Hylätyn vanhan maatalon pihalla rapisi sora, kun kaksi hiljaista hahmoa käveli kohti talon takaovea. Takaovi narahti ja hahmot katosivat talon sisälle.
“Toit sie ne kynttilät?”, kuului kuiskaus kellarissa.
“No juu, juu! Kyl mie ne muistin. Tiäkkö Pirre, miu vähä hirvittää. Oot sie iha varma et sie ossaat? Ja miks myö kuiskaillaa? Eihä tääl oo kettää”, kysyi heleä naisääni epävarmasti.
“Ossaan, ossaan. Miul on tää Repan antama opas, mie oon lukenu sen koht kolmeen kertaan. Ota nyt Jossu ne kynttilät essii”, Pirre vastasi.
Pirre kaivoi repustaan kirjan, punaisen muovisen hillopurnukan ja athamen. Jossu, tai Johanna kaivoi omasta repustaan seitsemän valkoista kynttilää. Pirre avasi vanhan kirjan merkitystä kohdasta ja avasi hillopurkin kannen. Hän kauhaisi kädellään hillopurkista tuhkaa ja alkoi piirtämään lattialle pentagrammia tarkasti kirjan ohjeiden mukaan. Pentagrammin ulkokehälle hän jäljensi tuhkalla sanoja, jotka kirjassakin olivat. Jossu asetti pentagrammin kärkiin kynttilät.
Jossu katsoi ystävätärtään, Pirre oli värjännyt hiuksensa mustiksi ja meikannut kasvonsa vahvasti: käytti mustaa luomiväriä ja mustaa huulipunaa. Jossu mietti miten tähän oli tultu, Pirre oli vielä kaksi vuotta sitten ollut ihan kiltti lukiolaistyttö, mutta seurustelu Repan kanssa oli muuttanut ystävää. Repa oli parhaillaan vankilassa jostain huumejutuista, mutta oli saanut Pirren uskomaan paranormaaleihin tarinohinsa. Jossu ei itse juuri moisista piitannut, mutta oli kulkenut Pirren kanssa - kuten oli kulkenut jo 18 vuotta. Nyt vuosi lukion päättymisen jälkeen hän oli välivuotensa lopussa ja oli lopultakin löytänyt itselleen ehkä jatko-opiskelupaikan. Hän lähtisi lukemaan kulttuurihistoriaa yliopistoon. Hän ei tosin ollut kertonut tästä vielä parhaalle ystävälleen. Jossua hieman jännitti miten Pirre suhtautuisi asiaan. Jossu itse ei ollut meikannut, hän oli aina pitänyt luonnollisesta kauneudenhoidosta.
Jossua hieman hirvitti, mutta toisaalta hän hieman nauroi myös sisäisesti kun Pirre oli kertonut Repan jättämästä opuksesta tohkeissaan. “Clavicula Salomonis Regis”, oli ollut opuksen nimi ja Repalla oli ollut tuon teoksen suomennettu versio. Se mitä Jossu oli ehtinyt opusta - tai paremminkin monistenivaskaa lukea, niin käännöstyö ja kieli kertoivat, että suomennoksen takana oli joku, jolla ei ollut edes suomen kieli vahvasti hallussa. Jossu kietaisi luonnollisen punaiset hiukset ponnarille ja suoristi vaaleaa kesämekkoaan. Pirre lehteili sivuja otsa kurtussa.
“Kuule, täs sanotaan jot meiä pittää riisua alasti rituaalin ajaks”, Pirre totesi.
“Oikeesti? Tääl?”, Jossu ihmetteli.
“No tääl tääl. Ja itehä sie sanoit et eihä tääl oo kettää”, Pirre virnisti ja alkoi riisua vähiä vaatteitaan.
Kulunut viikko oli ollut kuumin kesäkuu miesmuistiin ja molemmat tytöt olivat sen johdosta olleet jo valmiiksi varsin kevyissä vaatteissa, joten nuoret naiset olivat nopeasti kelteisillään. Jossu katseli Pirrea sivusilmällä - ei ihme että Repa oli ihastunut. D-koon rinnat ja varsin timmi kroppa, mutta silti pyöreä takamus. Jossu itse oli pitkähuiskea ja B-koon pikkurinnoilla varustettu pajunvitsa - omasta mielestään aika lauta.
“Suggerere et...glorificare trans..transcendens audi - voco te Princeps infernum. Audi praecepta et ostende te”, Pirre takelteli ja puhalsi kädestään tuhkaa pentagrammille. Jossu nappasi monistenivaskan Pirrelta ja oli juuri toteamassa että mitään ei ollut tapahtunut, kun hänen niskahiukset ponnahtivat pystyyn. Suljetussa kellarihuoneessa tuntui kevyt tuulenviri ja kynttilät lepattivat pentagrammissa.
