejä välissä, hierontaöljyn kanssa alkaa lämmittää melkein hyväilemällä pintaa ja sitten etsiä painavammin kohtia. Ei pyrkiä niitä rikkomaan, jos ne ovat iskiaksia, mutta sellainen vain rasittunut lihas voi siinä laueta, niin että sen äiti sanoo. Niska on vakava paikka. Sitä en koskaan hiero, kuin kämmenellä melkein vain hyväillen. Niskan saa pilalle kuka vaan. Paikalleen naksauttajia on vähän. Usein voi puolen tunnin jälkeen vasta äiti tuntea kunnolla koskettelut. Alaselkä voi olla tunnoton, jos sen jättää aina hieromatta. Suurempia voimia ja taivutuksiahan siellä ihmisessä on. Oman äidin pakarojen ja reisien hieronta on niin vaikeaa, että sitä en tee.
- Jessus Piru! Sinähän puhut kuin ammattilainen! Et kai ole hieroja?
- Olen kevään ylioppilas ja nykyään kirjuri Säkylässä Huovinrinteellä. Olin elänyt hyvin suojatun ja valvotun maalaispojan elämän kahdeksantoista vuotiaaksi.
- Kahvit saat heti! Sitten vaadin tehdä sen pitkän aloituksen hartioihini, alaselkään ja ehkä se hyväily niskaakin. Sen onnistuessa, olet loppuarmeija-ajan ystäväni, hovihieroja! Käännyt jo tuosta oikealle. Mennään oikotietä!
Pääsimme pihan, jossa oli vihreidensisarin varasto. Suuret ovet revittiin auki. Ahtaasti peruutin sisään. Sähköjohdin piti laittaa kiinni autoon. Siinä pysyy lämpimänä ja kylmät kylminä sähkön voimalla. Kuljettiin rivitalolle. Yhdet verhot heiluivat naapurissa. Soitin päivystäjälle, kertoen, että liikkeellä ollaan. Autoa pitää lämpimässä hallissa jonkin aikaa kovin puhdistaa ja sulattaa sen sisälle saatuani.
- Helevetin hyvä! Vapautan sinut hälytyksestä ja huominen päivä olkoon vapaata! Merkitsen sen tänne.
- Kiitän herra luutnantti!
Kahvi hörpättiin nopeasti. Annoin hierontaan ohjeita.
- Sänkyyn iso pyyhe. Irtoaa orvaskettä paljon. Talouspaperirulla raahaa mukaan ja sitten se öljy.
- Jääkaapin ovessa on suuri tuubi kylmägeeliä. Siinä on liukas tavara ja vähän kipulääkettä.
- Ok. Pitkässä kaavassa potilas on alasti, joten älä kainostele noiden pöksyjesi alle! Eivät likaannu, kun geeliä on alaselässä. Pitkä kaava sanoo, että hierojan pitää olla solidaarinen. Hierojan kuuluu olla alasti myös. Toteutuu myös nais- ja mieskiintiö samalla.
Sätkin siinä pois alustavarani jaloistani. Asta vilkaisi ja totesi rauhallisesti.
- Sinulla on melkoisen komea kyrpä. Saanko tässä kaavassa sitä?
- Ensin hierotaan. Sitten katsotaan kiva ja nautinto. Sinulla on viisikymppiseksi hyvä vartalo. Äitini on kymmenen vuotta nuorempi ja suunnilleen samanlainen. Lisäksi pakarasi ovat aivan tip ja top.
- Arvasin sinut naisten mieheksi ja imartelijaksikin. Se tekee hyvää ja antaa vanhalle akkarouskulle omaan arvoon voimaa.
Aloitin kunnollisesti hieronnan hartioista, jotka olivat kiinni, jumissa ja lukossa. Sanoinkin sen, että ei ne tällä kerralla, kuin pikkuisen lientyvät. Levitin geeliä koko selälle, jolloin pitkin kämmen työnnöin ja vedoin sain jotakin laukeamista pahimmissa kohdissa. Asta päästeli hyväksynnän ja ohjeen ääniä. Kuivasin pois irronnutta nahkaa ja geeliä hartioista ja keskiselästä olin ollut pakarojen päällä. Koko ajan tehnyt nussimisliikettä kulli pystyssä. Pääsin reisiin ja pakaroihin. Sormeni kävivät usein pillun huulilla, klitoriksella ja leikittelin välilihallakin.
- Tule jo Simo sisään! Minä palan! Sisään! Sisään se kulli!
Asta ei ollut myöskään kirkuja. Hän repi lakanaa, puristi sitä kouriinsa ja välillä antoi ohjetta nopeammin, tai hitaammin, tai klitorista nyt kovaa. Orggujen suhde oli lauetessani Asta 8 minä 1. Jäin makaamaan pillun päälle takaapäin pitkäksi aikaa.
- Niin sinun ei tarvitse mennä kasarmille?
- Ei kai, enkä tästä pakaroista pääsekään irti.
- Kyllä sinun pitää, muuten kusen sänkyyni.
Menimme yhdessä vessaan. Kusin komeasti käsienpesulavuaariin, kun Asta piereskeli ja lorotti istuen pöntöllä.
- Minun ei kai tarvitse kovin sinua kehua? Sinä tiedät sen itsekin, että olet spesialisti nussimaan. Tietääkö äitisi hieroessasi, mikä panohirvi sinä olet?
- Ei kai. Siksi se on niin vaikeaa. Totta kai minä kiihotun äidistänikin. Jotenkin tuntuu, että äiti tarkoituksella vielä kääntyilee siinä näytellen rintojaan ja karvoitustaan.
- Anna äidillesi seuraavalla kerralla namia.
- Tarkoitatko, että nussisin äitiäni? Sehän on turmeltunutta meininkiä ja laissa kiellettykin.
- Mutta niin yleistä, eikä kai nykylaki kiellä, kuin alaikäisen kohdalla? Minä olisi ollut onnellinen, jos poikani olisi nussinut kuusitoista vanhana minua. Ei tehnyt sitä seitsemäntoista eikä kaskikymmentä viisi vanhanakaan. Joskus kiusoittelin myös vilauttelemalla pimppani ja rintojani sille. Sinä muuten olet mahtava panomies! En huomannut tehdessäsi sitä sanoa, mutta usko Simo, että leskiaikanani tässä sängyssä on ollut varmasti viisikymmentä varusmiestä nussimassa minua. Harva on kestänyt minuuttia pidemmälle. Paljon on ollut uhoa, joka sitten lipsahtaa reisille. Ei ole lähellekään vertaistasi ollut. Ei sitä ollut panomestari miehenikään kuin aivan avioliiton alussa. Silloin se viina auttoi sen toiseen panoon. Se saattoi olla sen minun nautintoni 23 täyttäessäni. Pestään pikkuisen. Nukutaan ja aamulla saat taas vaikka nuolla ja vetää takaapäin uuden. Se on niin osaavaa! Ei muuten pakota hartioitakaan!
Yö oli parhaimmillaan, kun heräsin imevään suuhun.
- No kun se töni alavatsaani ja piti hereillä, päätin lohduttaa sitä.
Tämä oli Astan näkemys ja nousi ratsastamaan. Se oli kokeneen, vanhan naisen ratsastus, jossa laittoi sängynpäätyvalotkin päälle, että näen, mitä heiluu ja kuinka litisee paikat. Sanoin hetkeä aikaisemmin tulevan. Asta kiiruhti tuotantoni suuhunsa.
- Röyh, maiskis, röröh mammm, ihana poika!
Sitten aamuun nukuttiin. Se meni pitkäksi, kun kellon viisarit olivat jo puoli yhdeksän. Kelloa ei laitettu illalla simaan.
- Voi helvetti! Pitäisi olla yhdeksältä toimistolla. En ehdi muutenkaan, joten teen meille aamiaisen. Soitan tulevani hartiat kipeinä. Esinainen saattaa olla kipeänä muuten ukkonsa törttöilystä. Niiltä menee nyt kyllä sukset ristiin lopullisesti. Raapivaa ja hiekkaista hiihtämistä se on ollut jo vuosia. Minun tekisi mieleni mennä allesi sänkyyn, mutta ei kai tässä tunnin liotukseen ole aika aamiaiseen? Sinä osaat tulla tänne. Ei täällä kuono punaisena niin paljon miestä juokse!
Sinä olet kummallisuus positiivisessa mielessä. Osasit katsoa, että minussa, tuossa vanhassa ämmässä on vielä imua ja kykyä, kosteikon leikkeihin. Kertoo paljon sinun osaamisestasi ihmistuntijanakin. Et sinä jokaisen naisen kohdalla sen pöksyyn pyri. Et olisi noin freesi, kulumaton ja terve. Minulla on varusmiehistä ollut muutamat satiaiset. Ei sitten muuta kutinaa. Nyt pöytään mainio panomestarini!
Kuljimme kahdestaan ulos. Verho heilui naapurin ikkunassa. Kävin katsomassa Mersua. Minusta, kun mies sitä lokasuojaa kerran vetää sivulle ja toisen kerran eteen, niin se on suoristettu. Kerroin sen Astallekin.
- Entä jo me pyydetään sinut autokuskiksemme? Onnistuisiko se tässä forsemajure tilanteessa?
- Tuskin päästävät osaavaa kirjuria teille.
