Hei sitten kulta! Pitäkää hauskaa! Sain rakkaalta vaimoltani vielä pusun ja halauksen lähtiessäni mökillemme. Auto oli pakattu, ruokaa ja juomaa oli riittämiin viidelle hengelle. Halusin viettää viikonloppua lähimpien ystävieni, Heikin, Tomin, Teron ja Anteron kanssa. Emme olleet nähneet muutamaan vuoteen ja nyt oli aika päivittää kuulumiset. Ystävystyimme jo nuorina, armeijat ja koulut oli käyty yhdessä. Onneksi ajan hammas ei ollut purrut ystävyyteemme, mietin mielessäni.

Perille päästyäni siivosin paikkoja ja laitoin saunan jo lämpiämään, ystäväni tulisivat kuitenkin kohta. Pian he saapuivatkin, naurua ja halauksia riitti. Ensimmäiset oluet nautittiin saman tein. Sydämestä teki hyvää nauraa ja muistella menneitä sekä kertoilla tämän hetkisistä elämän kuvioista. Saunomisessa meni oma aikansa, porukka vaelsi uimassa, välillä terassilla rentoutumassa ja nauttimassa yhdessäolosta. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin olla nälkä. Vaimo oli tehnyt kinkkukiusausta ja hyvää salaattia mukaan. Kaikille kelpasi.

Takan luona oli kaksi isoa sohvaa, joihin mahduimme hyvin makailemaan ja sulattelemaan. Tietysti puheet kääntyivät naisiin, kuinkas muuten. Heikki ja Tomi olivat vielä sinkkuja, Tero ja Antero ukkomiehiä. Tomi haikaili vieläkin ensirakkautensa perään, sanoi ettei ollut löytänyt hänen veroistaan. Heikki taas oli niin ujo, ettei osannut lähestyä naisia, vaikka oli jo aikamies.

Kukin vuorollaan muisteli ensirakkauttaan ja ensipanoa. Kuinka jollain kortsu oli mennyt rikki, jollakin tavara lensi reisille, ennen kuin ehti edes pukille. Kuinka ensirakkaudet olivat olleet niin unohtumattomia. Olin ollut hiljaa muitten jutustelujen aikana, kunnes Tero huomasi, etten ollut vielä kertonut omista kokemuksistani.

"Joo, näistä asioista en ole koskaan kertonut kenellekään. Siitä on jo aikaa, mutta muistot ovat mielessäni kirkkaina, aivan kuin ne asiat olisivat tapahtuneet eilen. Ensipanoni kun oli kolmen kerran tapaaminen ja ensirakkautenikin aika omalaatuinen."

Ystävieni mielenkiinto virisi, "olis kiva kuulla sun tarinas!"

"Jos jaksatte kuunnella, niin voinhan minä kertoa. Se on aika pitkä tarina."

Ensimmäinen tapaaminen

Meillä oli ollut aika hiljaista äidin kuoleman jälkeen. Isän kanssa yritettiin jatkaa elämää, mutta vaikeaa se oli. Molemmat kaipasivat niin paljon, isä vaimoaan, minä äitiä. Vuosi siinä kärvisteltiin surun merkeissä.

Kunnes sitten eräänä lauantai-aamuna isä alkoi aamupalalla puhua naisista, olin silloin 18-vuotias pojankloppi. Tungin juuri leipää suuhuni, kun käteni pysähtyi. Isä ei aikaisemmin ollut puhunut kanssani tällaisista asioista. Hän kyseli kokemuksistani tyttöjen kanssa. En osannut oikein sanoa mitään, änkytin vain. Vähän nolostutti puhua, sain jotenkin mutistua, että sänkyyn en ollut vielä päässyt tytön kanssa, runkannut vain. Vaikka olin jo miehen mittainen ja ikääni vanhemman näköinen, olin aika ujo.

Isä kuunteli ja kyseli olostani, kun äidin kuolemasta oli kulunut vuosi. Olinko kaivannut jotenkin läheisyyttä tai juttelua naisen kanssa? Hän yllätti minut täysin, kertoi laittaneensa nettiin eräälle sivustolle ilmoituksen, jossa haki naista minulle. Sellaista, joka kertoisi miten olla naisen kanssa, opastaisi alkuun rakkauden tiellä, kertoisi muistakin elämän asioista. Antaisi elämänohjeita naisen näkökulmasta. Voisin jutella hänelle sellaisista asioista, joita en hänelle kertonut, pudottaen sitten oikean pommin! Se nainen, opettajani olisi tulossa ihan kohta meille!

Suuni jäi auki, sain ähkäistyä isälle, "oot sä ihan tosissas! Että joku nainen tulee tänne!"

Samassa ovikello soi ja isä meni avaamaan. Minä istuin täysin lamaantuneena keittiön pöydän ääressä, en ollut uskoa sitä mitä isä oli tehnyt minulle. Eteisestä kuului iloinen naisen nauru, kun hän esitteli itsensä isälle. Vaaleahiuksinen kaunotar tuli keittiöön muuttaen koko elämäni. En pystynyt puhumaan mitään, tuijotin naista, tuntui kuin leukanikin olisi tippunut pöydälle.

"Hei Tuukka", nainen sanoi lämpimällä äänellään. Hän tuli luokseni ja vetäisi minut seisomaan, halasi tiukasti. Pääni painui hänen rintojaan vasten, käteni roikkuivat sivuilla, olin kuin zombi. En osannut tehdä enkä sanoa mitään.