“Suggerere et glorificare transcendens audi - voco te Princeps infernum. Audi praecepta et ostende te”, Pirre toisti loitsun varmemmin. Pentagrammin sisälle muodostui tuulenpyörre.
“Suggerere et glorificare transcendens audi - voco te Princeps infernum. Audi praecepta et ostende te!”, Pirre komensi kovemmalla äänellä.
Jossun leuka loksahti auki. Pentagrammin keskellä seisoi ehkä komein hänen näkemänsä alaston mies. Mies oli kuin kreikkalainen veistos, mutta nyt täydessä lihassa ja jalkojen välissä roikkui hirvittävän ison näköinen penis lepotilassa - toisin kuin kreikkalaislla patsailla. Kasvoilta mies oli jotenkin uhkaavan komea ja hänellä oli lyhyt musta pukinparta ja lyhyet kiharat yönmustat hiukset. Mies katsoi alastomia nuoria naisia ilkikurisen kiinnostuneena, muttei sanonut sanaakaan.
Pirre puhalsi loput tuhkat kohti pentagrammia.
“Olet vallassani demoni - kuuntele valtiattaresi käskyjä!”, Pirre komensi.
Mies puhkesi nauramaan ja Jossulle tuli olo, että kaikki ei nyt ollut ihan oikein. Hän alkoi kuumeisesti lukea Pirren merkitsemästä kohdasta eteenpäin.
“Voi tyttökullat, ei se toimi noin. Nimessä on voimaa - jos siis tiedät kenet olet kutsunut”, mies sanoi ja matala - lähes eläimellisen murinan tasolla oleva ääni sai Pirren ja Jossun veren hyytymään. Mies ojensi kätensä ja hänen kasvoilleen levisi paholaismainen hymy. Hän teki kädellään ilmaan liikkeen ja ilmaan piirtyi sinisenä hehkuva kuvio toisensa perään. Kolmella ripeällä askeleella hän oli tyttöjen luona.
Mies kääntyi Jossua kohti, piirsi ilmaan nopeasti lisää outoja kuvioita ja Jossu tajusi ettei hän pystynyt liikuttamaan jalkojaan ja käsiään. Itseasiassa koko hänen vartalonsa tuntui halvaantuneelta.
“Odota kultaseni - minä vapautan sinut kun olen ensin ottanut mikä minun on. Koska olet Mestarini oma, en taita sinulta hiustakaan”, mies sanoi Jossulle ja kääntyi Pirrea kohti. Mies tarrasi Pirrea kurkusta ja työnsi Pirren betoniseinää vasten.
“Onko sinulla pienintäkään aavistusta mitä olet tehnyt ja kenet olet kutsunut tuonpuoleisesta?”, mies kysyi Pirrelta virne naamallaan.
Pirre tunsi voimakkaan otteen, joka piti häntä paikallaan.
“Olenko... kutsunut... Luciferin?”, Pirre kähisi.
Mies räjähti nauramaan.
“Luciferin?!? Ehei pikkuinen, siihen sinulla ei riitä kyvyt ei potentiaali - kaverisi taas varmaan saisi kutsuttua Herrani. Olet kutsunut demonien kuninkaan ja yhdeksän helvetin tason ruhtinaan. Himon herran ja seitsemänkymmenenkahden demonilegioonan komentajan. Mutta koska et tiedä nimeäni, en sitä sinulle myöskään kerro. Kutsumisesi oli heikko, mutta vastasin siihen uteliaisuuttani. Ihan vinkkinä - pentagrammin kehä kannattaa sulkea, ettei kutsumasi demoni voi astua sieltä ulos”, demoni tylytti Pirrea.
Pirre yritti rimpuilla mutta ote oli teräksenluja.
“No niin, tyttörakas… Nyt minä otan palkkioni. Annan sinulle kaksi vaihtoehtoa - annat maksun hyvällä tai pakotan sinut siihen. Kumman valitset?”, demoni ilmoitti.
Vaikka Pirre ei ollutkaan penaalin terävin kynä, hän tajusi välittömästi miten maksu suoritettaisiin, koska hän tunsi miten demoni sipaisi hänen ajeltua pilluaan. Pieni paniikki alkoi jäytää Pirren mielessä. Jossu näki silmäkulmastaan mitä oli tapahtumassa ja kuuli kaiken mitä sanottiin. Vaikka Jossu ei pystynyt liikuttamaan vartaloaan, eikä puhumaan, hän tajusi silti kiihottuvansa. Hän tunsi miten nännit kovenivat ja pillunsa alkoi kostua.