- Haluatko että kokeilemme? Aina on reissua, kun jokin maastojuttu menee tai juhla. Noin kaksi reissua on viikossa, joskus neljä ja aina viikonloppuja. Tämä esinaiseni on sitten viisitoista vuotta nuorempi, joten menetän sinut hänelle.
- Ei se ole sanottu. Osaaminen se on pojan mieleen.
Kaksi yötä puntiksella vierailin ennen joulua Astan luona. He saivat kuljettajakseen polttoaineautoista kiertävää miestä. Näin sen rouva Niemenkin kahdestaan. Ei iskenyt sama vimma päästä hankaamaan vakoa housun läpi yhtä kovana, kuin paljon vanhemman Astan kohdalla. Yllä Niemi oli naiskauneutta täynnä, mutta kylmän koppava. Olin siis kirjurikorpraali, joka vapaaehtoisena joulun ja uuden vuoden pyhät sinä hälytysryhmässä lojui. Kotiin ei ollut kova meno siellä oli naimani uusi Sauli-poika ja äiti vieläkin palautumassa vaikeasta ja vaarallisesta synnytyksestä. Kaksosille oli isä järjestänyt Lappiin viikon Inarijärven jollekin majalle. Mukaan oli ängennyt pari kirkonkylän juippiakin. Toisella oli auto, joten ajoivat läpi Suomen sinne. Rouva Jänis ilmoitti, ettei ole joulun aikaan mitään mahdollisuuksia tavata kunnolla. Tytärtään en kysynyt, mutta arvaan hänellä olleen jo ohjelmaruudukko täynnä. Astalla oli tulossa ”jokin vanha hyvä ystävä” paikalla. Siksi otin vapaaehtoisen ryhmän. Se palkitaan kaksinkertaisesti sitten loppiaisen jälkeen lomana. Eihän tässä ollut muuta, kuin piti jonkun olla aina kahden puhelimen ääressä. Toinen oli lankapuhelin tavallisesta maailmasta ja se toinen radiopuhelin puolustusvoimien pyhimmistä paikoista, presidentiltä, hallitukselta ja komentajalta. Meitä oli 12 miehistöä, kolme aliupseeria ja kaksi upseeria koko varuskunnassa kiinni tähän touhuun. Kaikki muut on käskettynä, minä sotahullu vapaaehtoisena.

Sitten tipahti päälle pikkuinen pommi, erikoisuus tai vain tehtävä. Itsenäisyyspäivän känninen auto-ohjastaja Petri Niemi, oli aaton aamusta ottanut viinaa. Käynyt saunassa, riidellyt vaimonsa kanssa, läimäyttänyt parikertaa kämmenellä, joka ei ollut uutta. Ääniin oli puutunut naapurin kapteenikin. Tämä oli saanut nyrkistä. Tässä vaiheessa soitettiin poliisiin ja vartiostoon. Jälkimmäinen ehti aikaisemmin paikalle. Silloin oli vaimo saanut iskun mahaansa nyrkistä. Naapuriupseeri ehti juosta pakoon pihasta. Siellä lensi isojen ikkunoiden läpi TV, kukkapöytä, mikrouuni. Toisesta ikkunasta pullahti pesukone ja paljon muutakin. Niemi oli laitettu köysiin, kun ei rautoja ollut. Vaimo ei halunnut lääkäriin. Vaimo halusi ikkunattomasta kolmiosta vastapäiseen kaksioon yksin. Jouluasumiseen sinne halusi säästyneitä tavaroitaan. Tässä tulimme me mukaan. Yliluti huusi hälyryhmän paikalle.
- Korpraali Sirkkasuo ottaa kymmen hälyryhmänmiestä mukaansa. Menee upseeriasuntojen rivitalolle D. Siellä rouva Niemi näyttää, mitä tavaroita kannatte rivitalon C kaksioon 3 sisälle. Asettelette ne paikkoihin, jotka rouva näyttää. Irrottelette kattovalaisimia riittävän määrän ohjeen mukaan. Asetatte ne sokerinpaloihin uudessa paikassa. Siksi pieni meisseli mukaan. Ulos heitetyt tavarat kannatte sisään. Korpraali valvoo, jos sinne jo soitettu lasiliike on paikalla, ettei sen miehet mene asuntoon sisään, vaan kiinnittävät suojalevyt ulkopuolelta. Korpraali valvoo, että rouva Niemen asunto tulee siististi laitetuksi ja joulun viettoon sopivaksi. Ajatte kaikki ulkopuoliset urkkijat, uteliaat pois päivystävän upseerin käskyllä! Korpraali laittaa miehet takaisin, mutta tarkastaa rouvan hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen. Vartiostolle on annettu käsky pidättää Niemi, jos hän tulee joulupyhien aikaan alueelle. Onko korpraali jokin epäselvää?
- Ei! Selviämme tästä herra yliluutnantti!
- Toimikaa!
Kuljimme paikalle. Siinä seisoskeli ihmistä. Sanoin kovalla äänellä päivystävän upseerin kehottaneen uteliaat, kyselijät, joutavat alueelta pois. Osa lähti. Menin sinne C:hen. Rouva Niemi seisoi tyhjässä huoneistossa puoli pimeässä. Puuttuivat kai sähköt.
- Hyvä iltaa rouva. Olen korpraali Sirkkasuo. Tulimme auttamaan uuden asumisen alussa. Kannamme tavarat, jota tänne haluatte. Asetamme ne paikkoihinsa ja muuta, mitä tarvitsette. Aluksi voisimme tuoda kattovalaisimet. Onko teillä jokin ajatus, mitä ne ovat?
- Ei.
- Sitten lattioiden, pintojen jonkinlainen pölyjen pyyhintä. Täällä näyttää perin pitkään ollut pöly.
Ei se oikein mitään saanut sanottua. Minä käskin, kun oli käsketty käskemään.
- Katsokaa sieltä kylppäristä pesuaineet tänne! Kaikki luutut ja varrelliset mopit ja pyyhkiää täällä aivan kaikki jollakin desinfioivalla aineella. Tuokaa kuitenkin jokin mukava tuoli rouvalle heti tänne istua. Yksi teistä irrottaa siellä kattovalaisimia kolme kappaletta ja tuo keittiöön, makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen heti ne toimimaan.
Kymmenen nuorta kaveria on melkoinen työmyyrien aikaansaannos. Siinä meni lattiat keittiöpinnat ikkunalaudat ja ovienkin listat puhtaaksi. Saatiin jo valoa paikkaan. Rouva istui yhä synkkänä tuolissa. Menin taas kertomaan.
- Jaksaisitko, sinuttelen. Jaksaisitko kulkea tuonne vanhaan paikkaan ja osoittaa miehille mitä tuodaan sisään? Tästä kai tulee makuuhuone. Siis sänky ja yöpöydät tuodaan tänne. On parempi aina olla makuuhuoneen ikkuna metsään, jos verho on auki. Sieltä katsoo sudet ja karhut toimintaa, mutta tuosta pihan puolelta kaikki turhat uteliaat. Niitä ei näköjään saa siitä pois päivystävän upseerinkaan käsky.
Tässä vaiheessa oli ensimmäinen ilme, ensimmäinen kunnon katse niistä suurista sinisistä silmistä suoraan kohti ja ehkä hymyväre.
- Sudet ja karhut katsoo… hee hee … oli hauskasti sanottu. Makuuhuone tästä sitten tulee. Kyllä minä jo jaksan sinne tulla.
Käskin miehet kuulemaan, mitä rouva tarvitsee uuteen paikkaan. Hän viisasi tuon, tuon, nämä, ne ja tästä. Minä kyselin täydentäen, otetaanko kaikki naisten vaatteet, sänkyvaatteet, keittiölaatikkojen sisältö, kengät ja muut pihan yli. Seuraavaksi pojat alkoivat sitä siirtoa. Siinä meni tuolit, pöydät hyllyt, vaatekasat, pikkutavarat ja komerojen sisustavarat kävellen pihan poikki. Tuli lasiliikkeen miehet. Menin kertomaan.
- Levyä kerros ulkopuolelta kiinni väliaikaisesti. Arkena sitten uudet väännetään lasit.
Menin hoputtamaan rouvaa, että nyt heti laitattaa raskaat mööpelin mieleiseen paikkaan, kun on kantajaa. Jotakin siinä siirreltiin sinne ja tänne. Käskin yhden miehen olla vanhassa paikassa.
- Katsokaa etteivät lasimiehet mene sisälle! Ei niiden tarvitse nähdä, tai tietää, mitä suomalaisen upseerin ja vaimonsa kotona on ja näyttää!
Samassa oli eversti mantteleineen paikalla.
- Herra eversti! Korpraali Sirkkasuo ja kymmenen hälytysryhmän jääkäriä paikalla siirtämässä asunnon irtaimistoa uuteen paikkaan käskyn mukaan. Ilmoitti korpraali Sirkkasuo.
- Oletteko tehnyt tätä kauan?
- Vajaan tunnin. Aika meni, kun siivosimme pölyt tästä huoneisosta.
- Oletteko rouva Niemi tyytyväinen tähän työskentelyyn?
- Olen. He ovat ahkeria, osaavia ja huomaamattoman kohteliaita. Oikein tyytyväinen olen, eversti.
- Korpraali! Katsokaan, että jokainen, aivan pieninkin, rouva Niemen pyyntö, tai ajatus täytetään!
- Käskystä! Herra eversti.
