Lue ensin osa III.
Menin suihkuun ja olihan siinä mietittävää. Pääsin vaatteisiini, kun Marian auto tuli pihaan. Huusin tiedon Gunillalle. Sekin pääse arkikuosiin, Marian laittaessa autoaan talliin. Me otimme ilmeen, että tässä mitään ole tapahtunut. Hyväilyin, suudelmin, sekä sylikkäin otin vastaan naisen. Maria hehkui kylmää vain vaateistaan. Sisällä oli lämmintä Marian lihaa vaikka heti otettavaksi. Hän kuitenkin kuiskaili. Että illalla sängyssä paremmin, jos tämä passaa? He menivät keittiöön tyhjäämään ostoskasseja. Kuulin, kun hän puhui, että otti pari tuntia nyt pois ehkä huomisen pidemmästä päivästä, kun on jokin toimistoneuvottelu. Tulin alas. Maria kysyi soraan.
- Kuinka tämä päivä on teillä mennyt? Äiti! Oletko pyrkinyt pistelemään ja aliarvioimaan Simon olemista?
- Mitä sinä tuollaista kyselet? Aivan rauhallisesti olemme olleet. Puhunet paljon nyt asiaa. Minä en ole Simoa vastaan. Parempaa miestä et saisi millään mangeetilla ja pillun tyrkyttämisellä. Simo on älykäs, tietäväinen ja varmasti paras valinta. Paljastin sen lesbojuttusi Simolle. Hän suhtautui kuin maailman mies kuulemansa.
- Ei se Simolle enää ollutkaan salaisuus. Sinun sitä ei olisi tarvinnut levittää! Simo kerro sinä päivästäsi ihanan äitini seurassa!
- Älä ole noin teatraalinen. Teatterista puheen ollen Se onkin Kyllikki Forssell, eikä äitisi, jota olen yrittänyt miettiä koko ajan, että missä nähnyt. Ei äitisi pyri minua alistamaan. Oli kai eilen tarkoitus, mutta nyt asia on anteeksi annettuja puhuttu loppuun. Sinäkin saat unohtaa, että olisimme sotajalalla. Luulen päivä päivältä enemmän rakastuvamme toisiimme ja sinä jäätkin toiseksi. Karkaamme Etelä-Amerikkaan.
- No voi vittu, mitä puhetta! Olen siis oikeassa, että täällä on singottu sanaa. Minä en muuten jää toiseksi Simo, sinun suhteessasi kenellekään! Minähän betonissa hukutan sellaiset naiset! Äitikin nyt kuuli tämän! Ja tästä turhasta vitun suunsoitosta nyt tekemään ruokaa!
Karkealla vitsillä väänsin tämän kohdan hulinaksi. Epäilikö Maria jotakin? Onko niin tietoinen äitinsä ehkä todellisesta, ilkeästä, mielenlaadusta, että luulee sen oksentavan päälleni? Pitää olla hiljaa ja kuunnella. Pidimme ruokailun päätteeksi suoraa iltakahvitkin. Gunilla tiedusteli sitä Marian opiskelua ja armeijan jättämistä.
- Voisitte jättää molemmat armeijan tässä kuun lopussa. Parin viikon irtisanominenhan sinulla on? Mene tosiaankin opettajaksi opiskelemaan! Se on vielä sentään kunniallinen sisätyö, pitkillä, maksetuilla lomilla ja vähällä raatamisella.
- Nyt olet äiti jotenkin oikeassa ja lähellä asiaa. Tänään jo ajattelin kerran irtisanoa itseni, kun toimiston luutnantti juoksutti kahvin hakemisessa sille. Ilmapiiri siellä on ollut kokoajan paska! Vanhempia naisia kohdellaan kuin olisivat lutturätteä tai roskakoria. Ei se tosiaankaan ole minun eläkepaikkani. Minä mietin tätä maanantaihin saakka ja puhun Simon kanssa tästä kahdestaan.
- No entäpä Simo? Parin viikon päästä siviili ja vapaa nuorimies.
- Pitää ensin hieman kotona kurvailla ja sielläkin käydä kehityskeskustelut. Minähän voin vielä kesällä työntää itseni ylioppilaspohjaiseen merkonomiputkeen. En ole varma niistä maisteri papereista ja insinöörin ininästä.
- Kai sinä tänne tulet, sitten kun kotiasiat on jotenkin laitettu kuntoon?
- On se tietysti hieman koomista, että tässä kuljeskelen toimettomana viikosta viikkoon.
- Onhan sitten Mariakin paikalla. Kai te nuoret jotakin keksitte sängyn ulkopuolellakin? Kovin jos tekee mieli riehua, niin puutarhatyötä on aamusta iltaan, kun laittaa sen oikein sentilleen. Siellä on 16 omenapuuta, viinimarjapensaita saman verran. Puoli hehtaaria perunamaata, sekä paljon muuta leikeltävää. Minä sitä parikymmentä vuotta ensin pidin järjestyksessä. Oli perunat, hillot, mehut, juurekset omasta maasta. Maria muistaa. Pari kesää meni pikkuisen muussa kiireessä ja se repsahti. Nyt sitä ei ole kukaan hoitanut viiteen vuoteen.
- Tuskin Simo haluaa hikisenä kääntämään, kuokkimaan, kitkemään ja myrkyttämään voikukkaa puutarhaan. Vai oletko sinä sellainen myyrä?
- Kotona oli puutarha myös ja päästettiin villiintymään. Isä traktorilla sitä sitten kuritti kyntäen, äestäen, sekä karsi paljon oksaa ja pensasta. Ei kasvanut pariin vuoteen mitään ja sitten taas repesi vanhaan malliin. Siihen se jäikin.
Nukkumaan mentyämme Marian kanssa liotin palliani pitkään sisällään. Äiti ja tytär kummatkin pitää makaamisesta allani. Kuten sanoin, energiaa ei kulu paljon ja arkakin tupsukka saa olla melkein rauhassa. Nautinto on kuitenkin kosketeltavaa. Läheisyyttä riittää ja kerroin kauniisti Marialle korvaan monta ihanaa asiaa hänestä ja siitä panemisesta. Maria osaa ne ottaa, käsittelyynsä mielessään oikein. Oli sitä kertynyt taas omalle tunnolle pettämisestä painetta, joten aamuyöstä uusin liotuksen, kun kalu otti hyvin eteen. Se oli Mariasta suurenmoinen bonuslahja, jota ei odottanut. Rakkauden sanojen määrä lisääntyi ja ruiskutuksen hetkellä se puhui niin pehmeitä, että myöhemmin sanoi niiden olleen kiiman kuohuntaa hänen aivoissaan. Joka tapauksessa toinen liotus oli pieni pala pois äitinsä suhteen tuomasta painosta sydänlihaksellani.
Toistui sitten edellisen aamun aamiainen, pakkaseen töihin lähteminen ja minun menemiseni kullini varrella Gunillan sisään pakkasta pakoon peittojen alla. Sen toki keskeytti puhelin yöpöydällä. Sain luurin käteeni ja siirsin sen Gunillalle. En tullut raostaan pois. En liikkunut, ettei sentään hyvää asiaa pilalle laiteta lapsellisuuksissani. He puhuivat aviopuolisoiden asioita. Kalle kertoo, että voi tulla jo ensi yönäkin pois, jos ei ole riitaisa kokous. Soittaa siitä illalla. Kyseli, onko vaimonsa saanut riitaa Simon kanssa. Vaimonsa selitti, ettei ole, eikä oikein enää ole syytä, tai haluakaan. Väitti minun ja Marian todella pitävän ja kai rakastavan toisiaan. Minun väitti olevan loppujen lopuksi älykäs ja suoran rehellinen mies. Vielä sanoi makaavansa villasukat jalassa sängyssä. Minä kuulemma luen jotakin kirjastomme kirjaa. Käski soittaa illalla. Puhelu loppui.
- Jumalauta! Tämä oli elämäni ensimmäinen kerta, kun Kallen kanssa olen puhelimessa ja kurkkuani tökkii pitkä kyrpä! Olit järkevä, kun et liikkunut. En olisi kyennyt pidättämään ääniäni. Nyt saat taas liikahdella, mutta ole siellä kauan.
- Kyllä minun pitää säästää illaksi jotakin Mariallekin. En laukaise, mutta ollaan vaan.
- Ajatteleva mies. On jopa tasapuolinen äidin ja tyttären kanssa spermastaan. Sinä olet Simo, jotakin aivan ekstraa miesmaailmassa! Sinunlaista ei ole montaa Suomessa! Ilo saada kaltaisesi perheeseen!