Pirre taas ei kokenut asiaa aivan samalla tavalla. Hän tajusi että demonin kyrpä oli noussut pystyyn ja se oli valtava. Kyseessä oli aikuisen miehen kyynärvarren kokoinen elin. Pirre oli varma että häntä sattuisi ja hänen pillunsa varmaankin repeäisi, vaikka hän olisikin täysin märkä, mikäli demoni naisi häntä valtikallaan. Kauhu tulevasta valtasi Pirren mielen.
“No niin lapsirakas, annatko vapaaehtoisesti mitä haluan? Vai otanko sen mielipiteestäsi huolimatta?”, demoni kysyi.
Pirre pohti vaihtoehtojaan - hän epäili että mikäli hän kieltäytyisi, demoni raiskaisi hänet ja koska kyseessä oli olento, jonka voimat olivat yliluonnolliset, saattaisi lopputuloksena olla kuolema.
“Mä annan vapaaehtoisesti, jos et satuta”, Pirre niiskaisi.
“Kultapieni, minä en lupaa mitään ja sitä paitsi, joskus kipu voimistaa nautintoa”, demoni kuiskasi.
“Kyykisty ja avaa suusi”, demoni komensi samalla kun hän vaihtoi otteensa Pirren kaulalta hiuksiin niskan puolelle.
Pirre kyykistyi ja otti demonin tarjotun kalun suuhunsa. Hän alkoi lipoa valtavaa terskaa kielellään ja sai aikaan mielihyvästä kertovan murahduksen demonilta. Toisella kädellä vartta runkaten ja päätä imien Pirre alkoi imuttaa demonia. Demonin kiimainen huohotus sai aikaan sen että Pirre itsekin alkoi hieman kiihottua. Jossu taas tunsi miten hänen jalkovälinsä oli niin kostea, että hän valui pitkin reisien sisäpintaa. Jossua suorastaan vitutti ettei hän voinut sormettaa itseään - nyt olisi ollut tuleminen jo lähellä.
Demoni otti Pirren niskahiuksista napakan otteen ja alkoi naida tätä suuhun, sylki valui noroina Pirren rinnoille ja hän tunsi miten työntö työnnöltä syvemmälle suuhun ja lähemmäs nielua kyrpä meni. Sitten äkkiä demoni lopetti naimisen ja Pirre tunsi miten terskan pää sykki hänen suussaan. Matalasti muristen demoni veti kalunsa Pirren suusta ja puristi silmänsä kiinni.
“Ei. Ei vielä”, demoni murahti ja veti Pirren pystyyn niskahiuksista. Pirre ei ehtinyt edes “kissaa sanoa”, kun demoni oli pyöräyttänyt hänet seinää vasten ja levitti hänen jalkojaan auki. Pillun huulilla tuntui kova ja kuumana helottava terskanpää, joka etsi tietä sisään. Pirreä hirvitti elimen koko, mutta samalla jokin siinä myös kiihotti. Hän työnsi lantiotaan hieman taaksepäin ja tunsi miten terskanpää löysi häpyhuulien välistä tiensä sisään. Ja sisään se todella tuli. Pirre tunsi miten demoni työntyi suoraan pohjalle asti yhdellä voimakkaalla työnnöllä ja terskanpää osui kohdunsuuhun. Pirren suusta purkautui tukahtunut rääkäisy, samalla kun valtava kipu tuntui lävistävän hänet pillusta päälakeen, jalat tuntuivat pettävät alta - kipu oli valtavan voimakas. Kipuun sekoittui uusi kipu, kun demoni tarttui Pirreä hiuksista ja repi tätä valtavalla voimalla pystyyn.
“Kuulepas neitiseni, Sinä - Pysyt - Pystyssä, jos minä niin haluan”, demoni murisi uhkaavasti. Pirre taisteli pahoinvointia vastaan ja pinnisteli viimeisillä voimillaan pitääkseen itsensä edes jollain tavoin tolpillaan.
Sivulla Jossu katseli silmät suurina miten demoni oli seivästänyt kyrvällään hänen ystävänsä. Tämä oli ehkä sairainta ja kiihottavinta, mitä hän oli ikinä nähnyt. Mikä yllättävintä Jossu ei ollut ikinä tajunnut kiihottuvansa rajusta seksistä näin voimakkaasti. Hän tunsi miten pillussa suorastaan kihelmöi, kun hän olisi halunnut olla Pirren tilalla.
