"Onks sul jotai leffaa mieles", kysyin Emmalta ja otin älytelevision kaukosäätimen käteeni.
"Ei mul mitää erikoista, mut eiköhä sielt Netflixist nyt aina jotai löydy”, Emma vastasi täysi kulho sipsiä käsissään.
Oli perjantai-ilta ja makasimme vierekkäin huoneeni sängyllä leffaillan merkeissä, kuten olimme tehneet varmaan tuhat kertaa aiemmin. Emma oli nimittäin ollut paras ystäväni niin kauan, kun pystyin vain suinkin muistamaan. Olimme tutustuneet päiväkodissa ja siitä lähtien olimme olleet erottamaton duo. Vielä 19-vuotiaana leffaillat Emman kanssa vanhempieni omakotitalon kellarissa oli parasta perjantai-illan tekemistä. Viime vuosina silloin tällöin rikoimme tätä ikuisuuden kestänyttä traditiota lähtemällä kaupungille, mutta viihdyimme silti parhaiten toistemme seurassa. Oli meillä tietenkin myös muita kavereita, mutta ketkään heistä eivät vätäneet veroja meidän ystävyyteemme: olimme nänheet toistemme parhaimmat ja huonoimmat hetket, ja olleet aina tukena toisillemme.
"Mites ois tää leffa", sanoin löytäessäni vihdoin elokuvan, jota emme olleet vielä nähneet.
"Joo no ihan miten vaa", Emma vastasi vaisusti vielä täysi kulhollinen sipsejä sylissään.
Tunsin Emman sen verran hyvin, että osasin heti sanoa, että nyt jokin oli pielessä: normaalisti Emma hotki herkut heti, kun sai ne ulottuvilleen.
"Mikä on pielessä?" kysyin vilpittömästi kääntyen Emmaan päin.
"Ei mikään, väsyttää vain", Emma vastasi edelleen etäisen oloisesti antaen minulle hymyn, jonka tiesin olevan tekaistu.
Hän selvästi valehteli, mutta päätin antaa asian olla, sillä välillä Emmalle täytyi antaa aikaa prosessoida asioita yksin. Laiton siis leffan päälle mitään sanomatta ja aloin keskittyä siihen.
Summamutikassa valittu leffa sattuikin olemaan yllättävän hyvä ja uppouduin siihen varsin syvällisesti. Vasta tunnin kuluttua tajusin katsahtaa Emmaan ja harmikseni hänen olemuksensa ei ollut muuttunut ollenkaan: hän tuijotti ikkunasta ulos etäinen katse silmissään, eikä hän näyttänyt muistavan elokuvan tai minun olemassaoloa ollenkaan. Vasta painaessani leffan paussille hän havahtui taustamelun hävitessä ja katsahti minuun.
"Hei oikeesti, mikä on? En oo pitkään aikaan nähnyt sua tälläsenä", kysyin aidosti huolestuneena.
Emma veti hennosti henkeä sisään, ikään kuin sanoakseen jotain, mutta sitten empi näyttäen hyvin vaivaantuneelta.
"Liittyyks tää taas niihin poikajuttuihin?" kysyin varovaisesti yrittäen helpottaa Emmaa saamaan sanan suustaan.
"No tavallaan", Emma sanoi epävarmasti pienen tauon jälkeen.
Asia oli minulle tosiaan tuttu: Emmalla oli ollut jo usean vuoden ajan suuria vaikeuksia lähestyä vastakkaista sukupuolta romanttisessa tai seksuaalisessa mielessä. Tämä oli Emman itsetunnon kannalta vaikea asia, joten koin hyvin vahvaa sympatiaa häntä kohtaan. En voi kuitenkaan väittää ikinä täysin ymmärtäneeni Emman vaikeuksien syytä. Hänen sanojensa mukaan hän pelkäsi seksiä enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Olin tietenkin useaan otteeseen yrittänyt vakuutella hänelle, ettei seksissä mitään erityistä pelättävää ole ja vaikka olisikin, kyllä nyt toiseen voi ihastua ilman, että seksi on heti mielessä. Kerta toisensa jälkeen hän oli itkenyt olkapäätäni vasten ja kertonut ymmärtävänsä tämän itsekin, mutta pelko oli niin voimakas, ettei hän uskaltaisi kohdata sitä, vaikka kuinka järkeilisi. Kaikkeni olin yrittänyt, mutta ajan myötä olin hyväksynyt voimattomuuden asian suhteen, joten huokaisin syvään ja totesin varovaisesti:
"Ollaan käyty tää niin monta kertaa läpi, etten tiiä pystynkö auttamaan sua mitenkään."