Illalla Kalle ilmoitti tarvitsevansa noudon aamu viideltä asemalta. Tajusin, että on lauantai ja väki lisääntyy paikalla. Minun ja Gunillan kutemiselle saa sanoa nyt näkemiin. Kerroinkin, siinä Marialle, kun se arvuutteli, kumpi isän aamulla hakee, että minunkin pitää pakosta matkalla poiketa kotona ja olla tiistaina kasarmilla. Gunilla lupasi noutaa, ettei aivan menetä ajotaitoaan. Kalle tuli. Lauantai kului pois. Soitin kotiin noutajaa junalta. Kuulin kaksosillakin olevan nyt henkilöautokortit, mutta isä lupasi noutaa. Nyt Maria ajoi minut yöjunalle etelään. Melkein itki ja kertoi nämä päivät olleen elämänsä täydellisimmät ja iloa täynnä. Vannotti rakkautta ja yhteyden pitämistä päivittäin. Lupasi irtisanoa itsensä armeijasta. Asemalla se vuoti kyyneltä, niin että minuunkin se vaikutti ja koski.
- Minä olen täällä tammikuun lopussa! Jaksa taas siihen saakka. Te olitte mukava sakki. En ollenkaan ole huolissani ehkä asumisesta teillä. Soitellaan, tai myöhästyn junasta.
Jätin ensimmäisen naisen jälkeeni tyrskimään itkua asemalaiturille. Seinäjoella nousin Mersuun. Matkalla puhuimme tärkeimmän asian loppuun päätökseksi. Tuli selväksi, ettei minusta tule isäntää Sirkkasuolle. On kaksi poikaa kasvamassa ja kaksi tytärtä, joista toinen voi tuoda reidenjuuren renkivävyn. Viisi kakaraa jakaa tilaa, joten ottaja saa samalla itsensä velkavangiksi pankkiin. Menisin nyt Ouluun asumaan naisen luokse isoon tilaan, ja aloittaisin ehkä opiskelun. Kerroin hehtaarit ja muun. Isä nyökytti. Kysyin naisen ikää. Sanoin pikkuisen vanhempi. Isän kysymys tarkensi, että pikkuisen vai sopivasti? Sopivasti oli oikea vastaus. Seuraavaksi tuli pommi, joka oli kova.
- Kylällä liikkui pikku piirissä sellainen huhu, että Jäniksen rouva tuli raskaaksi syksyllä kun ajeli kanssasi kuormia.
- Eikö tuo ole jo raamatullinen Saaran ikäinen? Onko se raskaana?
- On se. Voisiko sinulla olla jokin yhteys?
Naamani ei pystynyt paikallaan. Isä siitä kielsikin vastaamasta. Olin kuulemma jo vastannut rehellisesti oikein.
- Sen tiedon oli supissut kaksosille Jäniksen tytär.
Tämä teki oloni perin kiusalliseksi. Siksi kotona oloani lyhensin minimiin. Valehtelin isälle, että paras olisi olla kasarmilla maanantaina aamulla. Kotona olivat kaksoset jännittyneitä. Äiti oli omaksunut sellaisen harmaan äitien roolin. Katselin parhaimmat vaatteeni valmiiksi pahvilaatikkoon. Kaksoset tulivat sisään ja vetivät oven kiinni.
- Sinä kuulemma olet nussinut Jäniksen vaimon tiineeksi, oletko?
- Paskaa!
- Kertoja on perheestä ja uskomme sitä. Se ei ole, kuin meidän ja hänen tiedossaan. Olit kuulemma uhkailut sitä. Millä?
- Paskaa! Kun uhkaan, niin sitten teenkin. Sanokaa pikkupillulle näin! Pannaan taso pyörimään!
- Mitä vittua tuo tarkoittaa?
- Tuolla maailmalla elämä on kovaa! Siihen ei kannata itse haluamalla koota lisää kuormaa ja painoa.
Likat lähtivät. Menin äidin luokse katsomaan veljiäni. Olivat kuin olivat ja koettaneen mieleni en pitänyt niitä ominani. Äiti oli omaksunut sellaisen ”harmaan äiti hoitaa ja on aina väsynyt” elämän. Sanoi, ettei ole kunnolla nukkunut nyt kolmeen vuoteen öitään. On elämä niin tiiviiksi puristettu, ettei tiedä oliko lapset oikein saada. Selitin hänelle Marian ja Oulun. Ei hän siihen sanonut muuta, kuin onnea. Ruokapöydässä vielä uusin tiedon kaksosillekin. Likat olivat käyneet kaupungilla. Tulivat heti huoneeseeni.
- Meillä on viesti Jäniksen Papanalta. Se sanoi, että pitää sanoa, että lupaus on pidetty. Se sanoi, ettet saa tehdä nyt mitään ja katuu meille kertomistaan. Mitä se on?
- Se yritti kiristää minua. Sen enempää teidän ei tarvitse tietää. Aivan sama juttu on rouvan tiineydestä. Olette sen isälle levittänyt!
- Helevetti! Kertoiko se sen?
- Kertoi ja kaikkea muutakin mukavaa. Menkääpä siitä!
- Onko se Oulun nainen hot hardfacking sängyssä?
- Ei sillä ole vittua lainkaan! Se kuseekin peräaukosta. Siksi rakastuin häneen.
- Oletpa muuttunut ilkeäksi. Et varmaan halua meistä kumpaakaan viereesi yöksi?
- Joskus toiste.
Yö vyöryi ylitsemme. Aamu puski sen sivuun. Aamiaispöydässä oli seitsemän Sirkkasuota. Söimme ja kuuntelin, mitä minulle kuukausien ajasta kerrottiin. Päivä kului venyvin karhein mitättömyyden tunnein. Olin iloinen, että sain nousta seitsemältä isän kanssa Mersuun. Se työnsi taitetun, melko paksun satasnipun kouraani.
- Maailma kuluttaa tätä ainetta paljon. Siinä on ensihätään. Pyydä lisää tarvittaessa. Sanoin ehkä ajavani Mersulla tavarakuormani Ouluun. Isänmielestä jompi kumpi likoista voisi olla mukana ja ajaa auton pois. Hyvästelimme. Juna toi Tampereelle. Seuraavaa odotin aamuyön tunteihin. Sillä mentiin Poriin. Olisin kasarmilla vorokautta ennen tarpeellista ilmoittautumista.
Sotilaspassi taskussa, minä korpraali Sirkkasuo, tulin siviilivaatteissa portin soran siviilipuolelle. Olin edellisenä iltana käynyt hyvästelemässä sotilaskotisisaret. Maria oli ajanut Oulusta vastaan. Hän oli melko upea siinä nahkaisessa, pitkässä karvareunustakissaan, pitkissä saappaissaan ja avopäin pakkasessa. Se tukka oli jo tavallaan kohta naisen tukka. Maria juoksi syliin. Puristi ja taas itki. Oliko se noin herkkä? Menimme pakkasesta autoon. Minä sain ajaa. Hän oli tullut kahdeksan tuntia jo matkaa. Ajoimme kotiimme. Otimme mitä olin pakannut. Joimme kahvit ja Maria äidin kanssa katseli lapset, taloa ja puheli joutavia. Isä kysyi, mikä on suunnitelma? Kaksoset olivat koulussa. Kerroin isälle, että on vielä elämän niin irtonaista. Ei ole kiven hakattua mitään. Kaasuttelimme pohjoiseen. Kotiuduin Vuorien yläkertaan Marian huoneeseen ja oli siinä tyhjä työhuoneeksemme sopiva toinenkin tila. Maria oli lomalla ja vietti pois kertyneitä lomapäiviä. Olisi vapaa värvätyn toimesta viikon perjantaista alkaen. Kallen mielestä meidän pitäisi ottaa viikko Lapista lomapaikka. Laukaista rennoksi olemalla vain elämämme tilanne. Sitä ennen Mondeo pitää kunnolla huollattaa kuntoon. Soitin Ylläkseltä tilan lauantaista alkaen. Laskin sinne ajavamme sopivasti, kun aamusta lähdemme. Olin hakemassa Marjan pois värvätyn loppumisen siviilinaisena kasarmilta. Hän näytti hämmentyneeltä, kauniilta ja jotenkin päättäväiseltä.
- Alkoi kuukautiset pirut justiinsa! Ei tullut riemulomaa, eikä tullut pikku Sirkkasuotakaan!
- Väliäkö sillä. Näytät Maria kauniilta ja hemaisevalta.
- Niinkö? Katsoin minä itsekin peilistä. Naama on jotenkin kaventunut. Kiloja on kaksi poissa. Tukka alkaa jo hieman olla tukka. Saatat Simo olla oikeassa, että olen kauniimpi, kuin siellä teltassa. Et sinäkään mikään piilotettava mörkö ole! Koskaan en kuvitellut kulkea kaltaisesi kanssa yhtä matkaa. Siis ylpeänä vain pikkuisen näyttää omistusta. Ne miehet nuoruudessa olivat tavallisen näköisiä, tavallisen oloisia turjakkeita. Sellaisen kanssa kuvittelin meneväni naimisiin ja sitten tuli se lesbolääkäri! Sotkin kolmeksi, ei neljäksi vuodeksi elämäni! Tavallaan siirtyi sitten sinuun saakka tämä uusi vaihe. Olen siitä onnellinen. Tankataan auto, ellei jo ole. Isä muuten antoi meille tonnin rahaa matkaan. Sanoin, että on meille kummallakin. Se sanoi sitä salakihlarahaksi. Isä pitää sinua arvossa.