Pirre taas vaikersi ja haukkoi henkeään - olihan Repakin nainut häntä, mutta Repan vehje oli säälittävä katkarapu verrattuna tähän. Demoni alkoi naida Pirrea pitkillä vedoilla ja jokainen liike loppui junttaukseen kohdunsuulle. Pirre alkoi nyyhkyttämään, osin kohdunsuuta repivästä kivusta, osin nöyryytyksestä. Ei tässä pitänyt näin käydä! Mitä hän oli tehnyt väärin, että ei saanut demonia hallintaansa? Kyrvän soutava edestakainen liike hänen sisällään pysähtyi. Hän tunsi kuuman hengityksen korvallaan.
“Oletko sä perseestä vielä neitsyt?”, demoni kuiskasi hänen korvaansa. Lamauttava pelko valtasi Pirren, ei kai… Ei kai se vaan aikonut naida häntä pyllyyn. Repa oli sitä kerran kokeillut, mutta se kokeilu oli loppunut lyhyeen järkyttävän kivun vuoksi.
“Siis tavallaan joo”, Pirre nyyhkäisi.
“Miten niin tavallaan joo? Joko sä olet tai sitten et ole!”, demoni jyrähti ja tarttui tukistaen Pirreä hiuksista ja työntäen kalunsa taas aivan kohdunsuulle.
“No ku miun poikaystävä kokkeili kyllä, mut se sattu nii paljo ettei se menny kokonaa sissää”, Pirre nyyhkytti.
“Jahans. Eli neitsyys on tallella. Vielä”, demoni virnisti ja vetäytyi Pirrestä ulos. Pirre horjahti taaksepäin ja demoni horjahti itse mukana. Demonin oikea käsi heilahti tasapainoa hakiessaan epämääräisen liikkeen ja ilmaan piirtyi vaimeasti sinisenä hohtava kuvio. Samaan aikaan kun demoni otti Pirren hallintaansa halausotteen ja painiotteen sekoituksella takaa päin, tunsi Jossu miten hänen kykynsä liikkua palautui. Demoni vei toisen kätensä Pirren pillulle ja alkoi hyväillä sitä päältäpäin antaen sormiensa leikkiä häpyhuulilla ja klitoriksella. Vaikka äskeinen nainti vielä tekikin kipeää, oli Pirren myönnettävä että nyt oli asialla olento, joka tiesi, miten nainen saadaan nauttimaan.
Parin takana Jossu kumartui varovasti Pirren papereiden luo ja alkoi lukea:
“Demonin kutsuminen… Pentagrammi tuhkasta… Kutsumisloitsu… Hallinta! Ottaaksesi demonin hallintaan kutsu sitä kolmesti nimeltä, kun olet sulkenut pentagrammin verellä. Käytä seuraavaa loitsua hallintaan ottamiseen…” , hän luki nopeasti. Nyt hänellä oli tiedossa miten hallinta toteutettaisiin, mutta mikä oli demonin nimi? Hän selasi kädet vapisten ja hipihiljaa papereita ja siellähän se oli - lopussa kuvaukset 72 demonista ja niistä nopeasti katsoen 8 oli mainittu kuninkaana, mutta vain yhden kohdalla puhuttiin “himon herrasta ja 72 demonilegioonan komentajasta”... “Nyt sitten vain pitäisi saada jostain verta”, Jossu pohti ja käänsi katseensa selvästi nautinnosta vielä voihkivaa ystävätärtään kohti. Demoni oli saanut Pirren rentoutumaan ja julmasti virnistäen se siirsi julkean kokoisen kalunsa Pirren pyllyposkien väliin ja työntyi yhdellä väkivaltaisella työnnöllä suoraan suoleen. Pirre ulvaisi kivusta ja oli menettää tajuntansa. Jossu katsoi vieressä suu auki. Tämä oli todellakin sairainta mitä Jossu oli ikinä nähnyt, mutta samalla yhä kiihottavampaa - Jossun pillu suorastaaan kuohui mahlaa reisille.
Demoni murisi jotain ja piti Pirrea samalla hallintaotteessa, työntyen yhä syvemmälle suoleen. Jossu äkkäsi Pirren tavaroiden joukossa ison veitsen, Pirre oli sanonut sitä athameksi. Jossu otti sen varovasti ja epäröi hetken, sitten hän painoi terän kämmenpohjaansa vasten ja viilsi haavan. Verta alkoi tihkua välittömästi, samalla Jossu rekisteröi, että Pirre ei enää voihkinut vaan pikemminkin huusi tuskasta jokaisella työnnöllä. Kun Jossu vilkaisi anaaliseksissä reuhtovaa paria hän huomasi, että demoni oli sulkenut silmänsä nautinnosta, tämä sopisi Jossun suunnitelmiin mainiosti. Jossu puristi kätensä nyrkkiin ja sai veren valumaan tippoina nyrkin pohjasta. Hän astui pentagrammin viereen ja tiputti verta tasaisena norona pentagrammin ulkokehälle ja kun ympyrä oli valmis hän tunsi sisällään oudon tuntemuksen - kuin kylmä tuli olisi syttynyt hänen sisällään.