"Kissako sun kielen vei?", hän nauroi.

"Joo, ei, kun, mä.....", yritin änkyttää jotain.

"Sä voit kutsua mua Leidiksi", hän jatkoi hymyillen.

Nainen otti kassistaan paksun vihkon ja kynän, laittaen ne eteeni.

"Nämä on sulle, tähän vihkoon sä voit kirjoittaa kaikki haaveesi, unelmasi, toiveesi sekä kysymyksesi mulle. Niin rakkaudesta, elämästä kuin naisistakin. Ei ole sitten mitään sellaista asiaa, mistä et voisi multa kysyä", hän totesi.

Isä nousi. "Jos minä sitten lähden", hän sanoi. "Tulen illalla myöhään", lisäten vielä.

"Jäänkö mää tänne yksin?", katsoin isää vähän pelokkaana.

"Ethän sä täällä yksin ole", isä pörrötti hiuksiani.

"No niin, Tuukka", Leidi katsoi minua lempeästi. "Minä olen täällä sinua varten. Mitä haluaisit kysyä multa?"

Minulla oli suu kuin santapaperia, kuiva kuin Saharan autiomaa, en saanut mitään suustani, ujostutti. Tilanne oli niin yllättävä.

Nainen huomasi puhumisen vaikeuteni, ja alkoi kertoa itsestään. Sanoi olevansa sairaanhoitaja ammatiltaan, 26-vuotias. Eli kymmenen vuotta minua vanhempi. Oli huomannut isäni ilmoituksen, luullen sitä aluksi ihan vitsiksi. Se oli kuitenkin alkanut kiinnostaa ja hän oli ottanut yhteyttä isääni. Isä oli kertonut olevansa huolissaan minusta. Halusi minun oppivan näitä asioita jo nuorena, naisen läheisyydestä, naisen sylistä, rakkaudesta sekä saisi oppia siitä miten lähestyä ihmisiä. Elämäni olisi helpompaa, kun saisin ajatuksia pois pyörimästä päästä. Olivat kuulemma jutelleet jo moneen otteeseen, minun tietämättä.

Kuuntelin hänen rauhoittavaa puhetta ja aloin rentoutua, läppäkin alkoi kunnolla lentää. Minä kerroin surustani, kuinka kaipasin äitiäni. Äidin halauksia ja helliä sanoja. Kaipauksestani kertoessa en huomannut kuinka kyyneleeni valuivat pitkin poskia. Miten vaikeaa oli elää vain kahdestaan isän kanssa, äiti oli ollut meidän perheen kantava voima. Ahdisti vain, kun ei ollut ketään naista kelle puhua, vuodatin itsestäni kaiken tuskan. Puhuminen helpotti oloani ja pystyin katsomaan naista pöydän toisella puolen. Lopettaessani oli jonkin aikaa hiljaista.

Nainen ojensi kätensä pöydän yli, puristi käsiäni.

"Suru on surtava, on hyvä kun itket. Vaikka tämä on tyhmä, vanha klisee, niin aika parantaa. Niin ja puhuminen, eikö vain? Helpottiko sinua, kun sait kerrottua äidistäsi minulle?"

Myönnettyäni sen, puhe alkoi luistaa entistä paremmin. Uskalsin jo puhua kaikesta. Tein vihkoon Leidin ohjeiden mukaan itselleni tavoitteita elämääni varten ja miten voisin helpottaa oloani, käsitellä asioita. Urheilu olisi hyvä siihen, saisin purettua energiaani. Puhuimme opiskelusta, mihin ammattiin haluaisin valmistua. Elämän haasteista, kuinka kaikki ei aina menisi niin kuin oli etukäteen ajatellut.

Puheet lähenivät kuitenkin koko ajan naisiin. Leidi osasi puhua viisaasti, kertoi mihin asioihin naiset kiinnittävät miehessä huomion. Kuinka puhtaus oli tärkeää, naiset pitivät puhtaista miehistä. Sain hyviä vinkkejä, joita sitten kirjoittelin ylös. Hän muistutti minua vielä hyvistä käytöstavoista. Ne olivat naisten mieleen.

Sovimme, että seuraavaa kertaa varten tekisin kysymyksiä tunteista, kuinka lähestyä naista ja tietenkin seksistä. Yllätyin kuinka helppoa jutella naisen kanssa, en jännittänyt yhtään, tuntui kuin surukin olisi helpottanut. Olimme puhuneet jo pitkään, kun Leidi painoi yllättäen vihkoni kiinni.

"Missä sun makuuhuonees on?"

Minä vinkaisin jotain ja vein hänet sinne. En tiennyt mitä tehdä. Ei minun kyllä tarvinnut mitään tietääkään. Katselimme toisiamme, kumpikaan ei sanonut yhtään mitään. Yhtäkkiä nainen alkoi riisua itseään. Katselin, kuinka pusero, rintaliivit, farkut, pikkuhousut lähtivät hänen päältään. Lopulta hän oli täysin alasti edessäni, mitään peittelemättä.

Silmäni levisivät näyn edessä. Hikoilutti, tärisytti, tuntui kuin kuolaa alkaisi valua suustani. Sitten hän alkoi riisua minua. Paita, farkut. Laitoin silmäni kiinni, pidin hänen olkapäistään kiinni kun hän kumartui ottamaan boxerini pois. Riisuttuaan minut, hän otti kädestäni ja veti istumaan viereensä sängyn laidalle.