- Äitisikin pitää, mutta ei tohdi näyttää sitä ainakaan sinun ja Kallen nähden. Se halasi pitkään ja suuteli toivotukseksi saapumisestani silloin, kun sinä häärit alakerrassa. Kuuma ja kova kone, joten pidä edelleen varasi.
- Ja pah! Äidillä on vain se etu puolellaan, että sillä on sadan miehen kokemus puolellaan. Minulla on kymmenen. Totta puhuen se on paljon muuttunut, on säyseä, sovitteleva ja jotenkin kai onnellinen minun puolestani. Voisiko myös olla ylpeä sinusta? Lisäksi se on minusta nuortunut. Arvaa, mitä ihmettelin? Se käyttää kuukautissuojia! Ainakin viisi vuotta sitten sillä oli vaihdevuositiputus.
Aamun kovassa pakkasessa kannoimme pari matkalaukkua takalaatikkoon. Heilauttelimme kättä ikkunoihin. Painoin kaasua, että auto lähtisi pohjoiseen. Kiirettä ei ollut, kunhan otamme huoneen ennen kuutta haltuumme. Tämä muistutti kesälomamatkaa. Nyt tuulilasin takana iskeytyi 33 astetta pakkasta. Pakkanen ei pysäyttänyt meitä, eikä estänyt välillä nousemasta autosta katsomaan jotakin nähtävää. Marialla oli pieni kinokamera hyvällä objektiivilla. Kuvasimme 36 ruutua nopeasti täyteen. Vaihdoin filmin ja vaihdettiin kuskiakin. Hotelli oli Lapin hotelli, huonolla ja pehmeällä kaksoissängyllä. Aluksi emme naineet, vaikka mieli kummalakin teki. Mariasta oli erikoista, etten juo viinaa.
- Joitko sinä paljon itse ennen?
- Jossakin vaiheessa silloin, kun oli oikein epävarmaa, vedin persekännejäkin. Siis kunnolla sammumiseen. Silloin oli ne miessekoilutkin idioottien ja paskiaisten kanssa nussien sängyissä. Vaikuttaako ne sinun? Sitten lesbolekurilla oli pirtua aina kaapeissa.
- Ei juurikaan, kun sille ei voi mitään enää.
- Olet ihailtava, kun osaat suhteuttaa asiat. Minä voisi olla sinun naisistasi mustis, vaikka ajattelen samoin, että mitä niille voi enää? Kerro, kuka on ollut niistä paras?
- Naisistako? Miten sen luokittelee? Vanha terveydenhoitaja koulusta olkoon ykkönen. Oli hyvin säilynyt, kiimainen ja enkä satojen abipoikien kullit imenyt. Ei ollut mitään ongelmia, selittelyjä, otti osaamattomuuteni haasteena. Ikäeroa oli 35 vuotta!
- Äiti muuten todella tykkää sinusta. Minä illalla vielä kävin alhaalla juttelemassa. Pikkuisen oikein kyselin asioita. Olit kuulemma kehunut hänen ryhtiään ja vielä hyvää kasvojen ihoa. Se oli ottanut sen oikein syvälle mielihyväänsä. Sitten se opetti ja käski minun olla sinulle aina antava, lopettaa turhat jutut ja antaa vain elämän mennä. Mitähän se tarkoitti?
- Antavan kai tajuat? Tuhat jutut on liika valvonta, komentelu ja sellainen kyttääminen miehen asioissa. Se elämän meno kai on silloin hyvää, kun kumpikaan ei kärsi, ota vääriä asioita, eikä tule valehdeltavaa ja peiteltävää.
- Noin minäkin sitä hieman ajattelin. Onko äiti sinusta vielä kaunis nainen? Olit senkin kertonut sille.
- Onhan se! Kaiken te juoruatte keskenänne!
- Niin ihan totta! Älä lämpene. Olit sanonut ja nyt sanot olleesi sitä mieltä. Se on kauniisti sanottu viisikymppisestä äidistäni. En minä muuta. Sinunkin äitisi oli toisella tapaa kaunis. Nyt oli vain niin väsynyt ja uupunut, että siinä menee puolet naisen kaikesta miehelle näkyvästä erotiikasta ja seksistä viemäriin. Pitäisi päästä oikein muutaman päivän häntä auttamaan, juttelemaan ja muuta.
- Kai kesällä voisi mennekin. Se on reviiristään kyllä hyvin tarkka.
Makailimme ja kuitenkin se meni naimiseksi ennen illallista. Onko se hyvä vain huono asia, kun pari vain ajattelee kokoa ajan nussimista? Illallisen jälkeen minä pidin pikkuisen kyselyä.
- Ajatelkaamme sinun opiskelevan opettajaksi ja minä jonkinlaisen välijutun merkonomiksi. Olemme pari, mutta ollaanko avoliittoa vai oliko haaveesi saada rouvatitteli?
- On. On oikea vastaus. Kesällä tahdon rouvaksi. Ei erityisempiä häitä. Ei avioehtoja. Ei mitään ongelmaa asiasta ennen tai jälkeen. Lupaatko jo tässä tämän?
- Mikä se oli ”se ei ongelmaa”?
- Tarkoittaa, että ei soutamista, huopaamista, eikä mitään jos, jos, jos tai jos niin asetelma väliimme. Gunilla ja Kalle ovat eläkeikään toistakymmentä vuotta. Asuvat siinä, mutta tilaa on meillekin, vaikka lapsen, kahden kanssa. Siinä talossa Kalle asui lapsena isovanhempiensa, vanhempiensa ja kuuden sisaruksensa ja enonsa kanssa.
- Tuota miten sinä tulet opettajaksi, jos olet jo kesällä tiineenä? Tuletko tentteihin synnytyslaitokselta?
- Totta puhut. Minä vain täytän seuraavaksi kolmekymmentä. On pillupäreet kohta kelvottomat. OK. Aloitan pillerit uudelleen. Täällä saat etsiä kortongia. Tai otan poskeeni. En siitä koskaan ole tykännyt, mutta sinun pallisi on toinen asia.
Minä siis nain 90% asiasta kuntoon. Maria otti poskeensa tai sain ruutata rinnoilleen. Lopulta oli ne pillerit kunnossa kotona. Maria pääsi opiskelemaan. Kävin kauppaopistossa näyttämässä ylioppilastodistuksen. Rehtori sanoi, että paikka on minulle, kunhan valitsen laskentatoimi, atk, markkinointi. Otin atk-linjan. Se ei ollut paras valinta 1980- luvun Suomessa.
Oli kesä. Kävimme kotanani pari päivää. Äiti oli piristynyt ja Severi ja Sauli aiheutti vähemmän vaivaa. Isän heinä kasvoi ja hevosia olisi mennyt enemmän ratsuiksi, kuin varsominen tuotti. Kaksoset olivat reissussa sällien mukana jossakin. Kirjoittaisivat keväällä. Siinä oli hetki sellaista aikaa, että Maria meni isän kanssa laitumelle katsomaan hevosia. Pikkukakarat nukkuivat. Äiti tuli luokseni. Syöksyi syliini tiiviisti ja nyyhkytti.
- Voi Simo! Voi Simo! Minä olen menettänyt sinut tuolle naiselle! Sinä et enää koskaan ota minua alasti allesi ja hyväile! Sinä et enää koskaan työnnä kyrpääsi äidin kohtuun spermoineen! Minä olen niin sinua kaivannut!
Pyrin lohduttamaan sitä itkua. Hyväilin ja olin hieman epävarma mitä seuraa. Seurasi jotakin, jota en enää uskonut! Äiti vei minut pesuhuoneeseen, jonka ikkunasta näki laitumille. Veti hameensa ylös ja alushousunsa heitti pyykkikoriin.
- Näemme tästä tuonne. Niillä menee vartti ainakin tulla tuolta ja eivätkä ole vielä jokaista taputellet!
- Äiti onko tämä tarpeen. Miksi teet tämän juuri nyt?
- Haluan tämän vielä kerran vaikka olet tuolle naiselle jo kaikki kaikessa.
Sitä se avasi housuni. En vastustellut, kun en tiennyt kumpi olisi parempi kieltäytyä jyrkästi, vain antaa äidin imeä kullia? Seuraus oli tietenkin, että imemisestä se pamahti kovaksi. Äiti pyllisti ja minä menin sisään. Se tapahtui hetkessä ja helposti. Panin kovaa, nopeaa ja sillä työnnöllä mitä siinä oli mahdollista. Pyrin jopa haaveilemaan Marian siinä olevan äitini asemasta. Se auttoi uuteen tunnelmaan. Liemeni lensi äidin sisään. Vedin itseni pois ja pesin lavuaarissa pallini. Äiti meni ohi halaten ja suukotellen. Myöhemmin se ei millään näyttänyt tapahtuneesta yhtään mitään ulospäin. Olimme vielä sen illan ja yön, mutta halusin pois aamulla. Ajettiin päämäärättömästi Etelä- ja Itäsuomea. Otettiin hotelli, mistä haluttiin yöksi. Siitä jatkettiin matkaa. Lopulta päädyttiin Ouluun.