- Hyvää joulua kaikesta huolimatta rouva Niemi. Puhumme arkena lisää järjestelyistänne. Te korpraali pitäkää kiirettä, että rouva pääsee rauhoittumaan!
- Kyllä herra eversti.
Tässä vaiheessa Niemi tuli minulle ihmiseksi. Hän sanoi olevansa Pirkko ja pahoillaan ettei alussa oikein ollut oma itsensä.
- Olen vieläkin niin sekaisin tapahtuneesta.
- Sinulla on turvonnut vasen poski ... jotenkin ruhjottu? Oletko varma, että et kävisi desinfioimassa lääkärillä sitä? Saisitte särkyyn ehkä parempaa lääkettäkin.
- En enää! Basillit on jo ehtineet levitä, jos leviävät. Otin vahvan Buranan. Ei ole kipua, mutta henkinen kipu on hirvittävä. Kaikki tämä julkisuus, nämä teidän tulemiset ja tämä kaman siirto tähän. Herra jumala, en voi naamaani punastumatta pihassa näyttää!
- Höps! Pirkko, jos saan niin moittia. Tilannehan ei ole sinusta kiinni. Et heittänyt ikkunaa rikki. Perheväkivalta jouluna on suurinta Suomessa.
- Niin mutta kaikki ajattelee, että tuo ämmä teki Petristä juopon ja tuollaisen.
- Miten ne sitä niin väittää?
- Petri on niin lipevä, sosiaalinen ja ystävällisyyttään tihkuva vieraille ja esimiehilleen selvin päin. Minä olen syyllinen siihen ja minä tuohon ... Aahha mitä minä tässä tätä vieraille?
- Pitäisikö vielä kerran lamppujen kanssa katsoa tuo vanha paikka. Voin lähettää pojat pois. Ikkunatkin ne sai jo peittoon. Ulos heitetykin on siirretty sisään. Everstin käskyn mukaan jään vielä hetkeksi katsomaan, että jaksat tämän muutoksen. Kaikki pitää olla todella kunnossa, toimia sinun yksin jäämiseen.
- Entäpä, kun ei ole? Mitä tehdään?
- Tarkoitatko sitä todella, että et ole varma yksinjäämisestäsi ja jaksamisestasi? Minä voin istua seurana, mutta vakavampaa apua pitää sitten soittaa jostakin. Toimiiko muuten tähän numeroon puhelin?
Kuuntelin vain kohinaa oli torvi täynnä.
- Pitää käydä vanhasta paikasta soittamassa, jos on asiaa. Tuossa seinän takanakaan ei asu kukaan. Mennäänkö vielä kerran katsomaan paikkaa?
Pyykkikorista otettuun lakanaan käärittiin vielä jotakin pientä ja kuskattiin uuteen eteiseen. Laitoin puhelutöpselin seinään ja soitin siviilipuhelun päivystäjän numeroon.
- Herra yliluutnantti! Korpraali Sirkkasuo. Olemme noin 95% valmiit ja tehneet siirrot, siivoukset ja irtaimistonasettelut rouva Niemen tahdon mukaan. Ikkuna-aukot on peitetty levyillä. Olisin valmis lähettämään hälytysryhmän miehet tältä kasarmille ….. mutta kävi eversti. Hänestä minun pitää valvoa rouvan hyvinvointi. Katsoa, että kaikki toimii varmasti. Laitan siis miehet pois ja jään tänne? Selvä herra luutnantti.
Suljin linjan, vedin töpselin irti. Pirkko Niemi oli seissyt vieressä kuuntelemassa tämän.
- Miehet! Ilman tahtia kasarmille!
He lähtivät. Sanoin muina miehinä, vaikka ei minulla ollut siinä kohtaa vielä ajatusta päästä uuteen liemeen.
- Eversti oli päivystäjällekin painottanut, että sinua ei pidä jättää pelkotilojen ja ahdistuksen kanssa yksin. Pitää joku ystävättäresi ehkä hankkia paikalle. Onko sellainen, vai tyydytkö minuun vieraaseen ihmiseen?
- Ei niitä jouluaattona voi tänne pyytää! Sinä kelpaat vallan hyvin. Vaikutat jämerältä nuorukaiselta.
- No hyvä! Mennään ja keitetään kuule ne kahvit! Minulta jäi kahvi kesken tänne lähtiessäni. Ai niin vielä se, että jos poliisi päästää miehesi vapaaksi vaikka huomen aamuna, niin on tieto, ettei sitä päästetä alueelle. No se tarkoittaa portista, mutta osaahan hän kiertää ja tulla.
- Voi hyvä jumala! Eihän tätä kukaan ole miettinytkään! Ei poliisi pidä sitä kauaa! Päästi rattijuopponakin jo yöllä kotiin! Nyt minä taas pelkään ja olen hermostunut! Mennään sisään ovi lukkoon ja juodaan ne kahvit!
Minä ne keitin. Juoksuttelin vettä ja tein puoli pannua tavaraa. Hörpimme tuopeista ja Pirkon mukaan olisi jossakin pikkuleipää, kakunpalaa ja muuta piparia. Ehtoo oli siirtynyt kello kymmeneen. Istuimme sohvalla. En pyrkinytkään lähentelemään. Keksin toisen tien.
- Pitäisikö sammuttaa valot, kun ei ole verhoja. Taitaa tuolla olla kiikarit monilla silmillä. Tai mennään tuonne susien ja karhujen katseltavaksi. Verhot sinun pitää saada jo huomenna ikkunoihin!
Menimme makuuhuoneeseen. Siellä, kun ei ollut istuimia, istuimme sängylle. Nyt olin jo lähellä. Olimme hetken hiljaa. Katselimme toisiamme. Sanoin sitten kuin lipsahtaen.
- Olisiko niissä sinun pulloissasi ollut jokin lievästi viinalla desinfioiva litku. Tuota poskeasi voisi sillä pyyhkäistä. Ripsimeikkisikin on valunut ja huulipunasi lipsahtanut hauskasti. Se on veikeästä nousut ylöspäin.
- Onko? Menen kohta pesemään, mutta ollaan hetki näin. Tässä on kuin nuoruuden ajan jokin uusi poikakaveri istuisi vieressä. Oletko naimisissa?
- En ja tyttöystäväpuolikin on ollut huonoa. Ole kylilläni sellainen naurunalainen peräkamaripoika.
- Miten niin? Urheilullinen, komea järkevä mies, mitä se on?
En ryyppää, en käy diskoissa, en istu terasseilla, en vedä hassista, enkä tiedä jonkun elokuvan näyttelijöiden kokoelämää ja montako kertaa ovat eronneet. Sellainen on poissa jengistä! Anteeksi vaan, silloin ne mahdolliset pilluni vie sitten hampparit ja muut naamanvääntäjät.
- Ei voi olla totta?
- Eikö? Kyllä vaan olen yhdeksäntoista.
- Voi sinua! Ei se ole häpeä, mutta toisin päin, jos on valehdellen maannut monta tyttöä ja jättänyt, sitä vihaan! Sinä olet kai ylioppilas?
- Keväällä pääsin pois. Enkä tiedä mitä tekisin tämän paskan jälkeen. Se ukkosi löi sinua mahaan. Koskeeko se?
- Ei paljon.
- Siis ei paljon, vai koskee kuitenkin? Näytä, tuliko siihen mustelma? Silloin se on jo vaarallinenkin.
Pirkko nosti sitä neulettaan. Autoin sen pois ja vain rintaliivit jäivät. Pirkolla oli paljon tissiä ja pientä vatsakumpuakin.
- Kallistahan selällesi, että valo osuu paremmin.
Menin polvilleni lattialle ja katselin. Otin napanöyhdän pois, näyttäen Pirkolle.
- Tämä olisi voinut kohta purra sinua.
Hyväilin vatsaa arasti. Se tuntui lämpimältä ja pehmeältä. Kerroin, ettei näytä onneksi mustelmaa tullen. Jatkoin hyväilyä liiveille. Pujotin ne ylös tissien yli ja imin oikeaa nänniä.
- Tuntuuko tämä?
- Tuntuu hyvältä.
- Jatkan tutkimuksia, sano heti se kohta, joka ei tunnu hyvältä.
Hyväilin tissejä pitkään ja imin vasenta. Ei kulunut mitään. Hyväilin taas vatsaa, avaten hameen sivuhakasen, vetoketjuineen. Pujotin sen pakarojen alta pois. Pirkko Niemi oli sukkahousuisillaan ja pikkupöksyisillään. Käteni kulki reisillä, alavatsalla ja pujahti karvapöheikköön. Silloin Pirkko sanoi.
- Seis Simo hetkeksi! Mennään suihkuun. Saat tehdä minulle, mitä haluat. Minä haluan että imet ja nuolet minua kauan, pitkään, kiihkeästi. Olet sen juuri ansainnut! Olen pimpasta varmaan kusinen, mutta kiimassa, jota ihmettelen.
Pudotin vaatekasan paikalleen ja menin perässä. Pirkko löysi mönjäpurkeista juuri kasvopesun ja meikin poistoon tarkoitettua ainetta. Se kirveli poskessa. Epäilimme, että oli siinä kai siten jotakin puhdistavaakin tarkoitusta. Saatiin Pirkon joulumaalaukset pois. Menimme kikattaen suihkuun vaahdottamaan toisiamme. Olimme piruiset, kiimasta hölmöt kakarat. Pirkko sanoi kuitenkin saaneensa joululahjaksi minut. Ihmetteli isoa seisovaa kulliani. Sanoin sen olevan lahja minulta. Kuivattelimme pyyhkeisiin. Pirkko muisti, että sängyssä ei ole lakanoita. Pyyhkeet saivat kelvata allemme.