"Haluaisitko tutkia minua?"

Minä nyökyttelin, en saanut sanottua mitään. Nainen meni selälleen ja minä polvistuin sängyn viereen. Katselin hänen kaunista vartaloaan ja sivelin hiljakseen nilkkoja, pohkeita, reisiä, iho oli niin pehmeää. Painoin kämmeneni häpykukkulan päälle. Kuljetin sormiani pitkin vatsaa, lopulta päässen kauniiden rintojensa luo. Tunnustelin niitä hellästi. Sormenpääni liukuivat pitkin hänen kaulaansa, kasvojaan, pehmeitä huuliaan. Hätkähdin, kun hän näykkäsi sormenpäätäni. Naurahdimme molemmat, hetken jännitys helpotti.

Leidi levitti jalkojaan kutsuvasti. Katseeni nauliutui hänen jalkoväliinsä, kysymättä lupaa jatkamiselle, nousin reisien väliin. Hän tuoksui hyvälle, jollekin tosi kiihottavalle. Myskille, sain tietää myöhemmin. Kaikki oli niin uutta minulle ja vaikka en ollut koskaan ollut tällaisessa tilanteessa, tiesin mitä tehdä.

Kuljetin sormiani vaossa. Se oli niin kuuma, niin kostea. Kumarruin ja työnsin nenäni kiinni häpyhuuliin, kielenikin tahtoi mukaan leikkiin. Nuolin oikein kunnolla, se tuntui kielessä mukavalta, naisen kiima tuoksui ja maistui hyvältä. Naisen lantio alkoi reagoida, ääntely lisääntyi.

"Mitä mä saan tehdä sulle?"

"Mitä sä haluaisit tehdä?"

"Mä haluaisin naida sua."

"Kyllä sä saat naida mua, jos haluat", kuului vastaus.

En tahtonut uskoa mitä hän sanoi, että haluaisinko naida! Nousin hänen päälleen ja suutelin, hän vastasi suudelmaani. Lopulta uskaltauduin pitemmälle ja työnnyin hitaasti hänen sisäänsä. Se oli jotain uskomatonta! Vaivuin nirvanaan, se olisi nyt totta! Vedin ulos ja sisään, tunsin miten pehmeät seinämät hyväilivät kaluani. Leidikin tuntui nauttivan, huohotti korvaani.

Nuoren pojan innolla ja kiihkolla aloin työnnellä vähän liiankin taajaan tahtiin. Ensi kerta naisen sylissä oli kuitenkin jotain upeaa. Olin herkässä, kauaa ei tarvinnut työnnellä, kun tunsin oudon tunteen, erilaisen kuin runkatessa. Kihisevä, jännä paineen tuntu alkoi kiertää jalkovälissäni. En pystynyt estämään, lastit lähtivät liian liukkaasti. Ääntelin jotain ja tuijotin lasittunein silmin Leidiä, puristaen häntä lujasti olkapäistä. Selkää veti niin helvetisti köyryyn. Ajan taju hävisi täysin.

Jossain vaiheessa tunsin kuinka nainen silitteli selkääni, piti minusta hellästi kiinni. Läheisyys ja hellyys tuntui aivan mielettömän hyvältä. Sain nostettuani päätäni ja kiitin. Hän hymyili minulle, antoi vielä pienen pusun. Lopulta pystyin nousemaan pois ja autoin hänetkin ylös. Kävimme vielä pesulla ja hän alkoi valmistautua lähtöön.

"Muista tehdä ne kysymykset, tulen sitten ensi lauantaina samaan aikaan."

Pystyin vain nyökkäämään, eteisessä vielä halasimme ja suutelimme.

"Hei sitten."

"Heippa."

Jalkani tärisivät. Vei jonkin aikaa, ennen kuin tajusin mitä oli tapahtunut. Isän tullessa kotiin vähän myöhemmin, halasin ja kiitin häntä.

***

Tuvassa oli hiirenhiljaista, kun lopetin kertomisen.

"Ei vittu", Antero kuiskasi. "Onks toi ihan totta?"

"Kyllä se on. Kaikki on vieläkin kirkkaana mielessäni. Muistan jokaisen hetken siitä unohtumattomasta lauantaipäivästä", sanoin pojille.

"Olen kiittänyt siitä isää monta kertaa. Pystyi auttamaan poikaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Se nainen muutti minun elämäni täysin."

"Hetkinen", Tomi kurtisti kulmiaan. "Sähän sanoit, että te tapasitte kolme kertaa."

"Niinhän minä sanoin ja niinhän me tavattiinkin. Haluatteko kuulla seuraavasta tapaamisestamme", kysyin.

Kuorossa kuului vastaus, "kyllä!"

Toinen tapaaminen

Sunnuntai meni täysin ekstaasissa, olin vieläkin pyörryksissä lauantain tapahtumista. Leidin kuva oli runkatessa päässäni, laukesin hetkessä.

Tein innostuneena paljon kysymyksiä vihkoon. Kirjoittelin muitakin tuntemuksiani, ensipano naisen kanssa oli ollut suuri elämys, ja muutenkin lauantainen keskustelu oli tehnyt hyvää. Leidille olin pystynyt puhumaan sellaisista asioista, joista olisin varmaan kertonut äidille. Surun raskas rengas sydämen ympäriltä oli helpottanut, oli kevyempi olla.