Oli siinä tullessa päätetty 15. heinäkuuta perjantaina mennä naimisiin. Sen ilmoitettiin kotiini ja tiedon, että muutama huone on yöpymiseen. Häät, siis Marian ollessa siviilirekisterissä, henkikirjoittaja meidät vihki. Pitopalvelu hoiti tarjoilun ja ne ryyppäsivät, joille viina maittoi. Maria oli laitettu erittäin kauniiksi. Tukkaakin oli jo pystynyt kampaaja muutteleman laineille. Kaksoset olivat tarkkoina morsiamesta. Isä ja Kalle puhuivat maataloudesta. Äiti ja Gunilla lapsista, maatalon hoitamisesta ja mistä lie. Äiti oli kuiskannut tulleessa. Ettei minun tarvitse pelätä mitään skandaalia tai näytelmää. Me lähdimme siitä pihasta sitten ns häämatkalle Niinisaloon, paikkaan jossa me tavattiin. Aikamme siinä jo vartiomiehen häärätessä katseltuamme, totesimme ettei paikka ollutkaan se.
Autossa ajoimme Helsinkiin pysäköintikellariin tai luolaan ja menimme valkoiseen norppalaivaan. Matka oli Ruotsiin paremmassa kämpässä. Mariasta ei kukaan tiennyt morsianta. Oli vain kauniit vaatteet muuten. Sanottava on, ettemme nussineen koko matkalla, kuin olisi luultu. Maria vuoti verta alapäästään naisellisuuden uudistamiskiertoaan. Tulomatkalla jo kyllästyneenä imutti lastin nielunsa kautta sisään. Olinko onnellinen? Saatoin ollakin. En pahemmin ainakaan estynyt, hermostunut tai muuten onneton. Kaunis vaimoni katseli minua selvästi pitäen näkemästään. Oli kesä, rahaa taskussa, nuori lempi vieressä ja aikaa. Se oli ehkä elämän se kohokohta silloin. Myöhemminkin ajatellen se sitä olikin.
Vuorien huushollissa meidän jatkuva paneminen alkoi saada jo järkevyyden merkkejä. Ei tarvinnut nussia aamulla, aamupäivällä, iltapäivällä ja illalla kaksi kertaa. Maria oli enemmän, kuin kymmen kertaa vaatinut, että pitää viilata, vaikka tötterönsä oli arka. Nyt saattoi vuorokausi mennä ilmankin. Marian auto käytiin näyttämässä kauppiaalla. Kalle kertoi aamiaisella, että myöhästynyt häälahja Sirkkasuolta ja heiltä luovutetaan tänään Marialle. Se on molemmille, mutta laitetaan Marian nimiin. Kun on jo bonuksellista vakuutustakin.
- Sirkkasuon hääraha ja meidän laitetaan yhteen ja vaihtoarvo vanhasta riittää uuteen, kestävään ja talvikäyttöön suunniteltuun autoon. Auto on uusi, tämän vuoden malli Saab 9000. Meillä on ollut jo Saab 900 Gunillan käytössä ja hyvin toiminut. Lähdemme aamusta Marian kanssa sen noutoon. Hoitelemme paperit, vakuutukset ja muut siihen kerralla paikalleen. Poikkeamme muussakin paperihommassa, joka vie hieman aikaa. Maria saa Simolle sen kertoa vaikka sängyssä illalla.
Heittelivät Mondeosa pois jotakin sinne kuulumatonta talliin ja kurvasivat maailmaan. Luokseni kurvasi Gunilla Vuori pikkupöksyissään, suuri pyyheliina kainalossa ja talouspaperirulla.
- Aika kutita sitä viittä prosenttia nyt. Olet kai melkoisen paljon velkaakin. Nuo kaksi eivät tule moneen tuntiin. Tiedän asian, niin uskallan sen sanoa. Koko kesänä olen saanut kolme jonkinlaista panoja, sitten puolivelttoa runkkaamista suuhuni. Nyt on tavara, Simoni, alasti. Ala se pitkä kaavasi!
Puhuessaan pudotti pitsipöksyt lattalle, levitti pyyhkeen sänkyyn, meni selälleen hieromaan rintojaan pystyyn. Kosketteli pilluaan kämmenellä. Katsoi, että olen tulossa puolivelton tai puolikovan kyrvän kanssa. Asetuin sinne reisien väliin nuolemaan. Tavara oli juuri kai pesty ja kuivattu. Meni vain hetki kun paikka ja ajatus löytyivät kummallakin kohdalleen. Gunilla oli vanha itsensä. Tiesi, että en heti lopeta. Antoi siksi iloisten kiljahdusten kuulua joka pikku mukavaansa. Tuntui mukavalta nuolla tätä naista taas. Oli kiihottavaa ja jotenkin riittävän perverssiä näin perheen kesken. Nousin pois reisihaarasta painamaan kullin sisään. Se oli ihanaa Gunillasta. Kertoikin sen monisanaisesti.
- Voidaan takaapäinkin ottaa tähän. Ne ovat ainakin neljä tuntia pois.
Käänsin hänet mahalleen, kun tämä on mieliasentomme. Pidimme tasatahtia työnnöissämme. Gun sai jokaisella sisään painollani lantionsa keikahtamaan ja alapään vatsa ja peräaukkolihakset supistamaan. Se oli nautinnollista, mutta myös lyhensi panemisen laukeamista. Siemenmehulinkoni toimi kun olimme melkoisessa panemisen laukassa. Sitten oli pakko tyhjänä liikkeet lopettaen. Ne eivät olleet enää nautintoja. Ne olivat ärsytyskynnyksen yli. Aikaa siis oli. Levättiin Gun kyseli avioliitostamme. Vastailin, että mitään ongelmaa ei ole.
- Sain luultavasti mieleiseni vaimon. Syntinen äitinsä vaan on lisäämässä taivaaseen pääsyni taakkaa.
- Siis minäkö? Simo! Minä olen ehkä vielä jonkun vuoden se nainen, jonka avulla sinun ei tarvitse etsiä Marian lisäksi vierasta pillua. Minä korvaan ne lutkat. Näin sinun pitää ajatella. Olen vasta nyt viime viikkoina todella tajunnut, että sinä pidät minusta! Olet jollakin tapaa aina halukas pilluni. En ole varma olenko ansainnut sinun jakautumisen myös minuun tyttäreni lisäksi. Se käy pidemmän päälle vaaralliseksi ja rasittavaksikin. Se ei minusta ole huono valinta. Sinulle siitä tulee painetta. Missä vaiheessa sinä ihastuit minuun?
- Kyllä se oli se ensimmäinen aamu. Sitten tietysti vaikutti se ensimmäinen pano. Sehän oli sinustakin sata onnistunut? Ei sellaista mies voi niin vain hylätä ja unhottaa.
- Kyllä ne niin vain voivat tehdä. Minäkin olin pitkään sinusta epävarma. Hyvää teki ja et ollut sanallakaan moittimassa tai vaatimassa minulta mitään. Tajusin, että haluat minulle vain hyvä nautintoa. Sellaista miestä en Kallen lisäksi ole tavannut. Kallesta puheen ollen, sinun tulemisesi jälkeen hän on huomannut, ja se on tarkkasilmäinen kaveri, että olen nuortunut, muuttunut säyseämmäksi, olisin inhimillisempi suutelussa ja kahden makaamisessa sängyssämme. Se on myös vihje, että hän epäilee sinun nussivan minua, mutta ei millään usko sitä. Osaan tietenkin analysoida itseäni. Oli kuukautiset monen vuoden tauon jälkeen kahdesti! Sinun tekemääsi se on! Rintani olivat kosketusarat viikko tolkulla ja nännit paisuivat ajatuksestakin. Heti, kun luulet viitsiväsi nuolla, niin ole kiltti taas lisää ja pano päälle.
Aloitin heti. Vaosta valuin spermaani ja pillulimaa pyyhkeelle. Ei tuottanut tuskaa omaa spermaa nuolla. Nyt Gun pääsi kovaan vauhtiin heti. Nainen, kun nauttii nuolemisesta, miehen kannattaa sitä viedä pikku orgusta toiseen ja naida sitten itsensä tyhjäksi. Tämä oli toimintaohjeeni. Sen mukaan tämän sessionin sain monilla kiitoksilla itselleni haltuun. Gun keräili mukaansa märän pyyhkeen ja tukki puoli rullan paperia väliköihinsä, poistuen alakerran vessan. Itse menin yläkertaan pesulle ja puin säädylliseksi. Alakertaa tultuani Gun tarjosi kupin kahvia. Istui sohvalle viereeni ja katseli minua.