- Mennään kuusysiin ja nainen aina päälle!
Nuolimme, imimme hengitimme välillä ja taas oli suuni kosteuden pensaikossa. Kullini imettiin juurta myöten suussa. Terskan täytyi puskea kitarisaa, sekä kurkun päätä, mutta Pirkko oli siinä mestari. Tuntui tykkäävän asiasta paljon. On varmaan sitä harrastanut jo nuoresta saakka. Viimein siitä käännyttiin. Kysyin pitääkö mahallaan maaten takaapäin.
- Se ei saa työntyä suustani ulos. Laita siis ensin varoen, jos pyydän menoa, niin anna tulla. Kyllä pillu kestää sen, mitä kyrpäkin!
Pirkkoon ei menty, kuin ladonovesta. Synnyttämätön pillu on sellaista, jos alusta saakka sellaiseksi syntynyt. Oli naisistani siis tiukinta puskea, vaikka limasta ei ollut puutetta. Puoleenväliin sain varteni liikutellen. Lima tavallaan kai lisääntyi, tai ehkä lihakset rauhoittuivat. Pääsin pohjaan ja sinne jäin vain sentin liikkeillä hieromaan tuttavuutta Pirkon emättimen pääsää olevaan aukkoon. Ei ollut mitään pornofilmin maailman räjäyttävää orggua. Oli pikkuisten sarjaa, sekä kaikkea sitä, mitä naaras voi uroksen päällä ollessa tuntea ja kokea mielihyvänä, kuten puheet ja hyväilyt. Kerroin, hänellä olevat upean kokoiset tissit. Pirkko ähsi, että ovat jo liikaankin ja vetävät ryhtiä kumaraan.
- Kuitenkin uskon sinun tietävän, mikä on upeaa. Olet tässäkin niin taitava. Sinä tiedät tarkkaan, mitä isolla kyrvällä naiselle tehdään.
Jossakin vaiheessa sanoin, että pakaransa näyttää Marylynin tavaralta.
- Sillä oli leikatut ja ylösneulotut perseet, väittää amerikkalaiset lehdet. Siis minulla täytyy olla vieläkin paremmat. Kiitos Simo! Osaat sanoa naiselle sen mitä imartelun yli ei muut osaa.
Kerroin kohta kiveksien liemen lentävän, joten miten on ehkäisin laita.
- Kyllä minä olen tällä viikolla kaikki syönyt pillerirasiasta. Ei olisi onnettomuus, jos ventovieras nussisi minut 35 vanhana raskaaksi. Etenkin sinunlainen valiouros saisikin sen tehdä. Ei ole onnistunut mieheni kanssa enkä aikaisempienkaan kanssa, kun joskus kortongit pettivät ja pillerit unohtuivat. Anna tulla peräkamariin saakka. Tunnen sen pallisi usein aukolla.
Näin meni minuutista toiseen rauhallinen panemisemme. Puhelimme toisillemme, kuin olisimme istunee lounaspöydässä, mutta kulliani oli 18 senttiä Pirkon sisällä, käteni tussussa kilitoriksella, toinen puristeli rintoja. Minulla oli perusmukavaa. Pirkko välillä sai sitä orgguja pyytäen huilaamaan. Kaikki hyvä loppuu siinä ajankäsitykseni loputtomassa ketjussa. Tämä loppui Pirkon kiljahdukseen ensimmäisestä sykkeestä. Loput se melkein muristen kiemurteli alla. Myöhemmin kertoi kuvitelleensa kohtunsa revenneen. Minä jäin siihen vanhan tavan mukaan. Ei ollut kylmä, eikä peittoakaan, mutta molemmat nukahdimme. Pirkko oli varmasti ollut panon ajan poissa päivän tapahtumista, väkivallasta ja muuton hulluudesta.
Aamulla nukkui Pirkko selällään. Se saisi nyt lisää imemistä! Sain nuolla hetken, kun se heräsi hieman kiljumaan.
- Ihanaaa Petriiii! Ihanaaa. Petri siiiitä nyt kovaaa!
Sitten se tajusi jotakin ja pyyteli kiemurrellen anteeksi ja anteeksi ja anteeksi Simo. Lopulta ja pillu oli viety pyyheliinaa vasten sanoin.
- Totta kai sinä huudat sitä nimeä, jota viisitoista vuotta olet käyttänyt. Mitä siitä? Aivan on normaali juttu. Hyvä ettet luullut raiskaajan olevan liikkeellä. Ja nyt se vittu takaisin levälleen nuoltavaksi.
Nuolin mielestäni aika kovat tärskyt ja siitä linkkuveitsessä porskutin toisenlaisen lotinan. Sain, joo sain paljon kiitosta, lämmintä hyväilyä ja omistamisen tahtoa osakseni. Ei kumpikaan huomannut, että siittiölasti räjäytettiin ehkä sittenkin kohtuun, jonka ehkäisyä ei ollut. Lekottelin ja sain aamukahvin ja pikkupurtavaa jääkaapista, jota ei ollut laitettu illalla päälle.
- Minä käyn poliisilla, haen verhoja ja katson vielä, mitä puuttuu arkena. No verhot laitan heti nyt aamulla jos löytyy. Sinä tulet tänne aina kun tekee mieli ja minä soitan sinulle, kun olen puutteessa. Näinkö tämä menee? Minä ymmärrän, että sinä et pääse tai tahdo tulla. Sinä ymmärrät, että minä ne voi, tai tahdo. Sinä olet parhaista parhain panemaan! Harmi, että joudu sinua jakamaan. Et luultavasti ole kovin kiinnostunut ottamaan vaimoksi minua 15 vuotta vanhempaa kasarmilutkaa uskollisuusvaloilla?
- En ole ajatellut asioita noin. Tämä on jo tarpeeksi mutkalista näinkin. Avioliittosi oli ehkä onnettomuus kummallekin. Sinulla on ottajaa varmasti tarpeeksi.
- Sinä olet viisas nuorimies ja varmasti haluttu älykkäiden naisten joukossa. Antaisin varvin vielä, mutta on jo aika pipiä alahuulissa. Imit ja nuolit niin antaumuksella, että pikkulikat olisivat vaikeroineet. Heippa ja sopimus on voimassa tästä minuutista.
Laahustin kasarmille, jossa kukaan ei ollut minua kaivannut. Olisin voinut maata Siis Pirkon kanssa koko päivän. Yksin toimistossa ollessani soitin kotiin. Isä vastasi. On kuulemma mukavaa kahden uuden lapsen kanssa. Äiti vain ei meinaa palautua ennalleen. Kaksoset on Lapissa. Muuta ei perheessä olekaan tapahtunut. Kyseli lomaa ja saapumista. Aprikoin, että seuraavan pitkään voi olla aikaa. Lopeteltiin yhteys.
Sitten soitin Ouluun Maria Vuorelle, tälle telttaystävälleni. Jokin siinä vain minua innostaa, ehkä se lesbona kokeilun erikoisuus. Oli Mariassa muitakin aivan omia piirteitä, joista pidin. Kotinumerostaan ensin vastasi virallisen tuntuinen mies. Halusi tietää kuka soittaa. Sanoin, että Simo Sirkkasuo. Parin minuutin päästä sieltä kuului Marian ääni.
- Simo! Hei ja hyvää joulua Simo! Olimme ruokapöydässä juuri. Täällä on pakkasta ja kova talvi. Saitko lahjoja?
- Hei sinun heiluvillesi! Olen hälyryhmässä tämän ja uudenvuoden. Saan kai pidennetystä pidennetyn loman. Vieläkö on voimassa kutsusi sinne?
- Totta kai! Se on jo vaatimus, eikä pelkkä mahdollisuus sinulle! Milloin se olisi?
Saatko kauan, monta päivää?
- Ensi vuosi ja luultavasti loppiaisen jälkeen.
- ilmoita vain juna ja Maria hakee asemalta mihin aikaan tahansa halutun vieraan sänkyynsä. Minä olen hulluna sinuun! Masturboin ja sinä olet reisieni välissä. Haaveilen ja sinä olet jokaisessa mukana! Olen lapsellinen, mutta tosissani. Sain karkotettua ne lesboämmät itsestäni pois, vaikka ne uhkailija soittelivat monet kerrat. Oletko olut uskollinen minulle?
- En. Panen koko puskajussiporukkaa pyllyyn mennen tullen.
- En salli sinulle sitäkään! Soita, kun tulet rakas! Pusi, pusi ja pusi!
- Nuolen vittuasi Maria juuri nyt haaveissani.
- Ai, kun tuhma … Heeeiii!
Meni joulu, tuli väliviikko, sekä välähti uusi vuosi toiseen. Elettiin vuotta 1984. Se ei ole mikään Orwelin vuosi, vaan Suomessa noususuhdannetta ja Mauno Koivistoa. Kekkonen heitettiin haudassa pois ihmismielistä. Tilalle nostettiin Koivisto jumalaksi kumartaa. Laskin paperille tämän lomani itsenäisyyspäivän tapahtumista, joulusta ja uudestavuodesta. Sain kahdeksan vuorokautta. Pitkämatkalaisena molempiin päihin puolitoista lisää, eli 11 vuorokautta.