Seurasi monen sekunnin hiljaisuus, jonka jälkeen Emma kuiskasi hennolla äänellä, ikään kuin sanojaan peläten:
"On ehkä yksi tapa, jolla sä voisit mua auttaa."
Yllätyin täysin, sillä emme olleet ikinä keksineet minkäänlaisia ratkaisuja hänen ongelmaansa. En kuitenkaan ymmärtänyt, miksi Emma oli niin äärimmäisen jännittynyt, joten jatkoin varmuuden vuoksi varovaisen rauhallisella äänellä:
"Hienoa, mitä sulla on mielessä?"
Emma istui siinä hetken hiljaa ja tuijotti tyhjyyteen naama täysin kalpeana ja melkein pystyin tuntemaan hänen sydämensä hakkaavan tykytyksen sängyn toiseen päätyyn asti. Hän oli kaikin puolin niin jännittynyt, että olisi voinut luulla hänen puhuvan itse paholaiselle, eikä parhaalle ystävälleen. Hän avasi suunsa muutamaan otteeseen, mutta ei saanut ääntä ulos. Muutaman yrityksen jälkeen hänen äänihuulensa saivat kuitenkin aikaan hiljaisen piipityksen:
"Mä aattelin, että voisin kokeilla mun ekaa kertaa sun kanssa, kun oot ainoo ihminen, kenen seurassa olis tarpeeks turvallinen olo."
Nyt oli minun vuoro mennä pois tolaltani ja kesti hetken, ennen kuin pystyin prosessoimaan sitä, mitä olin juuri kuullut. Ensimmäinen reaktioni oli sanoa suoraan ei, sillä se olisi vain niin väärin. Toisaalta, miksi se olisi niin väärin? Eikö olisi velvollisuuteni auttaa parasta ystävääni hädässä, vaikka se veisikin pois mukavuusalueelta? Kysymyksiä oli niin monia, enkä tiennyt, mitä vastata. Ei ihme, että kysyminen oli ollut Emmalle niin piinallista. Emma huomasikin tuskani ja hieman paniikissa vastasi:
"Okei joo se on tyhmä idea, unohda se kokonaan"
"Ei", huomasin itseni sanovan ennen kuin ehdin edes ajatella. "Tarvitsen vaan aikaa miettiä tätä."
"Okei", Emma huokasi huojentuneesti ja selvästi rentoutui hieman.
"Puhutaan tästä lisää ensi viikolla, nyt multa ei löydy vielä mitään järkevää sanottavaa", sanoin ja huomasin rentoutuvan itsekin.
"Joo hyvä", Emma kuittasi ja oli hetken hiljaan. "Mut voitaisko vaihtaa leffaa, kun en tiedä yhtään, mitä tässä on tapahtunut", hän jatkoi jo hieman huvittuneena ja minä naurahdin perään.