“ASMODEUS! ASMODEUS! ASMODEUS! Cinere et sanguine obligo me tibi. Tu in mea potestate es - obedi me!”, Jossu komensi ja oli jopa hieman yllättynyt. Hän tiesi alitajuisesti tuntevansa tekstin latinaksi, mutta hän ei ollut ikinä opiskellut kyseistä kieltä ja silti sanat putoilivat kellarin hämäryyteen hänen huuliltaan kuin hän olisi aina puhunut latinaa toisena äidinkielenään. Loitsun päätteeksi kylmä tuli hänen sisällään roihahti suuremmiksi liekeiksi - tai siltä se ainakin tuntui.
Demoni pysähtyi kesken raivoisan perseeseen nainnin, Pirre retkotti demonin käsissä kuin marionetti, jonka langat olivat katkenneet.
“Valtiattareni, käske ja minä tottelen”, demoni sanoi tukahdutettua raivoa peitellen, seisoen paikallaan, kyrpä Pirren suolessa.
“Asmodeus, onko se sinun nimesi? Ketä sinä tottelet tällä hetkellä?”, Jossu kysyi pikaisesti, hän halusi varmistaa oliko hän onnistunut hallintaloitsussaan.
Demoni käänsi katseensa Jossuun ja raivon liekit löivät sen silmistä.
“Minä olen Asmodeus, mutta minut tunnetaan myös nimellä Ashmedai. Tottelen sinua, oi Valtiattareni”, Demoni vastasi.
Jossu katsoi toisissaan kiinni olevaa paria, Pirre näytti olevan vain hädin tuskin tajuissaan. Samalla Jossu tajusi että jos hän kerran hallitsi demonia, hän saisi kiimaansa tyydytyksen varsin helposti. Suunnitelma muotoutui hänen päässään.
“Irti Pirresta, hää on saanu tarpeekseen. Puhista kalusi”, Jossu komensi ja etsi katseellaan jotain, mitä sitoa kämmenen haavaansa.
Asmodeus vetäytyi Pirren suolesta plopsahtavan äänen saattelemana. Jossu löysi Pirren tavaroista paperinenäliinoja, joista hän teki tupon kämmeneensä. Selkänsä takaa Jossu kuuli miten Pirre yökkäsi ja kakoi. Hän kääntyi pikaisesti ympäri ja näki miten Asmodeus uitti kaluaan Pirren suussa.
“Asmodeus, mitä helvettiä sie oikein teet?!?”, Jossu kivahti.
Demonin kasvot vääntyivät pirulliseen irvistykseen.
“Te sanoitte, että minun pitää puhdistaa kaluni. Pirre vain auttoi siinä...”, Asmodeus vastasi virnistäen.
“No voi ny saatana… Asmodeus anna Pirren olla, aseta hänet kylkiasentoon vaikka”, Jossu manasi ja ymmärsi että hänen tulisi olla tarkkana sanojensa kanssa.
Demoni teki työtä käskettyä ja asetti Pirren, jopa hyvin hellästi, kyljelleen makaamaan. Jossu käveli Pirren luo, ystävä oli menettänyt tajuntansa, mutta hengitys oli tasainen ja pulssi vahva. Pirre selviäisi kyllä, Jossu ajatteli helpottuneena.
Hän nousi ja kääntyi kohti demonia.
“Saat vastata muutamaan kysymykseen. Iha ekaks, mitä sie tarkoitit ku sie sanoit et mie oon ‘Mestarin oma’? Ja toiseks, kun mie lausuin tuot loitsuu, niin miun sisäl tuntu jännält, miks?”, Jossu kysyi ja ihaili samalla Asmodeusta. Jossu oli toki ennenkin nähnyt alastomia ja vähäpukeisia miehiä, mutta ei nään raa’an maskuliinisia ja seksikkäitä. Nuo pakaralihakset - nam…
“Valtiattareni, teillä on punaiset hiukset. Herrani Lucifer on määrännyt meidät olemaan rikkomatta ja vahingoittamatta punapäitä, sillä heidät on merkitty hiusten värillä Herralleni ja ruhtinaalleni. Vastatakseni toiseen kysymykseen, saanko koskettaa Teitä? Kosketuksen avulla saatan saada tietoa piilevästä luonteestanne. En tarvitse kuin kämmenenne”, Asmodeus vastasi. Jossu epäröi hetken, mutta ojensi lopulta kätensä. Asmodeus otti ojennetun kämmenen omien käsiensä väliin ja sulki silmänsä.