- Se on saatanan pitkä aika olla ilman kirjuria!
- Laittakaa kasaan odotukseen pöydälleni. Eihän ainutkaan asia ole tulipalon sammutusta. Pitää viettää pois, ennen kuin tämä loppuu vanhalta. TJ on jo kolmessa viikossa.
- Koska lähdet ja minne?
- Keskiviikkona ja Ouluun. On kyntämätöntä peltoa siellä.
- Tarkoitat karvaista rakoa? Sen kun menet, siis litteraa junaan Tampere - Oulu, vai Pori – Tampere - Oulu ja toisin?
- Porista. Sinne täältä sentään pääsee.
Istuin junassa Porista Tampereelle. Pakkanen oli kiristynyt yli kahdenkymmenen. Istuin toisessa yöjunassa Tampereelta Ouluun kääriytyneenä mantteliin. Availin silmääni, kun pysähdyttiin ja kiihdytettiin ja pysähdyttiin. Kello 4.40 olin Oulussa, jossa hengityksessä tunsin yli kolmenkymmenen pakkasen. Maria juoksi ilosta ja kenties, ehkä rakkauden pitämisestä syliini. Suutelua oli paljon. Pidin siitä itsekin ja Marian puristamisesta. Loikattiin Mondoon ja Maria ajeli valkoisen, kaksikerroksisen talon lumitöistä tehtyyn pihaan kello viisi.
- Vanhukset nukkuvat vielä. Mennään minulle yläkertaan! Loppui eilen mooniksetkin, joten hyvä ajoitus. Kai heitetään varvi heti? Minä olen niin pirtun kiimassa sinuun!
Jätin reppuni, manttelini, saappaani, puseroni, housuni ja muut samaan kasaan. Ehdin samaan aikaan sänkyyn, kun Maria avasi reitensä ja paikkansa nuoltavaksi. Seuraavan puolen tunnin jälkeen ruiskutin. Kysyin vasta sitten asian.
- Oletko jo ehkäisyn taas palauttanut?
- Ei ole mitään! Anna tullaa vaan! Jos et huoli lasta ja minua, niin kyllä minä huolehdin itsestäni ja lapsesta! Anna tulla koko loma pitkin pilluani spermaasi! Näin minä viimeiseksi illalla asiaa mietin.
Huilatessamme katselimme toisiamme. Rinnat olivat Marialla suurentuneet. Sanoinkin siitä. Muuten hän näytti kiinteytyneen ja laihtuneen.
- Rinnat kai sai telttareissulla oikean koodin hormoneista. Muuten olen neljä kiloa lähinnä treenannut ja kävellyt paljon vapaa-aikoinani. Näytänkö huonommalta?
- Et. On vielä hauska tämä kasvanut tukkasikin. Se muistuttaa vanhojen miesten beatlestukkaa.
- Ennen kesää siihen saa jo pehmennyslainetta. Näytän sitten enemmän filmitähdeltä. Sinä olet lihonut?
- En paljonkaan. Istun vain päivät, en juokse, en ryömi, vaan oleilen. Se tekee pölsölöksi. Tämän kuun 20. päivä pitäisi olla sotilaspassikädessäni, enkä tiedä hevon vittua, mitä sitten on edessä.
- Tulet tänne! Katselet muutaman kuukauden minua ja tätä menoa täällä. Mennään naimisiin. Sinä alat opiskella. Minä lupaan hakea opettajakorkeaan ja lopettaa tämän värvätyn olemisen.
- Mitä täällä voi opiskella?
- Tekniikkaa, taloustieteitä ja filosofiaa, sekä sitä opettajajuttua.
- Miten minä täällä olen teidän pöydässä ja huolena?
- Ptrrrr! Se ei ole mikään asia. Ruokaa menee nokare lisää. Talo lämmitetään kuitenkin. Paskan ja kusen vetäminen vedellä pöntössä tulee omasta kaivosta. Pääasia on, että tutustut isään ja äitiin tasavertaisena ihmisenä. Siinä ei saa olla mitään kenkkuiluja. Tarkoita kenkkuilua lähinnä äidin taholta. Isän on oltava ylpeä, että lopetin lesboilun, tuomalla kaltaisesi uroksen taloon. Äiti on meidän perheen käärme, jos niin saa äidistään sanoa. Se on ollut sitä minulle, mutta paljon isälle parikymmentä vuotta. Äiti on pettänyt isää sänkykavereillaan. Isä sen on aavistanut, mutta kestää asian. Tämä on ensikäden tiedoksi äidistä. Sen ollessa oikein ystävällinen sinulle, varo! Jokin pirun TV- jatkosarjan juoni kehittyy sen päässä. Minä olen nyt aikuisena sen haukkunut, paljastanut jutuissaan ja iskenyt itkemään. Olen ottanut takaisin niitä teiniajan itkujani, kun se kieroili ystävilleni ja minun asioitani kouluunkin. On se tavallaan hyvä äiti, mutta voisin sanoa, että lievästi mielisairas tavallaan maailmassaan. Nyt tiedät sitten tämän puolen. Lesboilusta sinulle ei tule enää yllätystä, vaikka joku sillä pyrkisi iskemään väliin. Tässä olikin minun puoleni vaarat. Mitä sinulla on?
- Äiti on normaali. Nyt väsynyt ja toipumassa kun vanhoilla päivillään on pari poikaa pullauttanut. Kaksoissiskot 17 vuotta ovat perheemme erikoisuudet. Pilasivat maineensa jo 15 kesäisinä jakamalla persettään ilmaiseksi äijlle. Minä niitä katsoin perään haukuin ja opastin. Tavallaan jotakin uskoivat, kun isä eikä äiti ei välittänyt. Nyt on sitten lumpun leima pikkukaupungissa otsassa, joka ei lähde kuin muutossa Helsinkiin. Isä on tasapainoinen heinänkasvattaja ja hevosenviljelijä tai toisin päin. Minä olen ottopoika, jolla äidin hormonit houkuteltiin synnyttämään ne kaksoset ja nyt kai lisää muuten. Biologinan äitini oli huora, joka jätti minut kätilöopistoon. Oli jättänyt vuosi aikaisemmin jo toisen. En ole koskaan selvittänyt kuka se sisarpuoli on. Se äöitiakkani kuoli pornofilmin teossa Ruotsissa.
- Hurjempi, mutta siistimpi on kai meidän perhe. Isä on harras kepulainen tai maalaisliittolainen on MTK:n johdossa jossakin hallituksessa. Käy Helsingissä kuukausittain kerran tai pari. Hänelle siis on uskontoa Alkio, Kekkonen, Virolainen, Haavisto. Meidän tila on iso, mutta me emme viljele enää peltoja. Ne ovat vuokralla kolmella eri tilalla. Metsää on, mutta isä kitsaasti sitä myy. Sitä rahaa tulee vuokrista tarpeeksi. Olemme tietyllä mittarilla varakas perhe. Äidistä vielä, että omaa sukua on ruotsinkielisestä Kokkolan alueen pikkutilalta. Ennen minun saamista äiti on voinut olla jonkinlainen laadukas huora. Kerran hänen veljensä kävi täällä ja ne riiteli ruotsiksi tuolla puutarhassa. Veli sanoi lähtiessään, että ”olisi ollut parempi sinun olla vain se huora Kokkolassa!”
Kysyin sitä kerran isältä. Se julmistui ja sanoi, että äidistä ei pahaa puhuta, oli mitä, oli ollut! Ne menivät naimisiin syyskuussa ja minä synnyin helmikuussa. Siis täytän 29. Melko lyhyt odotusaika, tai oli sitten niin, että äiti tarjottiin isälle ja raskaana. Muita ei ole syntynyt, joten sitäkin voi pohtia
- Melko jännä ajatus, että olisit vain puoliksi tätä perhettä.
- Eikö se ole sinun kohdalla vielä jännempää, että et ole kumpaakaan pisaraakaan?
- Oli se silloin 13 vuotiaana, kun se kerrottiin. Sittemmin en ole juuri asiaa miettinyt.
- Nussi minua taas niin, että makaan mahallani!
Laitoin laitteeni entuudesta litisevään läpeen ja asetuin klitoriksen ja suurentuneiden rintojen pariin. Tämä noin 06.10 ja sumutin joleat liemeni liukkauden litisevään lampeen Marian sisuksissa. Tarvitsin aikaa palautumiseen, eikä siinä pakaroilla makaamisessa ollut pahaa yhtään. Maria tuntui haluavankin olla, kuin naaras kärpänen panossa.
Keskiviikko aamuna tämän varvin jälkeen oli aamiainen. Maria piti kiirettä, että ehti töihin. Isä Kalle ja äiti Gunilla jäivät kanssani pöytään. Selitin taustaani ja enää lyhyttä armeija-aikaa, sekä epävarmuutta, mitä opiskelisin.
- Miten vakavaa sinulla on Marian kanssa? Ilmeisesti jotakin kuitenkin, kun tänne saakka tulit.