Viikko oli muuten tuskainen, koulun käynnistä ei tahtonut tulla mitään, odotin vain lauantaita. Isä lähti jo perjantaina ystävänsä mökille viettämään viikonloppua, sanoi tulevansa vasta sunnuntaina. Saisimme olla täysin rauhassa, hän vielä nikaten silmää minulle. Minä punastelin, mutta olin salaa iloinen isän poissaolosta.

Vihdoinkin lauantai-aamu! Pomppasin sängystä ja vaihdoin puhtaat petivaatteet. Halusin, että hän huomaisi minun olleen oma-aloitteinen puhtauden suhteen.

Ovikello! Lensin avaamaan oven, siellä hän oli! Niin kauniina, niin hehkuvana. En pystynyt liikkumaan, halusin tallentaa näyn kestomuistiini. Olin täysin naisen lumoissa, katselin vain häntä. Suorastaan tuijotin.

"Moi!"

En vastannut mitään, tuijotin vain.

"Etkö pyydä minua sisälle?", hän kysyi.

"Mitä, joo, tuu vaan", oli ainoa mitä sain suustani ulos.

"Mites ne käytöstavat?", kuulin.

"Anteeksi, ole hyvä ja tule sisälle."

"Kiitos."

Autoin häneltä takin pois ja kysyin kohteliaasti, haluaisiko hän kahvia.

"Ei, kiitos", hän väläytti upean hymyn. "Mennään suihkuun. Yhdessä."

Nainen vei kassinsa makuuhuoneeseeni, alkoi riisua. Minä seisoin ja katselin häntä, en kyennyt tekemään mitään.

"Etkö aio riisua?"

Sain vauhtia itseeni, vaatteet lensivät hetkessä pois. Nainen käveli edelläni, teki mieli tarrata takamuksesta kiinni. Muistin sitten hänen ohjeensa käyttäytymisestä naisten kanssa. Suihkussa hän otti käsistäni kiinni kuljettaen niitä vartalollaan. Nojasin päätäni hänen niskaansa. Olin taas jo omassa maailmassani, ei ollut muuta kuin tämä hetki. Päähäni ei mahtunut muuta kuin se, että saisin olla lähellä tätä upeaa naista.

Leidi sulki suihkun ja kääntyi puoleeni. Sitten se tapahtui! Hän polvistui eteeni ja otti kaluni suuhunsa. Sitä hetkeä olen hellinyt mielessäni! Ahmi, imi, nuoli jokaisen kohdan nuoren pojan mulkusta. Minä vain nautin. Silmäni menivät kiinni purkautuessani, nainen nieli kaiken, kaiken mitä sisältäni suolsin. Tunne oli käsittämätön!

Takaisin makuuhuoneeseeni päästyämme olin heti valmis rakastelemaan, kiihkoni oli potenssiin miljoona! Sainkin kuulla aika noloa tekstiä käyttäytymisestäni viime kerralla. Virheen, jonka olin

tehnyt oli se, etten ollut käyttänyt kortsua, en ollut edes maininnut sanallakaan ehkäisystä. Nainen piti minulle siitä kovan saarnan, että olin vääntää itkua. Sanoi hoitavansa oman ehkäisynsä, ettei olisi vaaraa tulla raskaaksi. Halusi kuitenkin, että käyttäisin aina kortsua, niin tottuisin sen käyttöön. Varsinkin yhden yön panoissa.

"An...anteeksi", nieleskelin nolona.

"No, eikö ollut parempi kuulla minulta kuin tytöltä, jonka olisit tehnyt paksuksi, tai saanut jonkun taudin?", hän sanoi.

"Kiitos, perille meni, kerrasta."

Katsoin Leidiä suoraan silmiin ja tajusin hänen tarkoittavan vain hyvää. Suorapuheisuus tehosi minuun parhaiten ja hän osasi asiansa.

Tuima katse lientyi ja halaus tuntui hyvältä, "nyt voidaan jatkaa, oliko sulla niitä kysymyksiä?"

"Eikö voitais ensin naida, kun panettaa niin!", minä parkaisin onnettomana.

"Voidaan me, jos sua noin panettaa", naista nauratti.

"Missä asennossa sä haluat?"

"Jos takaapäin", sanoin kainosti.

Nainen kiepsahti asentoonsa, minä kärppänä hänen taakseen.

"Mikä unohtui?"

"Häh! Ai niin, kortsu."

Nainen otti kassistaan kumin ja ojensi sen minulle. Onneksi olin harjoitellut, sain sen rullattua nopeasti paikoilleen. Sitten pääsin tositoimiin. Miten pakarat näyttivätkin niin himoittavilta takaapäin, naisen muodot olivat upeasti esillä. Häpyhuulet näkyivät houkuttelevina reisien välistä, oli pakko sivellä niitä. Sormeni luiskahtivat sisään kosteaan käytävään, se kiihotti entisestään. En ollut pysyä nahoissani ja kun kaluni upposi sisään, oli pakko pysähtyä hetkeksi, etten laukeaisi alkuunsa. Hengittelin hetkisen, että pystyin jatkamaan.

Leidi oli täysillä mukana, se tuntui hyvältä. Pidin hänen vyötäröstään kiinni, tuntui paljon tiukemmalta työntää takaapäin. Tunsin, että kumi vei herkkyyttä pois, mutta ei tämäkään kerta kauaa kestänyt. Puristin pakaroista lauetessani. Hyvää se kuitenkin teki, niin kuin ensimmäiselläkin kerralla. Sain enimmät paineet pois. Otin kortsusta kiinni ja vedin varovasti pois itseni naisen sisältä.