Pohdin asiaa monta päivää ja päädyin aina samaan lopputulokseen: ei ajatus seksistä parhaan ystäväni kanssa ollut mikään erityisen kiihottava ajatus, vaikka joku voisi ehkä toisin kuvitella, koska en vain osannut nähdä häntä sillä tavalla. Toisaalta ei se myöskään ollut mikään vastenmielinenkään ajatus, sillä Emma oli ulkoisesti kuitenkin varsin viehättävä: hän oli hyvässä kunnossa ja hän oli aina ollut luonnostaan kaunis. Moni olisi varmasti ollut oikein tyytyväinen mahdollisuudesta hypätä sänkyyn hänen kanssaan. Eniten mieltäni kuitenkin painoi yksi kysymys: mitä se tekisi ystävyydellemme? Emma oli minulle tärkein ihminen koko maailmassa ja ystävyytemme oli minulle kaikki kaikessa. Ei ollut mitään tapaa tietää, olisiko ystävyytemme entisellään, jos harrastaisimme seksiä, ja se ajatus pelotti minua. Toisaalta Emma myös varmasti tiedosti tämän ja oli silti valmis ehdottamaan koko asiaa, joten asian täytyy olla hänelle niin tärkeä. En saanut kehitettyä ajatusta tätä pidemmälle, joten sovin Emman kanssa, että menisimme kävelylle keskiviikkona keskustelemaan asiasta.
“Sä varmaan ymmärrät, kuinka paljon tässä on mahdollisesti pelissä”, totesin vakavasti kävellessämme asuinalueellamme kulkevalla metsäpolulla.
“Kyllä mä ymmärrän ja muaki pelottaa täysin sama asia. Mielummin menettäisin vasemman jalkani, kuin meidän ystävyyden. Mutta tää on asia, joka on vaivannua mua niin paljon ja niin kauan, enkä vaan kestä tätä enää. Tiiän et riskeeraan mahollisesti tosi paljon, mutta en pyytäs sulta tätä, jos en luottais meidän ystävyyden vahvuuteen”, Emma puhui harkitusti potkien syyslehtiä jaloistaan.
“Tää siis merkitsee sulle niin paljon”, sanoin varovaisen hiljaisesti, mutta jatkoin rohkeammin: “Millanen frendi mä olisin, jos sanoisin ei.”
Emma kääntyi katsomaan minua silmiin hymyillen leveästi ja kaappasi minut halaukseen.
“Kiitos”, hän sanoi hennolla mutta suurta kiitollisuutta osoittavalla äänellä.
Viikkoa myöhemmin seisoin suihkussa lämpimän veden kulkiessa ihollani tasaisen varmasti. En kuitenkaan sen rauhoittavaa lämpöä voinut huomioida, sillä kaikki keskittyminen meni kiveksilläni kulkevaan partahöylään. Kantapään kautta olin oppinut, että ei hallitut liikkeet johtivat äkilliseen kirpaisuun. Liikkeisiin piti muutenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä olin ollut koko viikon hyvin hermostunut tästä päivästä, eikä tunne ollut todellakaan helpottanut päivän saapuessa: minut oli heti aamulla vallannut kauhun ja kutkuttavan jännityksen sekoitus. Outoa kuitenkin oli, etten ollenkaan osannut enää sanoa, odotinko Emman saapumista innolla vai kauhulla.
Koko päivän minua pauloissaan pitänyt tunne huipentui, kun kuulin ovikellon soivan. Samaan aikaan teki mieli jähmettyä paikoilleen ja rynnätä ovelle.
“Moi”, emma sanoi ujona seisten kynnysmatolla ikään kuin odottaen lupaa tulla sisään, kun yleensä hän vain avasi oven ja kävelisi omin luvin sisään.
“Peremmälle”, sanoin vähän kömpelösti tässä uudessa tilanteessa ja huomioin heti hänen ulkoisen olemuksensa: hän näytti siltä, kuin olisimme lähdössä baariin. Hänen punainen toppinsa oli vähintääkin liberaali rinta-aukon suhteen ja se toikin esiin hänen rintojensa koon. Aprikoin hetken niiden sopusuhtaista kokoa, kuin en niitä olisi koskaan ennen nähnyt. Hänen ihonmyötäiset farkkunsa myös toivat esiin hänen lantionsa muodot ja hänen kasvonsa olivat viimeisen päälle meikatut. Emma varmaankin huomasi hetkellisen tuijotukseni ja punastui.