“Sulkekaa silmänne ja keskittykää tuntemaan minun ihoni”, Asmodeus pyysi, Jossu teki työtä käskettyä. Äkkiä Jossu tunsi kämmenessään kihelmöintiä ja näki mielessään miten Asmodeuksen muistot tulvivat hänen mieleensä. Vuosituhansia muistoja kuvavirtana hänen mielessään ja lopulta kuva Pirresta edessä naitavana. Jossu räväytti silmänsä auki ja tajusi että Asmodeus katsoi häntä paniikki kasvoilta loistaen.
“Ei voi olla… Ei… Ei… Mahdotonta”, demoni hoki.
“Siis miten mie saatoin nähdä kuinka sie nait Pirrea ja… Hetkinen… Venäjän tsaaritar Katariinaa? Mitä helvettiä? Nyt Asmodeus selitystä pöytään”, Jossu tivasi.
“Tämän ei pitäsi olla mahdollista, mutta sinulla on sellaisia kykyjä, joista vain herrani Lucifer saa antaa tietoja…”, Asmodeus kuiskasi.
“Siis mitä? Etkö sie saa sanoa mihin tää liittyy, vaikka mie käsken sinuu?”, Jossu tinkasi.
“En saa sanoa, näissä asioissa vain herrani Luciferilla on vapaus kertoa”, Asmodeus vastasi huokaisten.
“No sitte, mutta nyt... Miun pillu on edelleen ihan märkä ja minnuu panettaa edellee, joten sie saat panna minuu, ole hiukka hellempi kuin mitä olit Pirrelle, miun täytyy kuiteski taluttaa se täält kottii”, Jossu komensi rietas ilme kasvoillaan - nyt hän ottaisi sen mitä oli joutunut seuraamaan sivusta.
Asmodeuksen kasvoilla häivähti pelko.
“Valtiattareni, minä en saisi oikeastaan koskeakaan Teihin, sillä meille on annettu määräys että kaltaisenne voiman omaavat on jätettävä täysin Herrani Luciferin omiksi”, demoni yritti väistellä.
“Kuulepa nyt mahtimulkku - sie tottelet nyt miuta ja mie sanon, et nuole miun pimpsaa, nyt!", Jossu sanoi ja asettui lattialle makaamaan levittäen jalkansa.
Asmodeus nielaisi hermostuneena ja asettui nuoren naisen jalkojen väliin.
Jossun pillu valui vieläkin ja Asmodeus aloitti vetämällä pitkillä lipaisuilla välilihalta klitorikselle häpyhuulia pitkin. Jossun suusta karkasi tyytyväinen huokaus.
Asmodeus nuoli vakoa kuin pikkupoika jäätelöä ja Jossu tunsi pieniä väristyksiä jokaisella kielenliikkeellä. Asmodeus nai Jossua kielellään ja Jossu tunsi orgasmin alkavan kyteä itsessään.
"Mie… mie halluun et sie nuolet miun klittaa", Jossu vaikersi.
Petomainen hymy häivähti Asmodeuksen kasvoilla kun hän ympäröi Jossun klitoriksen huulillaan ja imi varovasti. Imun lisäksi Jossu tunsi, miten kielenkärki leikki klitoriksen kärjellä ja lähetti sähköttäen nautinnon sykäyksiä hermostoon. Jossu ei ollut vielä ikinä kokenut vastaavaa nautintoa, ei kenenkään pojan kanssa, eikä omin käsin.
Ja sitten... orgasmi pyyhki aaltoina pitkin Jossun kehoa, hän huusi ja huohotti. Oli kuin pään sisällä olisi räjähtänyt atomipommi. Hyvänolon aallot vyöryivät pillusta vartalon joka sopukkaan.
Kun aallot vaimenivat, Jossu tiesi silti että tämä ei riittäisi. Hän oli nähnyt miten Pirre oli otettu ja vaikka se oli ollut hyvin väkivaltainen ja Pirren tahdon vastainen, oli se ollut silti hyvin kiihottavaa seurata.
"Asmodeus, ota miut kovaa, mut ei nii rajusti ku otit Pirren", Jossu kuiskasi noustessaan seisomaan. Jossu kääntyi seinää kohti, otti käsillään siitä tukea ja toi työnsi takapuolensa saataville. Asmodeus nousi ja asettui Jossun taakse, hän asetteli kivikovan kalunsa Jossun pillunhuulille ja pyöritteli reiältä tihkuvaa kosteutta terskan päähän.