"Nytkö voidaan katsoa niitä sun kysymyksiä?", kuulin naisen kysyvän.

"Joo, katotaan vaan."

Oli mukava loikoilla hänen vieressään, jutella kaikista asioista rauhassa. Leidi oli niin mutkattoman ja rennon oloinen nainen. Sydämessä tuntui niin vietävän hyvältä, kiitin isää mielessäni. Sitten kysymykseni saatiin käsiteltyä ja oli taas aika keskittyä kehon tutkimiseen, rakasteluun, tunteisiin.

Tuntui häkellyttävältä olla navat vastakkain, katsella toista. Jutella tunteista, läheisyydestä, samalla kun hyväilimme toisiamme. Leidi ehdotti lusikkaa, oli kiihottavan jännittävää työntää kalu hänen jalkojensa väliin. Rintoja oli mukava leipoa käsissä, halutti jo tehdä muutakin. Hän huomasi sen ja tarttui kaluuni ohjaten sen sisäänsä. Selkäni taipui huomaamattani, että sain työnnettyä mahdollisimman syvälle. Puuskutin hänen korvaan ja puristin naisen vartaloa tiukemmaksi itseäni vasten. Löydettyämme saman rytmin, suljin silmäni ja nautin. Vauhtini lisääntyi ja lopulta taoin kuin heikkopäinen, kutina ei kuitenkaan helpottanut, ennen kuin laukesin. Sain silmäni auki ja hieroin vielä itseäni vasten hänen pakaroitaan. Sormeni sukelsivat herkkään paikkaansa ja sain hänetkin laukeamaan. Olimme pitkään vasten toisiamme, se tuntui hyvältä. Vedin peiton päällemme, kun hiki oli kuivunut ja iho viilentynyt.

Pienen tauon jälkeen Leidi opetti minulle vielä lisää, mistä nainen pitää. Ja niin illan ja yön aikana sain kokeilla kaikkia mahdollisia asentoja, mitä halusin. Kaikki tuntuivat yhtä hyviltä, samoin naisen kiihkeys ja lämmin syli. Viimeisellä kerralla sain painaa taas paljaalla! Vitsi, se tuntui hyvältä! Lopulta uni voitti väkisin meidät molemmat ja nukuimme sunnuntaiaamuna pitkään.

Aamupala maistui hyvältä. Minä hymyilin leveästi, olo oli kuin voittajalla. Leidi alkoi kerätä tavaroitaan, kertoi tulevansa vasta kahden viikon päästä. Olin aika pettynyt, odotin häntä jo niin seuraavaksi lauantaiksi. Hänellä oli parin seuraavan viikon aikana paljon töitä ja toisekseen hänellä olisi kuukautiset. Ne olivat joskus aika kivuliaat. Sanoi viimeisellä kerralla korvaavansa kaiken, aikoi näyttää kaiken sen mitä osasi miehen hyvänä pidosta. Hän antoi vielä listan mitä voisin tehdä, kun taas näkisimme.

Ovella halasimme ja hän lähti.

***

Jätkät katsoivat minua aivan kuin olisin puhunut jotain täysin käsittämätöntä kieltä, jota he eivät ymmärtäneet, kun lopetin toisen tapaamisemme kertomisen.

"Ei hitto, kyllä jokaisella tuon ikäisellä pitäisi olla oma Leidinsä, oma opettajansa", Heikki ei ollut uskoa kuulemaansa.

"Joo, olen samaa mieltä. Miehet ymmärtäisivät paljon paremmin naisia", sain sanottua. Herkistyin taas niin muistoistani.

"Kolmas ja viimeinen tapaamisemme olikin jo erilainen, silloin ei käsitelty mitään kysymyksiä, vaan sain vain nauttia. Ja pojat, kyllä minä nautinkin!"

Kolmas ja viimeinen tapaaminen

Kahden viikon odotus oli täyttä helvettiä, laskin koko ajan päiviä. Isäkin jo hermostui minulle. Olin käynyt Leidin antaman listan läpi ja isän avustamana kaikki asiat oli hoidettu. Sain luvan ottaa vähän punaviiniä ruoan kanssa. Kaikki oli valmista kun Leidini tulisi, onneksi isä oli hyvä laittamaan ruokaa.

Vihdoin ja viimein lauantai! Pesin itseni putipuhtaaksi, joka paikan. Laitoin Leidin antamaa partavettä, se oli miehekkään tuoksuista. Puin päälleni mustat pitkät housut ja punamustan paidan. Olin käynyt parturissa ja hiuksiin leikattu uusi malli, näytin mielestäni paljon aikuisemmalta.

Sitten ovikello soi. Olin ollut koko päivän hermostunut, mutta kun kävelin eteiseen avaamaan ovea, olin rauhallinen ja tyyni. Tiesin tämän päivän olevan yksi käänteentekevä elämässäni, vaikka olin vasta 18-vuotias.

Avasin oven, enkä ollut valmistautunut näkyyn, jonka näin edessäni. Leidi oli laittautunut niin kauniiksi, tajusin silloin rakastuneeni nuoren pojan sydämen pohjasta saakka. Hänen kauniit hiuksensa olivat kiharoilla, meikki näyttävä. Päällään hänellä oli vaalea takki, jonka alta pilkotti upea musta seksikäs mekko. Huokaisin syvään. Käsissään hänellä oli musta laatikko, jonka ympärillä oli punainen silkkinauha.