Teimme, kuten aina olimme tehneet Emma tullessa meille, ja istuimme sängylleni juttelemaan kaikesta mahdollisesta. Yritin kehittää jonkin näköistä jutun juurta, mutta tuntui, kuin joku olisi liimannut Emman huulet kiinni. Siinä vasta tajusin miettiä, että jos kokemus oli minulle jännittävä, niin miltäköhän mahtoi Emmasta tuntua. Tämä oli kuitenkin hänen pitkäaikainen fobiansa. Tiesin, että oli minun vastuullani tehdä tilanteesta hänelle siedettävä, joten keräsin rohkeuteni ja avasin suuni:
“Emma hei, katso mua. Se on minä tässä, Eero, sun paras ystäväsi. Sä tiiät, että mä haluun sulle vaan hyvää ja sä voit luottaa muhun täysin. Tiiän, että se on vaikeaa, mutta koita ottaa pari henkeä syvään sisään ja rauhoittua, koska sillein tää on meille molemmille paljon helpompaa.”
Emma otti neuvosta vaarin ja sulki silmänsä hengittämään kymmenisen kertaa rauhassa sisään ja ulos. Tämän jälkeen hän avasi silmänsä ja sanoi hiljaisesti:
“Mä tiiän, mutta mä silti tärisen pelosta. Ehkä meidän pitäisi vaan aloittaa, koska musta tuntuu, ettei tää tuu tästä yhtään paranemaan.”
En ollut täysin varma, olinko asiasta samaa mieltä, mutta kunnioitin Emman tahtoa ja varovaisesti nostin hänet syliini istumaan ja yksinkertaisesti halasin häntä. Hän vastasi halaukseen varovaisesti ja varautuneesti.
“Lupaan, ettei tää tuu olee läheskään yhtä kauheeta, kuin pelkäät sen olevan. Ja muista, että milloin vaan voit sanoa, että lopeta, jos sä et pysty tähän”, kuiskasin rauhallisella äänellä hänen korvaansa. Hän nyökkäsi, jonka jälkeen pussasin häntä varovasti suulle. Olipa se outo tunne, pussata parasta ystävääsi ensimmäistä kertaa. Hetken ajan hän vain piti huuliansa paikallaan ikään kuin tietämättä, mitä tehdä. Olin jo vetäytymässä pois, kun yhtäkkiä hän vastasi huulteni liikkeeseen varovaisesti. Vastasin itse liikkeeseen hieman vaativammin ja hän taas peilasi liikettäni. Näin varovainen pusumme kehittyi vaihe vaiheelta aidoksi suudelmaksi. Huomasin käteni vaistonvaraisesti hakeutuvan hipelöimään hänen lantiotaan ja hänen kädet olivat nousseet olkapäilleni. Tässä vaiheessa uskalsin ottaa kieltä mukaan peliin ja hän vastasi kohtalaisen luontevasti omalla kielellään. Hyvällä tavalla ikuisuudelta tuntuneen suudelmamme päättyi minun vetäytyessä varovaisesti pois. Katsoin Emmaa suoraan silmiin, enkä onnekseni nähnyt enää suunnatonta pelkoa, vaan enemmänkin himoa jännityksen lomasta. Välillämme ollut pelkomuuri oli sortunut paljon nopeammin, kuin olin kuvitellut. Katsoessani häntä näin ihmettelin, että oliko hän aina ollut näin kaunis. En voinut muuta, kuin suudella häntä uudestaa ja hän vastasi intohimoisesti takaisin. Samalla aloin hieman tunnustella käsilläni hänen pyöreiden pakaroitensa muotoa, jolloin hän alkoi hivuttaa paitaani ylöspäin. Tästä rohkeudenosoituksesta yllättyneenä ja rohkaistuna siirsin käteni hänen toppinsa sisään selkäpuolella ja aloin hipelöimään hänen selkäänsä siirtyen lopulta hänen rintaliivinsä reunoihin. Tässä vaiheessa Emma irrottautui intohimoisesta suudelmasta ja nosti paitani kaulan yli kokonaan minulta pois. Toimin itsekin samoin ja hivutin topin hänen yltään pois paljastaen hänen kauniit punaiset rintaliivinsä. Tässä vaiheessa sisälläni ollut hiljainen himo oli onnistunut nappaamaan kontrollin kaikilta muilta päässäni olleilta ajatuksilta, joten kaadoin hänet sylistäni sängylle ja aloin riisua hänen farkkujansa pois. Hän auttoi nostamalla lantiotaan ja jäi katsomaan kiinnostunut ilme kasvoillaan, kun poistin omat housuni jalasta ja hyökkäsin jälleen hänen kimppuunsa.