- Oletko sinä minuun tyytyväinen tuolla sängyssä? Minä olen sinuun kiitollisen tyytyväinen. Sain enemmän, kuin viisi prosenttia. Mutta olen kai vielä kerran ainakin saamassa lähipäivinä?
- Olen tyytyväinen sinuun, asenteesi, tunteisiin minua kohtaan ja tietysti pilluusi. Onhan tämä helvetin vaarallista! Ei olisi tätä jännitettä, jos asuisimme Marian kanssa Espoossa.
- Ei olisi jännitettä, eikä olisi tätä nautinnon määrää, syvällisyyttä ja odotuksen lapsenomaista viettiä joka kerta meillä. Se hinta pitää maksaa tai siis ottaa huomioon. Enkä minä pakota sillä hetkellä kun sinä et halua. Mariakin on kovin hyvä vaistoamaan asioita. Saisinpa monistettu toisen Simon itselleni sängyn alle!
Pihaan tuotiin punainen Saab 9000. Oli vihreää nahkaa penkit, ilmastointi, automaattia ja kaikkea, mitä ihminen viitsii autoltaan vaatia. Kalle työnsi paksun käyttöohjeen käteeni.
- Jos ei tule uni, niin opettele vivut ja napit tuosta. Sisällä kerron toisen jutun.
Se toinen juttu oli se, että Mariasta ja minusta tehtiin pikkuvarakkaita. Tilan suurin peltolohkoalue Lehmimäki oli erotettu jollakin Kallen MTK viekkaudella omaksi alakseen. Sen omistus oli nyt puoliksi Marian ja minun. Huudatukset ja rekisteröinnit oli tehty vain vero pitää maksaa. Ala on vuokralla ja siinä on nytkin mallasohraa kasvussa tai oikeastaan jo puitukin pois. Vuokra on vuodessa 26 000 markkaa. Sellainen on hyvän insinöörin silloinen puhdas vuosipalkka. Nousin kättelemään Kallea ja halasin antaumuksella Gunia. Puristin kumpaakin pakaraa reilusti, kun toiset istuivat selin meihin.
- Tämä on veroteknisestikin hyvä veto, kun ajattelee joskus myöhemmin tapahtuvaa omistussiirtoa, tai pesäselvityksiä. Te olette nyt saaneet viidennen osan tilasta. Tämä ei riko mitään lakia. Tilan todellinen arvo ei paljon tästä huononnut. Muut lohkot ovat parempia. On arvoja, joita toiset pitää ja arvoja joita toiset myisivät ja tuhlaisivat rahat. Ymmärrätte, mitä tarkoitan, kun aika tulee. Sinusta Simo on vain hyvä kerrottu vaimoni puolesta ja tyttäreni suorastaan jumaloi sinua kaikessa. Itsekään en moitetta voi antaa.
Syyskuussa menimme kouluun. Olin suunnilleen ikäisteni parissa. Pian tiesin, että atk oli vain sana. Koulussa oli kolme tarkoin varjeltua konetta lukitussa luokassa. Opin kuitenkin kirjanpidon, sain ammentaa tietoa paljon, jos halusin talousmaantieteestä, lakioppia, kansalaistietoa, sosiaalipolitiikkaa, englantia, pakkoruotsia, suomea, markkinointia ja muita sellaisia aloja, joista on hyötyä. Tätä kestäisi kaksi vuotta. Tenttasin Mariaa iltaisin tulevin kokeisiin kirjoistaan. Se oli tehokas tapa, kun opin paksulla kirjoitetut olevan sen asian. Maria ahmasi täyden viikko-ohjelman heti alusta. Monet vasta lisäävät kevätkaudella aineyhdistelmiä. Maria sanoi, ettei istu iltoja kännäämässä tai sällejä jaakaamassa sänkyynsä. Siellä on jo sellainen. Mariankin oli tarkoitus selvittää kahdessa vuodessa juttu. Se olisi jo ennätysluokkaa, kun neljää vuotta monet käyttää. Syksy meni äkkiä ja hyvin molemmilla. Keväällä minua jo alkoi kyllästyttää se atk, jota ei ollutkaan. Tunnit korvattiin matematiikalla, saksalla ja kaiken maailman terveyskasvatuksella, kansainvälisyystiedolla ja plääpläätiedolla.
Kesällä Maria meni pedagogian laajennuskursseille. Niistä sai merkinnät oppiaineista, joten sellaisella lyhensi opintoviikkoja kuusi. Ne pidettiin Jyväskylässä kolmena kahden viikon jaksoina. Maria asui soluhuoneistossa, jossa uroksia ei saanut yötä pitää. Ajoin Saabilla hänet maanantaiaamu viideltä Jyväskylään yhdeksäksi ja tulin takaisin. Noudin perjantaina takaisin viikoksi kotiin. Olisin päässyt osuuskauppaan harjoittelemaan merkonomioppia. En mennyt juuri Jyväskylän vuoksi. Olin siis melko vapaalla Vuorilla. Kallella ollessa alkuviikosta poissaolo, makasin Gunia. Torstai ja perjantai oli kivespussien täyttöaikaa Mariaa varten elin rauhoitusta. Me kehitimme seksistämme Gunin kanssa jo taidetta. Se oli niin loppuun saakka tiheää, ajateltua ja tyydytystä tekevää, ilman nokkospuskalla hakkaamista, tupakalla polttoa ja maihinnousukengällä potkimista. Me tiesimme ensimmäisestä minuutista, että näin tehden lähtee asia ja onnistuu. Muuten kokeiltiin toista tappaa. Siinä päällekkäin makaamisessa minusta tuli mestari. Parhaan ajan sain kaksi ja puoli tuntia naiden, ilman veltostumista tai siemensyöksyä. Siitä Gunilla meinasi tulla jo hullunkiimaan. Olin kyllä itsekin ylpeä, kun avasin kassakaappini nesteiden tulla. Annoin sisällyksen levitä Gunillan sisään. Se oli sekaisin vartin. Tärisi ja ulisi.
Marian kanssa oli toinen juttu. Hän oli valmis kokeiluihin, asentoihin, tuoden sauvaa yöpöydän laatikkoon. En jaksanut niillä hosua. Käskin käyttää, kun en ole paikalla. Syksyllä merkonomiopistossa meidät sekoitettiin kiertämään markkinoinnin ja laskentatoimen luokissa. Atk lopetettiin, kun ei ollut atk:ta. Tämä teki sentään mielekkäämmäksi meidän olemisemme, mutta paljon oli jo kuultua päällekkäisyyttä. Teki tietysti kokeista helpot.
Keväällä Maria teki sen ennätyksen. Kirjoitti vielä samaan vauhtiin gradutyönsäkin ”Luokaton oppiminen ensisijainen vaihtoehto”. Sai siitä kiitettävän. Pääsi näiden vuoksi Oulun suurimpaan tai opettajien mielestä halutumpaan kouluun paikan. Syksyllä nimitettiin kiertäväksi tuntiopettajaksi ala-asteelle. Se oli Marjasta paras vaihtoehto. Maria oli 31 täyttänyt maisteri ja minä 22 täyttänyt sekainen ylioppilasmerkonomi. Olimme aviopari, joka kellui onnessaan. Sanottakoon, että Marjalla oli nyt niskaan ulottuva hieman vaalennettu tukka, jossa ne puhut laineet. Kiinteyttänyt itseään pari kiloa vielä pois, mutta onneksi kasvot pysyneet herkän pyöreänä, tai täyteläisenä pitää kai sanoa. Turhaan mainostan, Marian olevan muidenkin miesten mielestä hemmetin vetävä siis seksiä tihkuva tapaus. Poissa oli mieletön lesbokokeilu ja muut älyttömyydet.
Syksyllä 1986 Kalle Vuori sai Helsingissä hotelli Vaakunan hississä sydänkohtauksen. Se oli paha ja mies selvitettiin Hyskissä vaivoin henkiin. Maria ei päässyt lähtemään isänsä luokse. Minä ja Gunilla harkitsimme yöjunaa tai aamulla lentäen. Päädyimme lentämiseen, kun Maria lupasi ajaa meidät Oulunsaloon.
- Ettehän te voi samassa hytissä matkustaa!
Gun sanoi perään napakasti kysyen.
- Miksemme voi? Olemmehan täälläkin samaa vessa-, sauna- ja muuta porukkaa joskus toisiamme raapien ohi kuljemme.
Maria meni hämilleen, jotenkin anteeksipyytäväksi. Tilattiin lento ja hotelli Interistä. Siinä ei Maria huomannut, että Gun otti kahden hengen huoneen.
