Sinä jouluna isä aloitti juomisen vasta aattona. Viikon toimettomuus oli alkanut taas ahdistamaan, joten pitihän sitä lääkitä muutamalla terävällä. "Lääkkeeksi", isä sanoi, vaikka lääkkeen sivuvaikutukset tahtoivat yleensä viedä ukon mennessään. Ei isä juoppo ollut, enemmänkin työnarkomaani, joka ei osannut rauhoittua tai päästää irti tekemisestä…