"Ole hyvä ja tule sisälle. Saanko ottaa sinun takkisi?"

Leidi oli mielissään käytöksestäni, näin hänen silmistään. Hän lähti leikkiin mukaan.

"Kyllä, kiitos."

Pyysin hänet keittiöön, isä odottelikin jo siellä. Pöytä oli katettu kauniisti, kynttilöitäkin oli palamassa. Ohjasin hänet istumaan. Ruokailu sujui hyvin, meillä oli todella hauskaa. Puhumista tuntui riittävän, isän tekemä ruoka oli hyvää. Punaviini nosti punan meidän kaikkien poskille. Minulla se kihahti päähän. Isä halusi nostaa vielä maljan Leidille, upealle naiselle, joka oli tullut elämäämme.

Ruokailun päätyttyä isä lähti omille treffeilleen ja alkoi meidän ikimuistoinen iltamme ja yömme. Laitoin hidasta musiikkia soimaan, nainen painautui tiiviisti syliini, kietoi kätensä kaulaani. Hänen huumaava tuoksunsa kietoi minut pauloihinsa, en tajunnut muuta kuin tämän upean naisen läheisyyden. Suutelimme ja sisälläni alkoi kiehua, kehoni reagoi vahvasti. En pystynyt pitämään käsiäni kurissa. Leidi katsoi minua siniharmailla silmillään, aivan kuin haluten juuri minua.

"Mennäänkö?"

Otin kädestä kiinni ja vein makuuhuoneeseeni. Leidi pysähtyi oven suussa, käännyin ja näin hänen hehkuvan katseensa. Kuin hidastetussa filmissä katselin kun hän riisui mekkonsa pois, alta paljastui upeat punaiset rintaliivit, sukkanauhaliivit ja mustat stayup-sukat. Hengitykseni oli salpautua, tällaisesta en ollut uneksinut. Hän tuli luokseni ja pian vaatteeni olivat lattialla.

"Menisitkö vuoteelle?", hän kuiskasi.

Hän tuli päälleni istumaan, pieni pullo naksahti auki ja huumaavan tuoksuista öljyä tipahteli rintakehäni päälle. Katselin tuota kaunista naista, opettajaani, halusin muistaa tämän upean hetken kauan. Öljy levisi hitaasti ihollani, kädet tuntuivat pehmeiltä. Taustalla soi kauniin herkkää musiikkia ja vaivuin jonkinlaiseen transsiin.

Oli vaikea pysyä paikoillaan, kehoni oli herkistynyt naisen kosketuksista, läheisyydestä, koko illasta. Pian suudelmia alkoi sadella joka puolelle vartaloani. Hän löysi jokaisen herkän paikkani, näykki korviani, huuliani, kaulaani. Kuljetti huuliaan pitkin rintakehääni, kieputellen kieltään nännieni ympärillä. Runkkasi tuskallisen hitaasti kaluani, enkä pystynyt enää olemaan liikkumatta. Nostelin lantiotani, oli niin pakahduttava olo.

Lopulta hän armahti, nojasi käsiinsä ja upotti minut sisäänsä, haukoin henkeä. Kestoni oli silloin vielä aika huonoa, kauaa ei tarvinnut Leidin ratsastaa päälläni kun laukesin. Tuntui kuin silmäni olisivat pyörähtäneet päässä.

Kesti jonkin aikaa, ennen kuin pystyin sanomaan jotain. Leidi ei antanut minun kauaa levätä, vaan aloitti uuden kierroksensa. Minua hyväiltiin käsillä, huulilla, rinnoilla. Olin tulla hulluksi kiihkosta, himosta, halusin vain enemmän ja enemmän. Sanaakaan emme sanoneet, katselimme vain toisiamme. Kätemme ja suumme tunnustelivat, sivelivät, tutkivat toisen vartaloa, jokaista kaarta, jokaista koloa. En saanut tarpeeksi, en halunnut tämän koskaan loppuvan.

En tajua vielä tänäkään päivänä miten kaluni seisoi jatkuvasti, vaikka laukesin monta kertaa. Se ilta ja yö oli minulle rakkauden täyttymys. En tiedä mihin aikaan nukahdimme, mutta tuntui, että jokainen kehon osani, jokainen soluni oli kokenut rakkautta. Nuoren pojan unelmien täyttymys!

Johonkin aikaan aamusta heräsin. Leidi oli jo hereillä, katseli minua.

"Olinko hyvä opettaja?"

Katsoin häntä suoraan silmiin. "Olit sinä, olit enemmänkin. Opetit minulle muistakin asioista kuin vain seksistä, opetit elämästäkin paljon", sanoin rehellisesti.

"No, hyvä. Muista, ettet koskaan tee mitään vastoin sydäntäsi. Kuuntele sitä, se on aina oikeassa, oli asia mikä tahansa."

Vedin opettajani syliini, halusin helliä häntä. Hetki oli herkkä, tunsin hänen kyyneleiset silmänsä olkaani vasten.

Aamu oli surullinen, silmät kostuivat molemmilla. Kun Leidi oli lähdössä, hän antoi paketin minulle.

"Muista minua, kun käytät näitä."