- Tapasimme kertausharjoituksissa. Viikon olimme samaa telttaa. Opimme toisistamme jotakin, jonka kannatta kokeilla vielä uudelleen. Pitää laajentaa enemmän, kuin yhden yön panoksi tai sen laatuiseksi kokeiluksi. Kyllä minä Mariasta pidän naisena ja ihmisenä. Minulla vain ei ole kovin suuri naiskokemus. Poikuus meni viime vasta keväällä yli nelikymppiselle naiselle kuin väärällä valalla.
- No justiinsa! Nyt meillä onkin pöydässä mies, joka ei häpeä tunnustaa asioitaan!
- Mutta Gunilla! Ole itse sivistynyt! Simo kertoi, mitä sinä kysyit ja nyt sinä taivastelet. Simon puhe on suoraa ja rehellistä.
Selitin Gunillalle erityisesti sen tarinan, jota olin kertonut jo monelle. Sen surkeuden, että likat meni ja jakoi pillua mieluummin vaikka kulkukoiralle, kuin aloittivat kanssani seurustelun. Isä Kalle oli aivan rauhallisen kuuntelijan perikuva. Gunilla istui ja vaihtoi asentoa. Vaihtoi jopa pakaraa siinä hieman vinossa tuolissaan reunalla. Hän nosti rintojaan melko rohkeasi kaksin käsin. Kalle katsoi sitäkin tuomiten, mutta hiljaa. Gunilla joko näytteli, tai kiihottui puheista. Halusi tietää siitä poikuudesta.
- Tulevan anoppini. Kerron sen tarkasti, mutta haluan kuulla neitsyytesi menosta ensin alkupalat.
Kalle nauroi aivan liian räikeästi. Aivan, kuin minä vieraana olisin sivaltanut sen, jota hän ei koskaan ole uskaltanut. Gunilla hämmästyi, otti nokkavan asenteen, sanoen.
- No jaa ... siitä on sentään kolmekymmentä vuotta. Muistaisinkokaan sitä? Sinulla oli siis viime keväänä. Olisin halunnut jonkin rungon siitä säilyttää mieleeni.
- Voin sen kertoakin joskus, kun olen integroitunut perheeseen paremmin.
- Vai integroitunut. Olithan sinä siis sinä ylioppilas? Olihan siitä jo puhe.
- Sekin tapahtui viime keväältä. Olen nyt kahdenkymmenen.
- Sinä olet siis melkein kymmenen vuotta Mariaa nuorempi. Siitä tulee kyllä ongelmaa joskus, jos olette ajatellut pitkää suhdetta.
- Kuinka niin?
- Niin Gunilla. Kuinka siitä ongelma tulee noin päin? Jos mies on kymmenen vuotta vanhempi, siitä tulee minun iässäni ongelmaa, jos vaimo on vaikka yhtä aktiivinen seksuaalisesti, kuin sinä Gunilla.
- Mitä tässä minun seksuaalisuus otetaan esille?
- No hillitsin sinun uteliaisuutta Simon suhteen. Minun pitää alkaa valmistella MTK:n kokousta. Lähden illalla yöjunassa Helsinkiin. Olen sopivasti aamulla siellä ja kävelen Simonkadulle. Se ei ole pitkä matka. Harmi, että en voi enempää keskustella Simon kanssa nyt. Olet mielenkiintoinen nuorimies. Pidä sinä Gunilla seuraa! Älä kuitenkaan vihamielisesti kohtele virastamme!
Kalle nousi ja meni jonnekin. Gunilla katsoi minua viiruisin silmin. Tähtäsi säteensä kasvoihini ja aloitti.
- Mieheni on hallintomies MTK:ssa. Se tarkoittaa minulle monta yksinäistä yötä, kun hän on hotellissa Helsingissä. Minä kerron tyttärestäni sinulle kahden kesken jotakin, mikä laittaa sinut miettimän asioita. Kalle lähtee pian kuitenkin kaupungille Osuuspankkiin ja Metsäliitolle. Niistä hän saa käskyt mitä pitää sanoa. Ei Kallella ole omia ajatuksia. Sellaista miestä MTK tarvitsee vain alueellisesti, tai muuten näkyvillä. Puhunko sinusta ilkeästi?
- Et suinkaan. Olet vain rakastettavan suoralinjainen. Etkä halua minun saavan väärää käsitystä sinusta. Pidän tyylistäsi. Se on hieman samaa, kuin Marialla ensimmäisinä päivinä, kun torjui lähentelyni.
- Ha haa! Sen minä uskon ja olisin maksanut sen nähdessäni! Sinä, Simo Suosirkka.
- Sirkkasuo, se on oikeinpäin.
- Niin Sirkkasuo. Et kai sinä vain ole huijari?
- Huijari? Vapaassa ihmisessä on suuri määrä huijarin ominaisuutta. Tämän tapainen sekayhteiskunta suorastaan ruokkii niitä. Suomi synnyttää laumoittain niitä virkamiehinä ilmaisissa laitoksissaan tittelien kanssa.
- Olet verbaalisesti lahjakas, mutta et voi pudottaa minua satulasta! Oletko huijari?
- Olen. Huijaan joka päivä elämää, koska se on ottanut pois elämästäni joka päivän. Jos tarkoitat, että huijaanko Mariaa, niin miten sen tekisin? Rahaa en ole pyytänyt. Huijaanko sinua? Miten sen saa tehdyksi naiselta, joka suorastaan pitää huijauksen tuntosarvensa iskurit takana ja kiimaisena ampuisi jo? En voi sinulta huijata sitä neitsyyttäkään kolmenkymmenen vuoden takaa, etkä sinä sitä poikuuttani viime keväältä.
- Helvetti, kun sinä olet monimutkainen, mutta pystyn seuraamaan sinua. Olet kuitenkin luettavissa. Olet myös jännittävä tyyppi. Olet nuori ja komea. Kaikki pahaa yhdistelmää miehessä, joka piti poikuuden 18 vuotta. Nythän on ollut pitkään jo muotia saada se menemään vaikka vanhemmalle naiselle rippikoulussa. Maria menetti neitsyytensä siellä papille.
- Tuota minun pitää käydä Osuuspankissa ja Metsäliitossa ja ehkä vielä sanomalehdessäkin. Menee kolme tai neljä tuntia. Gunilla, älä anna vieraamme pitkästyä tai tuntea olevansa yksin. Hän on hyvä keskustelija. Kuuntelin teitä hetken.
- Mene vaan. Ei Simo pitkästy seurassani. Mankeloin hänet, jos hän paljastuu huijariksi.
- Älä ole mauton Gunilla! Näkemiin.
Kalle lähti. Gunilla katsoi vielä perään, että auto meni koivikkotielle.
- No niin Simo Sirkkasuo! Olemme kahden täällä monta tuntia. Pelottaako? Voin kiertää solmuun sinut, keskustelulla valheistasi paljaaksi. Mitä siihen sanot uhri?
- Hyvä kielikuva viisikymppiseltä naiselta, jolla voimakas tyydyttämättömyyden polte seksuaalisuudessaan.
- Mitä sinä puhut? Mistä voisitkaan sen tietää?
- Näen sen. Vaistoan sen. Tunnen sen tuoksunkin sinusta.
- Paskaa! Pelleilet! Olen hieman hajamielinen ja väsynyt. Pidän sinusta kuitenkin. Älä sitä pelkää! Enkä minä sinua mattopiiskalla pehmitä! En tänään ainakaan. Jos vierailet viikon lopun, niin Marian kanssa yhdessä teemme sen puhdistuksen. Silloin olet kahden naisen ristitulessa. Nyt minä voin pyytää välirauhaa. Palataan alkukuoppaan. Sinä pidät Mariasta. Sinä nait hänen kanssaan. Sinä kuvittelet jotakin yhteistä tulevaisuutta. Kuinka todellista ja kiveen hakattua se on?
- En tiedä sitä itsekään. Olen sitä juuri täällä tutkimassa muutaman päivän. Olkoon välirauha, että voimme puhua taas suoraan.
- Mitä haluat sanoa suoraan?
- Pitäisitkö sinä ajatuksesta, että nuolisin ja hyväilisin pilluasi?
- Minä näin tämän sinusta. Sinä olet törkeä sika, mutta juuri sopivasti, että naiset pitävät siitä. Sinä varmasti nait yöllä Mariaa tarpeeksi. Ei voi olla puute. Pyrit minut saamaan johonkin, jota en nyt huomaa. Jos myönnän ja suostun, sinä saat aseen minua vastaan ja voi sen väittää Marialle.
- Juuri niin ja sinulla on sama ase minua vastaan. Voisit rikkoa välimme. Samalla rikkoisit Vuoren perheen idyllin. Maria ei olisi tässä talossa päivääkään! Enkä vain nyt kulje kanssasi samaa polkua?
- Olet melkoinen ihmiskäärme Simo Sirkkasuo! Tässä tapaa nyt kaksi toisensa. Kauhuntasapainoa ei ole ilman, että toinen saa ensin aseen ja antaa sen toiselle. Haluatko sinä nuolla minua?
- Tiedät nyt nämä perustukset. Onko sinun kiimasi niin suuri, että hyväksyt tämän molemminpuolisen kiristyksen, jonka minä voitan, koska Maria uskoo minua.
- Mennään meidän sänkyyn! Se on jotenkin synnissään parasta. Kalle voi vain nuuskia sitä myöhemmin ensi viikolla.