Hyskissä emme päässeet katsomaan Kallea. Sanottiin hänen olevan pallolaajennuksessa. Siitä kestää vielä vierailuaikaan vasta illaksi. Menimme Interiin katsomaan, saameko huoneen. Se tuli, kuin olisimme pyytäneet ilmasta viinaa. Sisällä Gun riisui kenkänsä ja kuten sanoi, ”helevettiin nämä puristavat vaatteet”. Hän oli viimeisen vuoden aikana lihonut viisi kiloa. Se näkyi käsivarsissa, pakaroissa ja reisissä. Minusta ei paha muutos, paitsi käsivarsissa se irtonaisempana liikkui. Soitti Ouluun kouluun saman tien. Kertoi, että ei sinne pääse kuin illalla katsomaan. Soittaa sitten kotiin huom, jos ... huom. jos on hälyttävää. Maria kysyi, missä olen. Gun sanoi, kai menin kaupungille.
- Riisu Simo sinäkin ja tule tänne! Ei auta Kallea yhtään, vaikka virsiä veisaisimme.
Minä riisuin alasti, vaikka kai tarkoitus oli noin makauskuntoon. Minä kuitenkin nyt siinä parivuoteessa lakanan alla makasin alasti. Gun riisui myös pöksynsä ja liivit.
- Ennen kuin tässä mitään puuhataan, niin puhutaan. Älä ihmettele jos vaikutan kylmältä. Tämä ei ole Kallen ensimmäinen tälli. Tästä on Kallen kanssa tehty jopa suunnitelma. Tai suunnitelma on kuoleman varalle. Kuuntele nyt tarkkaan!
Leskenä jatkan talossa asumista. Pesä jaetaan lain mukaan. Maria on jo viidenneksen eli 20 %saanut sinun kanssasi. Ei siis Kallen kuolinpesästä voi vaatia kuin sen toisen neljänneksensä. Sen pysytyn lainoituksien avulla hänelle maksamaan pois Vuoren tilasta. Ollessaan, Maria, yllättävästi ikävä, testamenttaan kaiken oman kuolemani jälkeen minne vain. Tässä tapauksessa oletan sinun pitävän minun puoliani, kuten Kallekin olettaa. Uskon nyt tietysti Marian olevan järkevä ja joustava. Tajuaahan se suuremmat piirit tässä, mitä menettäisi minun jälkeeni. Siis pesä selvitettäisiin Kallen suunnitelman mukaan. Kaikki muu jatkuisi kuten nytkin. Kalle oli Oulussa sairaalassa kolme vuotta sitten. Se oli muka närästystä, mutta sydän se oli. Tunnusti sen viimein minulle. Pallolaajennus on tilapäinen konsti. Se suoni täyttyy uudelleen ja sitten on menoa. Pallolaajennukseen kuolee myös paljon ihmistä. Käsitätkö? Ei tästä asiasta enempää. Väsyttää nyt, joten ei nussita, vaan pidetään toisiamme ja vaikka nukahdetaan.
Nukuimme Mannerheimintien jatkuvan jytinän ja kohinan kuulemisessa tuuletusikkunasta sylikkäin. Gun työnsi toisen reitensä haarojeni väliin syvään. Noin kolmelta heräsin siihen, että Gunin jalka oli mahani päällä. Seisova kullini oli siellä polvitaipeensa mutkassa. Pyrin nostamana jalat pois. Gun kääntyi selälleen ja avasi reitensä. Unesta sanoi tai luulin unesta.
- Tule Simo sisään!
Kun olin muutaman kerran liikkunut liemessään Gun puhui.
- Minulla on vahva tunne, että Kalle on kuollut. Näin sen unessa. Hän oli selällään valkoisena. Naidaan kuitenkin tämä loppuun.
Tämä vei kiimani melkein nollaan. Konemaisesti työstin sen määrän, että hierontaa ja mielihyvää oli tarpeeksi. Siemen tuli pois mennäkseen Gunillan sisään. Hän kävi vessassa. Pikku pyyhkeen oli laittanut jalkojensa väliin. Istui sängylle ja kaivoi Hyskin 4711 numeron. Esitteli itsensä. Hetken soitto kai meni jonnekin ja tuli takaisin. Sitten Gunilla kuunteli. Sanoi pari kertaa ”ymmärrän”. Tulemme sinne.
- Kalle kuoli heti aamulla laajennukseen. Ovat Ouluun soittaneet. Soitan Marialle.
Maria saatiin vielä koulusta kiinni. Hän kai itki ja Gun tyynnytteli. Sitten jo hieman kovemmin puhui.
- Jos et nyt pysty ajamaan autoa, ota taksi. Me menemme nyt uudelleen hyksiin katsomaan kylmiöön ja saamaan kasan kuolintodistuksia ja muuta mukaan. Lähdemme Ouluun yöjunassa, jos ehdimme, muuten jatkamme hotellissa ja lennämme aamulla.
Maria halusi puhua minulle nyyhkyttäen. Ei siinä ollut paljon asiaa. Kysyin saman, että jättääkö auton koulun pihaan ja menee taksilla. Sitten selitin.
- Kallena asiahan on nyt poissa kaikesta kylmästä, nälästä, pelosta, veroista ja muusta ihmisen sotkusta. Nyt on vain iäisyys.
Maria nyyhkäisi. Nyyhkäisi toisenkin kerran ja sanoi jotakin, että osaan kuolemankin selittää voitoksi. Se lohdutti kuulemma. Toivotin jaksamista ja lepoa nyt. Lopulta se sai sanotuksi, että kyllä pärjää ja ajaa autolla. Selvitimme laskumme hotelliin. Soitimme taksin Hyksiin. Saimme selvitellä pitkään, miksi tulimme. Tuli nainen, joka konemaisesti kertoi.
- Seuratkaa minua, jos haluatte nähdä vainajan. Se on K kolme sinne mennään tästä hissillä. Tulen mukananne.
Hän veti laatikon auki. Hetken katsoimme Kallen valkoista naamaa. Sitten näytin että saa laittaa takaisin. Nousimme jonnekin kerrokseen ja toinen nainen kertoi.
- Tässä on kolmea kappaleena kuolintodistus. Yhdellä vainaja annetaan hautausurakoitsijalle. Kahta muuta käytätte verotukseen ja pesänselvittäjälle. Tässä on tietoja, mitä tulee tehdä vainajan suhteen ja hänen asioidensa kanssa. Nämä pallolaajennukset epäonnistuvat vaikeissa tapauksissa usein. Miehenne oli saanut pahan kohtauksen ja tuhoutunut sydämen osa ei kestänyt. Olen pahoillani. Näkemiin.
Ajoimme asemalle ostimme koko neljän hengen kopin, että saimme olla kahden. Aika lähtöön oli paljon, joten söimme Eelielin ruokaa ja katselimme ajatuksissamme ihmisvilinää.
Minulla oli Kalesta hyvä näkemys. Mies, joka oli pelastanut suomenruotsalaisen Gunillan lehtolapsesta, joka on vaimoni. Mies, joka oli raatanut ja raivannut peltoja, joita muut nyt viljelee, ja josta pala kai on minullakin. Mies, joka kuolee 55 vuotiaana kansantautiin. Mies, joka ei poikkipuolista sanaa minulle sanonut. Hän oli nyt mennyt pois iäksi. Katsoin leskeä. Ei ollut kasvoilla nytkään täytteitä, maaleja tai muuta. Oli suruinen ilme kauneuden keskellä. Kysyin.
- Haluatko puhua? Ollaanko hiljaa? Puhutaanko Kallesta?
- Ollaan hiljaa. Puhutaan, kun juna lähtee. Täällä ei voi mennä ajatuksineen nyt minnekään. En minä itke! En kai tarvitse mitään kappelia. Sinä ja junan vaunun koppero on yhtä hyvä. Sinusta on nyt tuhat kertaa enemmän turvaa, apua ja läheisyyttä, kuin sadasta sukulaisestani. Kunhan vain pääsisimme vaunuun.
Gun soitti kotiin Marialle. Siellä oli jo selkeästi jäsentyneempi ja järjissään oleva nainen. Sanoi menevänsä koulun, hakevansa meidät asemalta ennen viittä ja pystyvänsä kaikkeen, mitä vaadittiin. Junan kopperossa oli sentään melkein täyspitkät ja leveät sängyt. Konnari kävi jo ennen liikkumista lippuasiansa selvittämässä. Riisuimme alasti. Vaunu oli liiankin lämmin. Menimme sänkyyn. Olimme niin vain pitäen toisimme, ohi Hämeenlinnankin pysähdyksen. Siinä Gun meni vatsalleen ja minä sisäänsä. Ei tarvinnut liikuttaa, vaunu teki sen puolestamme. Ennen Tamperetta mätini oli laitettu itämään Gunin itämättömään kohtuun. Luultavasi Ylistaron seisonnassa Gun sai minut uuteen seisontaan. Meni taas vatsalleen. Puskin liukkauteen sen, jota olin jo niin paljon Gunillassa pitänyt. Jollekin pikkuasemalle tullessa juna jarrutti minä en, vaan voimalla puskin juurta myöten ja nytkähtelyt paiskoi lisää mätiä sinne vain olemaan Gunillassa.