Halasimme eteisessä, en olisi halunnut hänen lähtevän.

"Kaikkea hyvää elämääsi."

Ovi kolahti kiinni ja minä jäin yksin seisomaan paketti käsissäni.

***

Oli hiljaista, olisi kuullut nuppineulankin putoavan. Kukaan ei sanonut mitään. Kaikki katsoivat minua, kun kyynelsilmin muistelin ensipanoa, ensirakkauttani, elämäni yhtä suurta vaikuttajaa.

"Pidetään pieni tauko", sanoin ja nousin jaloittelemaan. Oli pakko päästä tuvasta, ulos hengittämään raikasta ilmaa. Pojat seurasivat pian perässäni, seisoivat oluet käsissään ja miettivät tarinaani. Yö oli lämmin, valoisa. Olin elänyt elämäni tärkeimmät päivät uudestaan, niitten muisteleminen oli vienyt voimiani.

Kuinka ensirakkaus muutti elämäni

Kun sitten palasimme takaisin tupaan ja sohville, niin Tero kysyi: "Mitä siellä laatikossa oli?"

Katsoin heitä hymyillen, "ette ikinä usko, mitä siellä oli!"

"No!"

Aloin kertoa laatikosta, kuinka avasin sen makuuhuoneessani. Päällimmäisenä oli ollut Leidin kirje, siinä hän kertoi, kuinka hieno poika olin. Kuinka hänkin oli nauttinut seurastani, toivotti minulle menestystä naisten kanssa ja muussa elämässäni. Laatikossa oli kortsuja, hieromasauva, hierontaan sopivaa öljyä, silkkinauhoja ja -liinoja. Kaikkein paras lahja oli kuitenkin Flesu. Ajatelkaa! 18-vuotias teinipoika saa Flesun!

Tuvassa räjähti nauru. Ei helvetti! Flesu! Pojat ulvoivat täysillä pidellen vatsojaan. Nauroimme hysteerisinä pitkän aikaa saamiani lahjoja. Hihitykset eivät tahtoneet loppua, naurun purskahduksia tuli pitkän aikaa. Kerroin Flesun tulleen heti käyttöön vielä samana päivänä, ajattelin sitä käyttäessäni Leidiäni.

Lopulta pitkän ajan jälkeen, vedet saatiin pyyhittyä silmistä ja sain jatkettua tarinaani. Kerroin Leidin oppien ja neuvojen kannattaneen monen vaikean hetken yli. Niin naisten kanssa kuin muussakin elämässä. Kerroin kuinka sain naisia, niistä ei ollut pulaa. Oli lyhyitä, pitkiä, lihavia, laihoja, vanhoja ja nuoria. Punatukkaisia, tummatukkaisia, blondeja.

Kukaan ei kuitenkaan vetänyt vertoja Leidilleni. Kukaan ei ollut niin estoton sängyssä. Kukaan ei ollut niin toista huomioiva, niin hellä, ottaen syliinsä rakkaudella, antaen itsensä toiselle ihmiselle ehdoitta. Kenenkään syli ei tuntunut samalta, kukaan ei edes tuoksunut niin hyvälle kuin Leidini. Sellaisia tunteita ei saa yhden yön panoilla. Lisäksi olin rakastunut häneen, nuoren pojan rakkaus ei ollut haalistunut vuosien myötä.

Kun aikaa kului, tuntui kuin olisin vain uneksinut tällaisesta naisesta. Että se ei ollutkaan totta, että se oli jokin haavekuva. Sitten luin vihkoani, jota olin täydennellyt vuosien aikana ja kaikki kokemani muistui taas kirkkaana mieleeni. Kerroin isällekin kaipuustani, olisi ollut kiva nähdä Leidiä. Varsinkin silloin, kun sain valkolakin. Tai olisi ollut isän kanssa sotilasvalaani seuraamassa. Emme kuitenkaan saaneet häneen enää yhteyttä. Tiesimme vain iän ja ammatin. Oikeaa nimeäkään emme tienneet, vain pelkän lempinimen. Emme edes asuinpaikkaa, samasta kaupungista hän ei kuitenkaan ollut. Puhelinnumerokin oli ollut prepaid-numero.

Vuosia kului, opiskelin ammattiini. Sain työpaikan. Yritin löytää elämänkumppania. Kukaan ei kuitenkaan säväyttänyt. Leidi vain kummitteli mielessäni. Elin mielessäni yhä uudestaan ja uudestaan rakkauden hetkemme, varsinkin sen viimeisen yömme. Yritin hakea häntä, mutta en löytänyt. Ajattelin, että elän sitten yksin loppuelämäni.

Jäin mietteissäni katselemaan ikkunasta ulos.

"Näitkö sä sitä Leidiäs enää koskaan?", Tomi kysyi.

Havahduin ja jatkoin. "Joo, kyllä mä näin. Yksitoista vuotta siinä meni. Olin silloin 27-vuotias, eli kaksi vuotta sitten. Eräänä kauniina, kesäisenä lauantai-iltana lähdin pyöräilemään, kun ei huvittanut sisälläkään istua. Näin torilla jäätelökioskin, joka oli auki. Alkoi tehdä mieli jäätelöä ja pysähdyin ostamaan. Olin juuri maksanut, kun ympärilläni tulvi sama hajuveden tuoksu, sama mitä Leidi käytti. Nostin päätäni ja käännyin hitaasti. Jäätelö putosi kädestäni. Hän oli selkäni takana!"