Kuljimme isoon makuuhuoneeseen. Riisuin hiljakseen nautinnolla Gunillan alasti. Hänellä oli valkoinen sukkanauhavyö, valkoiset sukat ja valkoiset pitsihousut siinä nauhojen päällä. Nostin selälleen sänkyyn. Pudotin omat tekstiilit kasaan. Asetuin reisien väliin. Vartalonsa oli vielä kaunis, vaikka tietenkin iho ohutta, jossakin hieman löysää nahkaa rutussa. Aikaisemmin rintava varustus nyt litistynyt työkintaan malliin, mutta ei häiritsevästi. Tämä on luultavasti vanhin naiseni, mutta ladymaisuudessaan sijoittuu kärkikolmikkoon. Pillunsa huulet olivat tötteröllä ja monessa poimun rypyssä. Maistuivat hieman aamukuselle. Ei haittaa. Löysin paikat ja tavat pian. Oli äänekäs nauttija. Vartin nuolemisen jälkeen ainakin kaksi pikkuista kiipeämistä huipulle. Vaatimus pitää kielikurissa, nyt kolmas taitaa olla se, mitä ei ole rouvalla aikoihin ollut. On paljon lantioliikettä kaikkiin suuntiin ja käskyä kiihdyttää ja koventaa klitoriksen painamista kielenkärjellä. Lantio nousi kaarelle. Gunillan ääni oli katkonaista parin sanan toistoa. Nyyt nytt aaah, aah, nyyttt. Käskyyn kovempaa kovensin ja työnsin keskisormeni persereiästä juuriaan myöten. Tein sillä pilluun päin koukistavaa liikettä välikalvolla ja Gunilla huusi. Se oli nautinnon ja jonkin muun tuntemus. Lorahti kustakin. Hitaasti lantioliikkeet väheni. Hitaasti nainen tuli paikkaan ja todellisuuteen. Vedin haisevan sormen pois. Menin pesemään sen. Tullessani hän vielä oli kääntelemässä päätään ja paineli tussunsa reunoja. Minulla oli riittävä seisonta. Mitään välittämättä painoin kyrvän sisään. Pillu oli väljä ja siellä oli liukkauttakin riittävästi. Kymmenkunta työntöä nain jalat lakanalla. Sitten tein linkkuveitsen naisesta. Siinä alkoi nopeutetulla vauhdilla litkutus ja lätkytys viisi minuuttia. Avasin hanan. Vaikka Maria oli saanut jo lähes kaiken. Ehtivät kivekset tähänkin mukaan. Tämän asian kiihottavuus oli lisäaineena. Suutelimme ja vaivuimme lähes horrokseen.
Siitä päästyämme oikeaan aikaan, paikkaan ja toistemme käsitteelliseen ymmärrykseen, puhuimme pääasiat. Gunilla kertoi ensin, että tätä ei ole ollut kuukautisten loppumisen jälkeen. Niistä alkaa olla kohta vuosikymmen! Antoi täyden tunnustuksen työlleni, kiitteli oikein.
- Kiitos Simo vielä. Olet oikea naisen pöllyttäjä. Se sormesi perseessäni oli kivulias dynamiitti! Minulta katosi tässä pääkipu ja niskajännityskin. Minä rauhoita tällä lupauksella sinut perheen sisään jäseneksi. Ei juonitteluja, eikä kiristystä, paitsi joskus kahden ollessa teet tämän uudelleen. Jooko? Muuten tunnustan olleeni ikävä ihminen sinulle alussa. Se on lopussa. En minä tiedä pitääkö meidän pelätä nyt toisiamme vain salaisesti rakastua. On kehnoa ihastua tyttärensä tulevaan puolisoon saman katon alla. Se ei ole missään toiminut! Mitä sinä ajattelet tästä tilanteestamme?
- Osaamme, pystymme elämään elämää, jossa Maria tai Kalle ei tiedä, mitä me tiedämme. Hyvin vanha viisaus on ollut, että mitä et tiedä -sitä et tiedä! Kyllä minä olen 95 % vain Marian käytössä kyrvästäni, mutta osoittaakseni todellisesti kiinnostukseni sinuun ja kiitollisuuttakin, niin se 5 % on sinun. Tämä, jos Maria työn, levon, tai sairauden vuoksi pihtaa. Meillä pitää olla silloin paikka nussia. Sinä lorautit kusta sänkyyn.
- Vaihdetaan lakanat heti!
Kallen tullessa kaupunkimatkaltaan istuin alakerran olohuoneessa jossa oli piano. Gun soitti klassikkovihkosta Elisalle, Poloista Annea ja Lammaspaimenta pianolle. Kallekin istui kuuntelemaan. Tauon aikana sanoi, kaksimielisesti.
- Sinä Gunilla soitat yhä virheettömästi. Se oli aina merkki nuorempana, että olit tasapainossa ja tyydytetty. Et kai kuvittele saaneesi Simosta voittoa ilkeilylläsi?
- Kalle! Meillä ilkeilykeskustelu on älyllistä taistelua. Simossa on todella vastusta meille kaikille. On välirauhan aika.
Marian tullessa istuimme vielä ja kuuntelimme Merikantoa Gunillan sormista. Maria tuli, kiersi sohvan. Pää kallellaan katsoi meitä ja istui itsekin. Loppusoinnussa Kalle sanoi opettavaisesti.
- Äiti on saanut tänään nokilleen Simon laukaisusta. Hän on joutunut pyytämään välirauhan ilkeytensä vyörytykseen.
- No mitä täällä sitten on ollut?
- Isäsi on saanut huonoja käskyjä Osuuspankista Helsinkiin. Siksi sillä on ajatuksia sumeudestaan nyt laittaa meille arvoituksina.
- Simo mitä sinä?
- Olen hieman hämilläni. Emme päässeet kovin kipinöivään ajatukseen siitä, olenko huijari, kun Gunilla lopetti.
- Äiti mikä se huijari juttu on? Oletko syyttänyt Simoa huijariksi?
- En! Olen kysynyt ja pyrkinyt selvittämään sitä! Se on nyt välirauhassa! Sitä ei tarvitse teidän muiden nyt nähdä vaivaa. Tule ainut tyttäreni tekemään myöhäistä lounasta. Isän pitää ehtiä asemallekin. Kumpi meistä sen ajaa?
- Minun auto on pihassa ja vielä kai lämminkin.
- Tulkaa saattamaan kaikki!
Ruokailun jälkeen Kalle katseli kerran vielä paperinsa ja matkalaukkunsa sisällön. Mutisi siinä, että MTK saisi välillä tulla Ouluunkin kokoustamaan.
- Huomenna on valmistelevat asiat. Pääjuttu on perjantaina tai siirtyy lauantaiksikin. Siis sunnuntaina viimeistään kai pääsen aamuksi kotiin. Soitan siitä.
Maria ajoi, Kallen kanssa istuimme takana. Nyt oli jossakin mainosulkomittarissa pakkasta 33 celsiusta. Autoa ei saanut hyvän paikkaan, siksi Maria jäi istumaan ja pitämään sitä käynnissä. Kannoin Kallen matkalaukun. Gunilla turkeissaan muuten vaan sipsutti junan kyljelle. Kalle meni vaunuun, me lähdimme. Gunilla kertoi asiansa.
- Millaisella puutarhaletkullasi sinä minut täytit? Minä olen jo kertaalleen vaihtanut oikein kunnon siteen! Nyt on suoja saatana taas spermasta märkä! Ei se tavallaan mitään, tästä kokemuksesta on vuosia, kun viimeisen kerran Kanarialla pari maksettua mustaa teki saman hotellin sängyssä. Oli myös viimeinen neekeripanoni. Sain hoitaa sankkeria kotona kaksi viikkoa ja estellä Kallea.
Tultiin kotiin. Maria ajoi auton talliin. Ylhäällä sulkeuduimme kahden asioihin. Omasin hemmetin huonon omatunnon petoksestani. Tarjosin siksi kaiken ylimääräisen huomion, hellyyden, hyväilyn, lämmön, nuolemisen ja panoni osaamisen Marialle. Se oli kuin hyvitys, korvaus tai petoksen selvitystä. Hän oli hyvillään, tyydytetty ja onnellinen siinä palautumisen raukeassa olossa. Vielä kusireissujen jälkeen ennen nukkumista tarjosin toista kierrosta. Hän otti sen vasta vielä kiimaisempana, villimpänä ja halukkaampana. Laitoin kaikki, mitä osasin, pystyin peliin. Siitä tuli melko pitkä ja tahdon riemuvoitolla ponnistettu pano. Varmasti tämä oli yksi parhaistani ja erikoisimmistani. Kumpikin sammuimme sylikkäin. Aamulla pyrin sitä hyvitystä ja omantuntoni soimaamista vielä nainninmäärällä korvaamaan. Maria joutui kieltämään.
- Rakas! Simoni ei nyt! Ei ole aikaa. Toiseksi olen taas arka jo alapäästäni. Et tiedäkään kuinka sen telttapanojen sarjan jälkeen oli hankalaa! Istuin junassa ja toivoin jokaista tuntia kymmeneen kertaan, että pääsen kotiin tai kasarmille vain makaamaan selälleni. Jo pikkuhoususuoja painoi ilkeästi ja käveleminen lisää. Nyt on lisäksi niin pirun kylmä, että auto pitää saada varmasti käyntiin ja kulkemaan. Menen tekemään aamukahvit.
Gunilla tuli pöytään pyydellen anteeksi ettei tullut auttamaan. Selitti sen syynkin.