"Elä kiusaa, vaan nai!", Jossu sihahti.
Demoni asetti terskan aukolle ja alkoi työntyä sisään tiukasta, kosteutta tulvivasta reiästä. Jossu henkäisi, hän ei ollut ikinä kokenut mitään näin isoa, hän oli aivan täynnä ja tuo parru vaan tunkeutui syvemmälle. Mitä syvemmälle se menin sitä ihanemmalta se tuntui ja paksuudesta johtuen Jossu tunsi sen koko matkalta. Lopulta se oli sisällä pohjaa myöten, terskan osuminen kohdunsuuhun oli uusi kokemus, joka sai Jossun haukkomaan henkeä, hän tiesi että tämän olisi kuulunut sattua - se mitä muut tytöt olivat tällaisesta kertoneet oli sisältänyt varoituksia käsittämättömästä kivusta. Kivusta, joka vei lähes tajun. Paitsi että se tuntui ihanalta. Selittämättömän ihanalta.
Jokainen isku kohdunsuulle sai aikaan valtavan hyvänolon sähköiskun.
Yleensä Jossun orgasmit olivat alkaneet pieninä kipristelyinä vatsanpohjassa. Tämä oli jotain uutta - orgasmi oli kuin hyökyaalto, joka alkoi jostain alavatsalta ja hyökyi valtavina aaltoina pitkin vartaloa. Jossu huusi nautintoaan ulos - hän ei tiennyt mitä hän huusi, mutta hän huusi ja se huuto tuntui lähtevän aivan jostain muualta kuin normaalisti. Hän tunsi miten Asmodeus jähmettyi paikalleen ja miten hänen pillunsa sykki vasten valtavaa kyrpää. Tuntui kuin mielihyvä olisi syöksynyt jokaiseen soluun ja räjähtänyt siellä valtavaksi hyvänolon tunteeksi. Ja samalla hän tiesi että huoneessa oli yksi demoni lisää. Ja hän tiesi katsomatta kuka tuo demoni vielä oli - nyt oli toimittava kiireesti.
“HjOO! I-ha-naa! KYLLÄ! Lu-Lucifer! Lucifer! Lucifer! Cinere et sanguine obligo me tibi. Tu in mea potestate es - obedi me”, Jossu huohotti ja vetäytyi irti Asmodeuksesta.
Jossun pillu sykki vielä silloinkin kun hän irrottautui Asmodeuksesta ja kääntyi kohti pentagrammia ja siellä kysyvästi katsovaa Luciferia. Jostain syystä sanapari “syntisen hyvännäköinen” tuli ensimmäisenä Jossun mieleen hänen katsoessaan Helvetin ruhtinasta ja demonien kuningasta. Se, mikä Jossua tosin yllätti oli Luciferin vaaleat, lähes oljenväriset hiukset. Hän oli mielessään kuvitellut ne hiilenmustiksi. Se ei silti haitannut - Jossusta koko paketti oli täydellinen, jos halusi tehdä jotain tosi tuhmaa ja syntistä.
“Asmodeus. Minä kielsin jo kaksikymmentätuhatta vuotta sitten teiltä yhtymisen punahiuksisiin ihmisnaisiin”, Lucifer sanoi hiljaisella, sointuvalla baritoniäänellä, joka tihkui peiteltyä uhkaa.
“Hää teki sen miun käskyst. Ja hää on miun vallassa kans”, Jossu puolusti orgasmin antajaansa.
“Vai niin pikkuinen. Asmodeus, me keskustelemme tästä vielä. Ymmärrätkö kenet sinä olet kutsunut tähän kehään?”, Lucifer kysyi rauhallisena.
“Luciferin”, Jossu vastasi silmääkään räpäyttämättä.
“Baal, Lucifer, Paholainen, Beelzebub, Saatana, yksi olento ja monta nimeä. Minähän se”, Lucifer hymähti ja kumarsi teatraalisesti.
Asmodeus polvistui pentagrammin eteen.
“Herrani, Valtiatar otti minut verellä hallintaansa ja hänen voimansa on jo näin harjaantumattomana suuri. Luulen että olemme löytäneet jälleen yhden 'Aidon Sieluttoman' satojen vuosien odotuksen jälkeen", Asmodeus ilmoitti pää painuksissa.
"Luulen, että olet oikeassa Asmodeus. Katariina Suuren voimat eivät olleet ihan tätä tasoa, mutta epäilenpä hän on ensimmäinen aito 'sieluton' sitten Englannin Elisabethin ja Kastilian Johannan", Lucifer vastasi katsoen Jossua kiinnostuneena.