Siinä sitten maksimme sängyllä päällekkäin pelkät alusvaatteet päällä ilman minkäänlaista jännitystä ilmassa. Pelko oli kokonaan vaihtunut himoon. Emma näytti allani tavattoman seksikkäältä punaisissa alusvaatteissaan: hänen pikkuhousunsa hävisivät kurvikkaiden reisien väliin, vaaleat hiukset valuivat himokkaan villisti pitkin hänen vietteleviä kasvojaan ja sopivasti pullottavat rinnat olivat kirsikka kakun päällä. Imin hetken sisään tätä näkyä, jonka jälkeen suutelin häntä uudestaan ja otin hänen oikean rintansa kokonaan kämmeneeni. Hän vastasi tähän puristamalla kovakouraisesti pakaraani, joka sai minut kiihottuneisuudesta murahtamaan kovaäänisesti. Jatkoin rinnan tunnustelua rintaliivin läpi kieltemme leikkiessä toistensa ympärillä.
“Pitäiskö nää loputkin vaatteet ottaa pois, kun ne tuntuvat olevan vain tiellä”, Emma sanoi nii irstaan itsevarmasti, että hämmennyin hetkeksi. Kun minulta ei kuulunut heti vastausta, Emma poisti omatoimisesti rintaliivit päältään paljastaen minulle sopivan pyöreät rintansa, joiden nännit seisoivat valmiiksi ryhdikkäästi pystyssä. Hän ei kuitenkaan jättänyt minulle aikaa rintojen ihailuun, vaan veti myös yhdellä reippaalla liikkeellä pikkuhousut jalastaan. Näin vilaukselta niiden pohjassa märän läntin, ja jotenkin tunsin itseni asiasta ylpeäksi. Katseeni kuitenkin kääntyi nopeasti sinne, mistä pikkuhousut olivat tulleet, mutta harmikseni häpyhuulet olivat sisäreisien takana peitossa.
“Näytä sun oma, niin saat nähdä loput”, Emma jatkoi itsevarmaan sävyyn ja minua ei tarvinnut kahdesti käskeä. Nousin sängyn viereen seisomaan ja Emmasta inspiroituneena riuhtaisin bokserit suoraan nilkkoihin, ja täysin juhlakunnossa oleva kaluni ponnahti ylös kuin vieteri. Se oli mielestäni ihan kelpo kapistus: ei mikään monsterikyrpä muttei prinssinakkikaan, mielestäni sopivan keskikokoinen. Minä pidin siitä ja niin näytti pitävän Emmakin, sillä hän hyökkäsi suoraan sen kimppuun alkaen runkata sitä pitkin vedoin. Hän oli sängyllä polvillaan hajareisin edessäni ja sain kurotettua sormillani hänen hävylleen. Hipaisin sormillani varovaisesti vaginan huulien välistä pehmeyttä ja sillä sekunnilla runkkausliike kyrvällä pysähtyi. Jatkoin hipelöintiä ympäri pehmeää kosteutta etsien vaivihkaa klitorista. Pehmeän patin löytäessäni hieraisin sitä pari kertaa kiusoittelevasti saaden Emmassa aikaan pari äänekästä voihkaisua. Jätin klitoriksen kuitenkin parin hieraisun jälkeen rauhaan ja kokeilin sormillani itse aukkoa selvittääkseni sen kireyden. Tiukkahan se oli, mutta näin oli oletettavaakin, sillä kyseessä oli kuitenkin neitsyt. Siirryin takaisin klitorikselle ja siitä sitten uudestaan aukolle. Jatkoin tätä kiertoleikkiä niin kauan, että sain kaksi sormea vaivatta sisään. Emma alkoi ilmeestä päätellen saada tarpeekseen tästä kiusoittelusta, jolloin siirsin sormeni jälleen hänen klitorikselleen ja aloitin rauhallisen mutta tasaisen pyörimisliikkeen. Tämä taisi olla juuri, mitä Emma oli toivonut, sillä melkein hän sulki silmänsä, päästi otteensa irti peniksestäni ja kaatui hallitusti sängylle selälleen. Minä seurasin hänen perässään, ja alta aikayksikön makasin hänen päällään klitorista työstäen. Vasta tästä kulmasta pystyin kunnolla näkemään hänen alapäänsä ja en voi sanoa pettyneeni. Pienet sievät sisäänpäin kääntyneet häpyhuulet korostivat itsevarmasti pullottavaa klitorista, joka para-aikaan sai parasta käsittelyä, mitä osasin sille tarjota: pyörittelin sitä peukalollani hellästi mutta jämäkästi aina välillä suuntaa vaihtaen.