Ennen Oulua Gun oli käyttänyt puolet hytin käsipaperista kuivaamiseensa. Minä pesin pallini, käyttäen neljä paperia. Oulun asemalla astuimme kuin mikäkin anoppi ja vävy suumatkalta. Maria riensi sylini ja sain halata, lohduttaen siinä kahta naista. Otin avaimet, ajaen meidät Vuorelle. Gun ja Maria jäivät alakertaan puhumaan. Nousin huoneeseemme hieman epävarmassa olossa, olenko regeneroimassa kokonaisen perheen, kuten tein kai kotona.
Parissa viikossa oli joku kaivanut haudan, maksullinen firma noutanut arkussa Kallen lihan Ouluun ja muut järjestelyt sitä varten, että kirkossa oli kourallinen väkeä lehti-ilmoituksen mukaan tullut. Pappi puhui, mitä puhui ja arkku maksettujen miesten kanssa kannettiin ahtaan. Syötiin ja juotiin. Ihmisten kanssa, joista Maria supisi, ettei ole koskaan nähnyt puoliakaan. Marian lesbolääkäriystävätär soitti kahteen kertaan ja nyt herkässä vaiheessa alkoi taas viekoittaa joukkioonsa. Otin luurin ja kerroin aivan suoraan.
- Ensin minä ja pari maksettua hakkaamme sinut! Sen piinan perään viranomaistoimet. Mikäli kerrankin rouva Sirkkasuo vielä sinulta, tai muilta lesborakoperseiltä saa soitteluja, tai kadulla yhteydenpitoa. Ymmärräthän sinä lääkärinä, että hakkaamisestasi selviää sakoilla?
Maria kauhisteli puhettani, mutta Gun taputti käsiään, että juuri noin piti asia hoitaa. Nyt oli mies hoitamassa. Pesä selvitettiin. Maria ei halunnut puuttua mihinkään joka olisi vaikeuttanut Gunin elämää. Me emme kahteen kuukauteen Gunin kanssa naineet, vaikka nyt olisi ollut aikaa ja tilaisuutta. Minun jouten olemiseni ilman työtä katsottiin tässä perheessä nyt tärkeäksi henkisen tuen ja läsnäolon voimaksi. Ylioppilasmerkonomi olisi Oulussa saanut työtä kaupankassana ja puhelinmyyjänä. Sängyssä Maria otti asian esiin, jota olin odottanut.
- Lopetanko pillerit nyt?
- Opetustyösi? Etkä halua vaikkapa valmistella lisensiaattityötä?
- Haluaisin. Olen 32 ja lisensiaatti ei tule tiineeksi sen helpommin.
- Haluat lapsen. Olenko minä koti-isi Gunin kanssa?
- Olette toistaiseksi.
- Lopeta sitten. Muistat, että valinta oli sinun ja hieman painostuksessasi tehty. Pitää puhua tästä Gunillekin iltateellä.
- Miksi?
- Jos valmistelet lasta, jota täällä hoitaa miehesi ja äitisi, niin onhan se kai tieto, joka pitää olla kaikille?
Siitä puhuttiin. Gunin ajatus oli selvä.
- Saa tulla lapsi ja lapsia tänne. Minä olen mukana sen, mitä viitsin ja jaksan. Marian pitää ymmärtää, että on kotona itse. Toisten kakarojen opetus saa jäädä, jos kotona on omia. Ei se Simon ja minun kasvatus varmasti ole huonoa, mutta et voi ajatella olevasi opettaja sitten enää.
- Sittenhän minä valmistuin turhaan!
- Tuhansien naisten huudahdus. Ei voi olla työvirkaurakiitäjä ja antaa omat kakarat vaikka rahalla, tai väkisin toisille hoitoon. Voi rikkoa munan ja paistaa sen, mutta ei voi syödä rikkomatta sitä.
- Äiti! Minä tulisin äidiksi 33 vanhana! Toisen halutessani olisin kai 35 ja hoitaessani ne kotona, en 45 vuotiaana olisi mikään opettaja enää. En kelpaisi minnekään!
- Maria lapseni. Nyt paljastu se todellisuus, kun halaa kymmenen vuotta kokeilla ja lesboilla, tai vapaata suhdetta, niin se kolme kymppiä tulee eteen. Aika on julmaa.
- Simo sano sinäkin jotakin!
- Minä kai vain ole siemenen antaja. Jos minä kasvatan seuraavat viisitoista vuotta kakaroita, niin minä en ole mitään 35 vuotiaana.
- Mitä? Oletko sinä tekemässä lapsia kanssani vai et?
- Tässähän jossitellaan tilanteilla. Sinulla on yksi tilanne, minulla toinen ja Gunillakin, jonka valjastaisit hoitajaksi kolmas.
- Helvetti! Nyt kun talous olisi kunnossa, olisi kaivattu ammatti ja viimeiset vuodet tulla tiineeksi, niin läheisimmät ovat tätä mieltä! Simo! Sinun kanssasi keskustelen tämän pohjaa myöten! Minä menen lepäämään!
Katsoimme kun hän meni ylös.
- Nyt Simo olet elämäsi risteyksessä. On vaihtoehto joko, tai ja loppuelämän surkeus, jos vaimo nalkuttaa tuhat kertaa, ettei saanut lapsia. Jos sinä teet ja hoidat niitä, niin et ole tosiaan muiden silmissä mitään. Sinun olisi nyt parasta tulla minun viereeni ja ollaan pari. Älä sitä tee vielä!
Yli puolen yön minä vaimoni kanssa hyödyttömästi puhuin ohi asiaa, jossa oli vain virka ja lapsettomuus - lapsia ja pois virasta. Vaihtoehdot tulivat tuossa. Maria kuvitteli keskitien, jossa hän ottaa kaikesta vain miellyttävät ja kivat asiat itselleen. Ensimmäisen kerran sängyssä hän tiuskaisi käteni pois, kun otin kiinni ympäri hänestä. Kysyin, että tämäkö oli tässä? Alkaako tästä tällä tavalla tulevaisuus? Se tiuskaisi, että antaa olla, mitä on! Valvoin pitkään. Tätä mallia en kestä montaa viikkoa. En minäkään nussi, niin tulee se lapsettomuus vaihtoehto. Minä voin mielihaluni ja tyhjennystarpeen hoitaa Gunillan kanssa.
Tiuskiminen jatkui seuraavana ja seuraavana ja seuraavanakin iltana kosketuksesta. Minä runkkasin liemet lakanalle mielenosoitukseksi. Kerroin sen Gunille. Se piti sitä suurimpana mahdollisena häväisynä ja naisen hyljeksimisenä. Neuvoi viemään petivaatteet vieras huoneeseen ja naimaan häntä nyt heti. Minä tein kummatkin asiat. Gunin kanssa olikin nautinnollinen tunti monen vuorokauden tauon jälkeen. Se varoitti minuna tulemasta huoneeseensa. Ei halua poikki välejä tyttäreensä tämän asian vuoksi. Nukuin vierashuoneessa. En puhunut Marian kanssa sanaakaan kahteen viikkoon. Jossakin käytännön asiassa oli Gun välissä tulkkina. Hän oli myös liukkaana ja kiimaisena tulkkina minulle jatkuvassa panemiseni halussa. Hän oli vastaanottavainen, vaativa ja osasi arvostaa saamaansa ylitarjontaa kyrvästä.
Otin sen vanhemman Saabin ja sanoin käyväni kotonani päivän tai parikin. Oli yllätys, kun tulin pihaan. Paikalla oli nuorikasvu ja äiti. Kaksoset olivat maailmalla. Isä oli neuvottelemassa jotakin lainaa kaupungissa. Äiti otti tilanteen haltuunsa.
- Pojat nukkuvat. Isä ei tule moneen tuntiin. Mennään sinun huoneeseesi nussimaan. Nuole minua, kuin silloin ennen pitkään! Minua ei ole nuoltu neljään vuoteen. Minua ei ole nussittu kunnolla! Se sinun takaapäin on viimeinen kunnon kyrvällä. Ymmärrät Simo, kuinka kaipaan nyt. Kun on mahdollisuus.
Menimme ylös. Riisuin ensin itseni ja pudottelin äidin alastomaksi. Kannoin sänkyyn selälleen. Menin reisien väliin pillulle, jossa oli kova kusen maku. Ne huulet olivat sentin ulkopuolella mutkikkaanryppyisenä. Kusenmaku meni ja tuli ehkä niin, että nuolin sen suuhuni. Äidin siisti pillu oli kokenut synnytyksessä kovia. Asetuin parempaan asentoon että voin vaikka vartin nuolla. Äiti sai asiasta nyt kiinni ja vikisi kivasti. Lantio liikkui ylös alas. Niitä törröttäviä huuli oli kiva imeä ja venyttää. Äiti näytti tykkäävän yhä enemmän. Hän jo heilutteli päätään ja huohotti. Sitten vaati lopettamaan. Sitten taas lisää kun oli kiemurtanut alas. Nousin ja laitoin terskaani sinne liemeen mukaan. Nussin lähetyssaarnaajaa hetken. Kokeilin, onko äiti takaapäin makaamisen ja liottamisen nauttija. Oli se yhä! Hitaasti liikkein olimme kutemassa ja juttelimme tapahtumista. Äidille oli selvää, että avioliitossani on kriisi. Selitin lapsiongelmamme.