"Mikä ihmeen sieluton? Mie en nyt ymmärrä mistä te puhutte", Jossu tiuskaisi kärsimättömänä, mutta samalla levottomuutta tuntien.
"Lapsi hyvä, teillä punapäisillä naisilla on synnynnäinen voima kutsua meitä demoneita omasta ulottuvuudestamme tänne. Se voima kumpuaa siitä, että teillä ei ole sielua siinä mielessä kuin muilla. Teillä ei siis ole sitä, millä sitoisitte itsenne johonkin uskontoon tai maailmankatsomukseen, vaan te voitte tehdä mitä haluatte. Ystävättäresi tummaksi värjättynä vaaleaverikkönä ei olisi onnistunut kutsumisrituaalissa, ellet sinä olisi ollut läsnä ja ellei sinun voimasi on niin valtava. Sitä tarkoittaa sieluttomuus. Aito Sieluttomuus kohdallasi tarkoittaa, että voimasi ovat muita punapäitä suuremmat. Siitä todisteena on, että sait tempaistua minut tänne kesken illalliseni. Harjaantumattomuudestasi taas kertoo, ettet tiennyt että yhdellä suljetulla pentagrammilla voit hallita vain yhtä demonia kerrallaan", Lucifer vastasi virnistäen ja astui ulos pentagrammista.
Voihan paska, Jossu ajatteli. Hän oli kutsunut kaikkien demonien kuninkaan maan päälle eikä pystynyt hallitsemaan tätä. Oliko hän avannut Helvetin portit ja aloittanut maailmanlopun tietämättään, hän pohti kavahtaessaan taaemmas.
“Älä pelkää pikkuinen, en tee sinulle mitään pahaa. Haluan vain nopeasti koettaa voimiasi. Sitten me palaamme omaan ulottuvuuteemme Asmodeuksen kanssa. Ojenna kätesi.”, Lucifer sanoi lempeä katse kasvoillaan.
Jossu ojensi kätensä kuin transsissa ja Lucifer tartui siihen. Kämmenen iho kihelmöi voimakkaammin kuin aikaisemmin, mutta kuvavirtaa ei muodostunut Jossun aivoihin. Lucifer henkäisi ihastuneena.
“Asmodeus. Hänessä on enemmän potentiaalia kuin Johanna Mielipuolessa, enemmän seksuaalisuutta kuin Englannin Elisabethissa ja suurempi päättäväisyys kuin ikeenien Boudiccassa! Tulee olemaan suuri kunnia harjoittaa häntä voimissaan ja seurata mihin hän vielä pystyy! Tällä kombinaatiolla meillä saattaa olla edessämme ensimmäinen naispaavi tai keisarinnojen keisarinna”, Lucifer julisti ja polvistui Jossun eteen.
“Kuolevaisten Valtakunnan Valtiatar - asetan itseni palvelukseenne. Minä ja kaluni olemme käytettävissänne koska tahansa”, Lucifer vannoi ja suuteli Jossua kämmenelle.
Jossu häkeltyi ja tunsi punan leviävän poskilleen.
“Ki-kiitos. Tuota, täs on ny aika paljo sulateltavaa, joten voisittekoha työ lähtee sinne omaan ulottuvuuteenne ja miun pitäs varmaa koittaa saaha tuo Pirre kottin? Mie luulen et hää ei pysty istumaan pariin päivään”, Jossu totesi tarmokkaasti.
“Tottakai. Sinä tiedät nyt miten kutsut minua jatkossa ja jossain vaiheessa opetan sinulle kivuttomamman ja nopeamman tavan avata ulottuvuuksien välinen portaali. Mutta nyt Valtiattareni, me jätämme tämän ulottuvuuden - ollan yhteyksissä. Asmodeus vierelleni!” Lucifer lupasi ja Asmodeus astui tämän viereen. Seurasi pieni välähdys ja demonit katosivat. Jäljelle jäi vain pieni rikin ja otsonin katku.
Jossu puki yllensä ja venytteli tyydytettynä. Sitten hän kumartui kaverinsa luo ja sai tämän virkoamaan sen verran että pystyi auttamaan Pirrelle vaatteet ylle. Taluttaessaan Pirreä ulos kellarista kesäkuun kuutamoyöhön, Jossun kasvoille levisi susimainen, tietävä hymy.
---
Arvoisa lukija, kiitos mielenkiinnosta. Otan mielelläni ihan henkilökohtaistakin palautetta vastaan Gmaiiin: anonyymi(piste)herra