Emma oli hetken vain maannut selällään silmät kiinni huohottaen syvään, kun hän yhtäkkiä avasi silmänsä päättäväinen ilme kasvoillaan.
“Haluan sut niin kovasti sisään” hän huohotti hiljaa äänellä, joka oli ehkä kiihottavin ikinä kuulemani kuiskaus. Tiesin, että Emma käytti ehkäisyä, joten en todellakaan vastustellut vaan siirryin asemiin hänen jalkojensa väliin ja aloin pikkuhiljaa levittää noita sisäänpäin kääntyneitä huulia ulospäin pois miehuuteni tieltä. Upotettuani noin kolmasosan varrestani sisään tunsin selkeää vastarintaa ja tiesin, mitä tuleman piti.
“Tää seuraava vaihe voi vähän kirpaista”, sanoin ja Emman nyökkäyksellä työnnyin kohtalaisen voimakkaasti lähes kokonaan sisään, sillä ainakin olin siinä uskossa, että näin oli helpoin tapa päästä eteenpäin. Emman ilme muuttui aluksi kärsiväksi irvistykseksi, mutta hänen ilmeensä neutralisoiduttua aloin liikkumaan hitaasti edestakaisin.
“Luulin, että toi kipu kestäisi paljon pitempään”, Emma sanoi yllättyneellä äänellä ja tulkitsin tämän kehotuksena aloittaa rohkeampi naiminen. Näinpä nopeutin tahtia, pidensin työntöjä ja aloin painumaan lähetyssaarnaajassa lähes pohjaan saakka. Emma ei ollu tästä moksiskaan, vaan alkoi voihkimaan kovaäänisesti. Jatkettuani hetken tätä reipasta työntelyä Emma kietoi jalkansa ja kätensä ympärilleni ja veti minut aivan kiinni itseensä. Pitkät koko kehon työnnöt muuttuivat lyhyempiin lantioliikkeisiin samalla, kun Emma aloitti ahnaan suutelun. Suutelin ja nain minkä kerkesin, mutta tilanteen kiihottavuus alkoi olla minulle liikaa. Tiesin tulevani hetkellä minä hyvänsä, joten lopetin työntelyn äkillisesti ja jäin vaan makaamaan siihen hänen päälleen edelleen syvällä hänen sisällään.
“Pieni breikki tai muuten tuun”, sain hengästyneisyyteni lomasta sanottua.