"Ei, perkele!", tuli yhdestä suusta.

"Joo, niin siinä kävi. Hän tunnisti minut heti, en kuulemma ollut muuttunut, tullut vain miehekkäämmäksi. Suljin hänet syliini, enkä päästänyt enää pois. Hän kyllä yritti pyristellä, yritti vedota ikäeroomme. En ottanut kuuleviin korviini. Halusin hänet rinnalleni, vaimokseni."

Annoin sanojeni upota kavereitteni mieliin, olin hiljaa.

"Siis, hetkinen! Oliko Taru, sun vaimos, se Leidi, se sun opettajas, josta sä olet koko ajan puhunut?"

Jätkät eivät tahtoneet heti tajuta asiaa.

"Kyllä vain. Vaimoni Taru oli se minun opettaja, se Leidi. Hän on ollut mahtava, en kadu yhtään mitään. Hän on minun naiseni. Enkä edes huomaa mitenkään kymmenen vuoden ikäeroamme. Hän on yhä kaunis, ulkoa ja sisältä. Menimme vuosi sitten naimisiin, poika syntyi kolme kuukautta sitten. Sai nimekseen Risto Ilmari."

Tuvassa oli taas hiljaista, kaverit yrittivät sulattaa kertomaani tarinaa, joka kaiken lisäksi oli tosi.

Yhtäkkiä Tero kysyi, "mitä sun isäs tuumi, kun kuuli asiasta?"

Kerroin kuinka soitin isälle, sanoin tuovani naisystäväni ja tulevan vaimoni näytille. Isä oli todella ilahtunut kuullessaan asiasta. Tarun nähdessään hän ei ollut uskoa silmiään. Halasi tiukasti ja pitkään. Itku oli herkässä meillä kaikilla. Siinä sitten kerrottiin kuulumisia puolin ja toisin. Taru kertoi eläneensä yksin, minun opettamiseni oli ollut niin voimakas elämys. Kyllä hänellä oli miehiä ollut, mutta kukaan ei ollut tuntunut niin hyvältä kuin minä. Hänen oli tehnyt monesti mieli tulla käymään, mutta ei uskaltanut. Ajatteli olevansa liian vanha minulle.

Kertomukseni sai miehet hiljaisiksi. Heikki oli herkistyneen näköinen, lähti yhtäkkiä pois sohvalta. Näimme hänen kävelevän ulkona, rauhoittumassa. Hän tuli takaisin sisälle kyynelsilmin.

"Jos minullakin olisi ollut nuorena tuollainen nainen opettajana, niin olisin varmasti saanut paremmat lähtökohdat elämässäni. Ei ollut ketään neuvomassa, eikä opettamassa elämästä ja naisista, olisi ollut helpompi lähestyä ihmisiä, enkä olisi näin ujo."

Nousin ylös ja vedin kaikki ystäväni yhteishalaukseen. Ei siinä hetkessä ollut sanoja kuvaamaan tunteita ja olotilaa. Kyyneleet pyyhittyämme lähdimme vielä ulos terassille istumaan ja grillaamaan. Tuntui kuin tunnekuohut olisi vieneet energiaa, oli suolaisen nälkä. Makkarat ja oluet maistuivat hyviltä yön hämärässä. Loppuilta olikin sitten jo rauhallisempi. Pystyimme heittämään roisimpaa tekstiä jo kaikesta. Jossain vaiheessa yötä porukka väsähti ja sänky kutsui.

Aamulla aamupalan jälkeen, lämmitimme vielä saunan ja olimme vain. Kävimme vielä läpi lauantaita, kuinka mukavaa oli ollut muistella menneitä. Mietimme saamaani opetustani. Kerroin kuinka hyvältä oli tuntunut, kun sain kysellä naiselta mitä halusin, eikä toinen nauranut millekään sanomisilleni. Sain koskea naiseen luvan kanssa, sain rakastella. Ja tärkeintä, sain oppia siihen, kuinka lähestyä toista ihmistä. Sain rohkeutta hyväksyä asioita, joihin itse en voinut vaikuttaa. Kerroin, kuinka opetukset ovat tehneet minut paljon uskaliaammaksi elää elämääni.

Puhuimme myös siitä, kuinka jotkut rohkeat naiset saisivat tästä tärkeän ja todella tarpeellisen ammatin itselleen. Ei olisi asiakkaista pulaa! Heikkikin pystyi heittämään huumorilla, että olisi heti ensimmäinen asiakas! Ajatus sai kannatusta.

Tuntui kuin ystävyytemme olisi jotenkin vahvistunut kerrottuamme salaisuuksia, joista harva tiesi. Sovimme seuraavasta tapaamisestamme, ettei tulisi niin pitkää väliä näkemisiimme.

Siivotessani paikat ennen lähtöä, mietin vielä Heikkiä. Miten hänenkin elämänsä olisi voinut olla erilaista, jos hänellä olisi ollut Leidini kaltainen opettaja. Tai minä saattaisin olla Heikin kaltainen ujo, yksinäinen mies.

Matkalla soitin vaimolleni ja kyselin miten aika oli kulunut. Hän kertoi ajan madelleen, ikävöi minua, onneksi poika oli nukkunut hyvin.

Siinä ajellessani, ajattelin rakkaudella isääni. Kuinka hänen tekemänsä ilmoitus muutti meidän kaikkien elämän.