- Kallesta on sentään se apu sängyssä, että hän luo turvallisuutta. Aina, kun se on poissa, nukun huonosti, pelokkaasti ja pätkiä. Silloin aikaisemmin, kun ei ollut noita pihavaloja kunnolla pelkäsin syksyn sadetta ikkunaan. Näin joskus herätessäni pihassa varjojen liikkeitä. Maria muistaa, että pyysin hänet sänkyyn viereeni. Se helpotti, mutta kaikki jätti huonot muistot. Laitettiin valot pihaan ja ulko-oveen vahvennukset. Ei ole isossa talossa naisen yksin aina niin selvää natinoista, kolahduksista ja kuvitelluista liikkeistä. Pelkäätkö sinä Simo koskaan?
- Maalla myös tottuneena ei pimeys ole pelko. Ihmisen oma mielikuvitus mörköistä ja tappajista on se pelko, joka sitten on helppo yhdistää pimeyteen. Pelkään minä onnettomuuksia ja arvaamattomia ihmisiä, jotka yhteiskunta on laitoksistaan työntänyt kaduille, ostoskeskuksiin ja asemille seisomaan.
- Hyvin sanottu. Ystävättärieni joukossa on joku, joka pelkää miehensä vieressäkin yöllä, että joku mies tulee ja nai sitä!
- Äiti! Se ei ole kai nyt ajankohtainen.
- Maria pieni. Salosen Elli puhu siitä aina ja minä lohdutan, että jos Tauno Palo tai Tapio Rautavara tulee, niin pylläytä se äijäsi lattialle ja ala olla lumppu!
- Äidillä on palannut jo tämä teiniajan rohkeus puhua rokottomia miesten kuulen. Se pyrkii olemaan avoin hunajapurkki nuoremmille miehille. Onko se äiti onnistunut hyvin?
- Joskus toimii, joskus toimii liiankin hyvin tyttäreni rakkaudessa.
- Minun on mentävä työhön.
- Sinun ei tarvitsisi olla mikään kasarmin värvätty. Opiskelisit! Me tulemme kyllä toimeen ilman värväysrahaa!
- Äiti! Simo on saanut minut ajattelemaan sitä opettajan virkaa. Kevään pääsyt on toukokuussa.
- Todellako? Sinussa Simo on sittenkin vaijeria laittaa hupakko ojennukseen.
Katsoimme ikkunasta, Marian peruuttavan auton, puskevan suuret ovet kiinni. Siitä hän kaasutti höyrypilvi perässään koivikkotietä.
- Siivoan pöydän ja laitan tiskit koneeseen. Vedän villasukat jalkaani ja menen sänkyyn pakkasta pakoon. Olet tervetullut siihen viereeni juttelemaan. Pidetään vaatteet päällä, niin ei sinulle tule synnin halu sieluusi.
Kaiken syyllisyydentunteen ylikin kiinnosti mennä siihen sänkyyn. Olihan tässä muuten melko vähän tätä harrastuspaikkaa. Makasimme ison peitteen alla. Otin Gunillan syliini. Tuo sanoi heti napakasti.
- Tämä ei ole sitten minun aloite! Aloittaja voi lopettaa, tai tilanne on avoin kummallekin. Sinä siis saat Marian ajattelemaankin? Minä häpesin, kun se meni värvätyksi. Suuren talon tytär ja menen johonkin aliarvostetumpaan kasarmin ties miksi naiseksi! Sekin oli sen sitä vastarintaa, vanhempien vastustamista, lapsellista näyttämistä. Voisin melkein maksaa hyvin sinulle, jos se ennen toukokuuta tulee sieltä pois.
Sitten toinen juttu, jolla eilen meinasin sinua kunnolla lyödä. Marialla oli parivuotta tai kai enemmänkin sitä lesboilun kauttaan. Siksi sillä vieläkin on tuo tukka saatana tuollainen! Oulussa on kaksi voimakasta lesbonaista. Toinen on kansanedustaja ja toinen aluesairaalan ylilääkäri. Niillä on kai jokin farmi tai lauma naisia, joita he määrää, käyttää lesboilloissa ja hallitsevat. Maria syksyn aikaan teki kovaa työtä, että pääsi niistä eroon. Ne pirun riivaamat rakoperseet soittivat ja uhkasivat jopa minuakin! Onko tämä tuttua?
- Olemme siitä puhuneet. Ensimmäisen panomme jälkeen hän tiesi varmasti, että on heterojen sakkia.
- Sinun olisi pitänyt päästä panemaan sitä viisi vuotta sitten jo!
- Niin olisi ja se aika on turhaan eletty. Sinä olet muuten ilman väriä, peittoaineita ja muuta naaman pöperrystä kauniimpi. Heti mielessäni kävi, että olen sinut nähnyt.
- Etkä ole! Olet nähnyt näyttelijä Kyllikki Forssellin! Me olemme olleet saman näköisiä aivan viisikymmenluvulta saakka. Olisin vielä 1970- mennyt täydestä hänen nimissään. Nyt hän onneksi vanhentuu, rypistyy ja laihtuu naamaltaan nopeammin. Ei ole enää samaa paljon. Vielä minulla on, ja ollut aina rintoja enemmän.
Tietysti minun pitäisi jo sinua varten ehostaa, mutta olin niin laiska ja yön jälkeen väsynyt. Narraatko sinä minua siitä kauneudestani?
- En ainakaan niin, kuin kuvittelet ilkeässä mielessä. Olethan sinä kaunis. Aika säälimätön ei auta meitä ketään, mutta joitakin kurittaa hellemmin. Sinua ainakin säästää. Olethan vielä ryhdikäs, naisellinen, sekä seksille tuoksuva.
- Osaat naisen miellyttämisen Simo. Harmi, etten voi vaihtaa Marian kanssa paikkaa. Juuri tämän vuoksi otan sinut mielelläni … meinasin sanoa rengiksi, mutta vävyksihän sinä tulet? Sitä viiden prosentin käyttämistähän tämäkin makaaminen kai on?
- Ellei elo Marian kanssa hullummaksi muutu, niin yhdessä täällä, tai muualla voin hyvinkin jatkaa avoliitossa, kenties avioliitossa. Se on Mariasta paljon kiinni.
- Täällä tietenkin te asutte! En minä sinua minnekään satojen kilometrien päähän päästä. Ja miksi se olisi avoliitto? Onko sekin Marian jokin näitä päähänpistoja?
- Siitä ei ole kovin paljon puhuttu vielä. Kaikki on niin vielä avointa. Sinulla on muuten pillusi taas litimärkä! Et kai sinä pissi?
- En nyt. Sinä olet sen kiusannut kiimaan. Minä makaan mahallani ja sinä taas tulet sisään sillä kastelukannullasi. Jooko?
Vedin Gunillan yöpuvun pitkät housut puoleen reiteen, kuten itseltäni myös. Terskaani sijoittelin sinne märkään kiimankuiluun. Sain vielä peitotkin hyvin päällemme painaessa tangon loppuun. Kuin yhtä aikaan sanoimme.
- Tässä ollaan sitten pitkään.
Suurenmoinen pano! Siinä ei paljon kulutettu riehuntaan energiaa, eikä hangattu rasitusvammoja toisillemme. Ne pienetkin liikkeet tekivät autuasta onnea. Sitten tunnin jälkeen spermaani nieli Gunilla Vuori ehkä onnellisimpana pitkään aikaan. Housut ylös ja nukuimme pois maailman pahuutta.
Iltapäivällä vielä Gunilla olisi tahtonut toista kierrosta. Estin, sanomalla että hän on nyt saanut sitä viittä prosenttia jo etupainotteisesti liikaa. On luultavaa, että vasta keväällä taas lisää.
- Älä vittuile, tai juoksen jokeen! Keväällä lisää! Minähän riutuisin vanhaksi akaksi silloin! Olisiko se kaunista ja mukavaa? Onko äitisi muuten kaunis?
- On ollut ainakin kolmekymppiseksi hyvin kaunis valokuvissa. Sitten on tullut kai murheet. Ei se huonommin kohdellut ole äitiä. On hän vieläkin näppärän näköinen! Kuinka niin?
- Muuten vaan. Romaaneissa ja elokuvissahan aina ottopoika aikuisena, tai teininä tulee äidin halutuksi rattopojaksi. Paljasta sinulle vielä yhden asian, jonka sinun tulee kai tietää. Älä tätä Marialle kerro, kuin naimisissa sitten joskus. Lupaatko?
- Lupaan.
- Maria ei ole Kallen makaama. Marian nussi kelvoton vaasalainen hamppari. Lumosi minut kolmekymmentä vuotta sitten kesällä. Vietteli minut pariksi viikoksi mukaansa ja häipyi. Onneksi puukottivat sen pian Vaasassa. Meidän perheelle tuli kiire. Löytyi Kalle, jolle tehtiin selväksi peli. Sukumme maksoi avioliitosta jonkun summan. Muutto Ouluun naimisissa peitti kaiken menneisyyden. Sitä se on ollutkin. Minä tämän laitan sinun sydämellesi painamaan. Tämä on myös suurin osoitus, kuinka sekä arvostan sinua, että haluan ystäväkseni sinut muutenkin kuin kyrvän varrella. Tiedät nyt asioita minusta, Mariasta ja perheestä.

Lue seuraavaksi osa IV.