“Vaihdetaaks sit asentoa, voit panna takaapäin jos haluat”, Emma sanoi viettelevästi, vaikkakin joutui ottamaan välillä henkeä. Vastauksena vaan nyökkäsin innostuneesti ja nousin ylös vetäytyen ulos Emmasta. Penikseni tihkui erilaisista eritteistä ja jotenkin tämä oli hyvin härskin kiihottava näky. Noustuani Emma kääntyi nopeasti ympäri painaen poskensa tyynyyn kiinni ja venyttäen selkänsä kaarelle. En tiedä, tekikö hän sitä tarkoituksella, mutta tässä asennossa hänen peppunsa näytti niin herkulliselta, kuin peppu voi vain näyttää. Ohjasin penikseni ripeästi reiälle ja tartuin ronskein ottein pakaroista kiinni. Tämä näky oli niin kertakaikkisen kiihottava, etten voinut muuta kuin painaa itseni voimakkaasti sisään ja alkamaan naimaan ripeästi ja pohjaan saakka. Puristelin kiinteitä pakaroita kovakouraisesti ja lätsähtävät äänet täyttivät huoneen lantioni hakatessa pakaroita vastaan kerta toisensa jälkeen. Rajumpi meno kuitenkin näytti saavan Emman vain entistä paremmalle tuulelle ja huomasin etusormen ilmestyvän jalkojen välistä hieromaan klitorista. Tässä vaiheessa desibelit nousivat uudelle tasolle ja pian huoneen täytti kimeiden voihkaisujen ja äänekkäiden muraisujen sinffonia. Ei mennyt montaakaan minuuttia, kun voihkimiset alkoivat yhtäkkiä voimistua ja Emman lantioliike alkoi vaatimaan elintäni entistäkin syvemmälle sisään. En kuitenkaan saanut selville Emman tilanteen kehitystä, sillä tässä vaiheessa silmissäni sumeni lopullisesti ja tunsin lastini lähtevän liikkeelle. Tunsin kehoni sätkivän vain puoliksi kontrollissani, kun lypsin viimeisetkin tipat siemennestettä Emman sisään.
Kokonaisvaltaisen orgasimini loputtua huomaisin Emman hengityksen hieman tasaantuneen ja sormen hänen klitorikseltaan hävinneen. Vetäydyin hänestä siemennesteen valuessa ohuena norona lakanoille. Emma kääntyi ympäri mennen selälleen makaamaan sängylle ja minä romahdin hänen viereensä. Hetken vain makasimme siinä hiljaa vieretysten tuijottaen kattoa samalla, kun rintakehät liikkuivat ylös ja alas kiivaaseen tahtiin. Tässä vaiheessa minuun iski se kuuluisa tulemisen jälkeinen selkeys: olin juuri nainut parasta ystävääni kuin ketä tahansa kaunista naista unohtaen kokonaan, että kyseessä tosiaan oli Emma. Olin antautunut kokonaan kiihkon valtaan. Oliko se huono vai hyvä asia, ja mitä tämä tarkoittaisi tulevaisuutemme kannalta? Siihen en keksinyt vastausta. Pohdiskeluni kuitenkin keskeytyi äkillisesti, kun huomasin sivusilmällä kyyneleen valuvan pitkin Emman poskea. En kai ollut tehnyt jotain väärin? Menin heti paniikkiin ja ehdin jo hätäännyksessäni melkein avata suuni, kun Emma äkillisesti tarrasi minuun kiinni ja halasi minua sydämessänsä kyllyydestä.
“Se ei ollut ollenkaan hirveää, oon pelännyt nää kaikki vuodet ihan turhaa”, hän lausui korvaani vapautuneesti onnen kyyneliensä lomasta. “Kiitos, tää merkitsee mulle niin paljon”, hän jatkoi halaten minua onnessaan ja pussasi kevyesti minua poskelle.
Tämä poskipusu jäikin viimeiseksi romanttiseksi hellyydenosoitukseksi välillämme. Vaikka seksi oli ollut aika mahtavaa, päätimme yhteisesti, että olisi silti parempi olla vain parhaita ystäviä, niin kuin olimme aina olleet. Eikä Emma minusta panokaveria tarvinnutkaan, sillä hänellä alkoi yhteisen iltamme jälkeen sellainen sinkkuvuosi, ettei kaikissa heilojen nimissä meinannut aina pysyä kärryillä. Vaikka silloin tällöin muistelinkin tuota iltaa haikaillen, olin kuitenkin hyvin onnellinen, että hän toden teolla pääsi kammostaan eroon.