- Tee sille lapsi! Kyllä se ongelma ratkeaa itsellään siinä. Tee toinen ja kolmaskin. Anna sen naisen olla äiti ja kokea kaikki äitinä olemisen asiat. Sen pitää valvoa yöt, olla pirteä päivät, jaksaa, vaikka kaatuu väsymyksestä ja on äiti. Se tosin tekee sen, että nussia et saa juuri koskaan. Sen voit osaksi käydä vieraissa selvittämässä. Minäkin olen sinulle aina alla auki. Sen pitää saada tahtonsa läpi ja kokea saman, minkä miljoonat naiset kokevat!
Hiero minun klitorista sormella kovempaa ja sitten kahdella sormella vetelet pillun huulien mukaan! Se tuntuu heti varpaissa saakka. Sinä Simo lienet parhaita nussijoita, joita nainen sisäänsä saa? Sano pikkuisen ennen ruiskahdusta. Minäkin olen oppinut, että siitä saa paljon hyvää nieltynä.
Kiihdytin tahtia kohtaan jossa namia oli jo paljon liikkeellä. Vedin kyrvän pois . Ketterästi äiti kierähti istumaan. Tarttui varteen, pannen suuhunsa, muutamalla kielen liikkeellä sai neljä sysäystä suuhunsa. Ei pisaraakaan mennyt hukkaan. Urhoollisesti kaiken nieli nauraen. Silmät loistivat taas, kuin silloin vuosia sitten. Makasimme hetken. Hän nousi mennäkseen alas katsomaan kakaroitaan.
- Huilaa Simo. Jospa jaksat toisen kuumaveristen lähdön, kuten isäsi kertoo sen asian. Minä tulen pian. Juotko kahvin?
Se tuleminen oli kahvin kanssa melkein tunnin päästä. Huilailin ja mietin melko sekaista elämääni. Ei nyt näytä kovin hyvältä. Nussin vanhaa äitiäni intohimossa. Oulussa on samanikäinen anoppi, jonka kanssa voisin melkein elää kahdestaan. Äiti toi kahvin ja purtavaa. Riisui pois jonkun koltun. Sanoi istuneensa ja huuhtoneensa pilluaan tyhjäksi pitkään. Join, panin suuhuni torttua ja katselin äitini vartaloa. Sekin oli kokenut säälimättömän ajan tässä kolmessa vuodessa. Lihakset olivat veltot, rinnan kintaaksi menneet, sekä pakarat venähtäneet alas. Kuitenkin siinä oli siellä naista, narttua ja hekumaa etsivää lihaa. Pilluhan oli toiminut, kuin nuorena. Limaa ja himoa tihkuen.
Äiti meni selälleen. Taitoin hänet linkkuveitseen ja hiessä kohta panin, sen mitä pystyin. Ei lihan kanssa voi mies tehdä kymmentä minuuttia kauempaa sitä hullun repivää nussimista. Sitten oli hetki täysi. Äiti oli kiljunut jo pari minuuttia joko kivussa tai nautinnon kivussa. Oli se ollut nautinta, kertoi kun pääsimme vaateisiin.
- Älä kerro isälle käynnistäni. Lähden tästä ennen sen tulemista. Hyvää jatkoa ja elämää aikaa, äiti, taas sinulle!
Ajelin yötä halkaisten Ouluun. Olin puolelta yöltä paikalla ja menin vierashuoneeseen. En tullut aamukahville. Kuulin Marian lähtevän pihasta. Menin suihkuun. Gun oli tehnyt voileivät ja kahvia alakertaan.
- Mikä on miehen tilanne? Mikä oli tilanne kotona?
- En saanut juurikaan selvennettyä päätäni. Sitä samaahan siellä menee. En jäänyt vaivoiksi. Äiti on väsynyt.
- Minä alan väsyä Mariaan! Se alkaa jo syyttää minuakin tilanteestanne. Sanoi sille, että hankkii lapsiliemen vaikka koulun vahtimestarista. Se suuttui ja oli karkea. Pyysi sitten anteeksi heti.
- Karkea?
- Niin iski sillä itsensä syntymän miehellä.
- Se oli kuulu sinun ja veljesi riitaa täällä ruotsiksi vuosia sitten. Olitte sitä miestä ja Maria- lehtolapsen eloa selvittäneet.
- Mitä helvettiä? Sitäkö se oli isällekin silloin vääntänyt? Kaamea tilanne!
- Asia, joka ei Kallea enää vaivaa.
- Tätä minä en halunnut nyt heti Kallen jälkeen taloon! Sinä näytät siltä, että et tiedä haluatko panna minua vai et. Mitä se on?
- Tämä saatanan paskatilanne vie minulta panohalutkin! Nussinko minä Marian tiineeksi?
- Antaako se sinulle peppuaan enää?
- Kas, kun ei lähde sen lesbon luokse.
- Hyvä jumala! Älä puhu! Se voi senkin taas tehdä! On se niin ailahtelevainen. Minä olen sinulle avoin pillu.
- Kiitos Gun. Odotan, että osaan ja pystyn kanssasi kunnolla jotakin painamaan.
Gun uhkasi lähteä pariksi viikoksi Kanariaan, ellei lapsellinen lapsipaskalla istuminen välillämme lopu. Maria kertoi sanoneensa jo ajat sitten ehtonsa. Lähdin kaupungille, jossa törmäsin Täpi Haloseen. Hän oli merkonomiluokallani. Täpi on kuvaava nimi miehelle. Oikea taisi olla Jari.
- Simo Perkele! Tule sivuun! Mitä puuhaat? Näytät kuin joku olisi potkinut munillesi? Onko krapua?
Siinä sitten tuli selväksi että etupäässä olen vain ja pohdin tilanteita.
- Paskat! Tule minulle töihin! Kiinteistö- ja asuntovälitys on nyt juuri rautaa! Noususuhdanne jatkuu ja ihmiset vaihtaa taloa ja kämppää kilvan. Sinä olet kaiken rehellisyyden ja täsmällisyyden perikuva, jota välitys tarvitsee. Mennään tuonne istumaan niin teen sinulle priketin.
Puolessa tunnissa olin saanut ”puristetun tehopaketin” Täpi omasta yhden miehen jutusta. Miten paljon myy yksin asunto-osakeyhtiöiden osakeasuntoja, eli kerrostalohuoneistoja, liikehuoneistoja kiinteistöjä ja teollisuustiloja.
- Prosentit 4, 2 ja 1 prosenttia bruttohinnoista. Laske teollisuustila, jolla hintaa 700 000 mk! Se tuo kassaan 7 000 mk! Kulut, kuten ilmoitukset, puhelin, toimisto ja oma liikkuminen noin 600 – 900 mk, joten onko pisnestä yksikin jo kuukaudessa? Sun kanssa voisi olla pieni peruspalkka. Sitten myyntibruttosi, josta vähennän juuri pois mainos-, toimisto- ja vaikka autokulut. Viivan alle jäävästä ööpaut 70 % sinulle provisiona. Jos alkaa mennä hyvin, pistetään osakeyhtiö ja pääomatuloina. Sen LKV tutkinnon heität läpi yhdessä päivässä kun vilkaiset vanhat kysymykset.
Kolmen päivän päästä olin Täpin hommissa kiinteistövälittäjä. Sen kerroin Gunille. Tuo hetken sitä mietti, todeten, että työ kai se on samanlainen, kuin vakuutusmies tai vaihtoautokauppias. Nain häntä tästä kiitokseksi linkkuveitsenä. Maria jatkoi vihapuuskaansa. Minä aloin uskoa, että tämä avioliitto oli tässä. Eihän viikkojen vittuilu, voi mennä, jättämättä railoa väliin. Samalla tuli jo alustava päätös, että en nussi häntä. Jää niin kaunis ja hyväksi koulutettu nainen toisten kiertoon. Koulutuksesta puheen ollen, kävin sen kokeen LKV- tutkintoa varten. Salissa ihmiset kokeessa juttelivat toisilleen kokeen aikana. Valvojat kulkivat käytävillä, viisaillen, että ”tarkasta tuo -se on väärin!” Aivan varmasti kaikki saivat sen läpi. Ensimmäinen kauppani oli rivitalosta kaksio 58 000 ja alaviiva 54 000 mk. Myin sen 55 000 mk. Työtä oli paikalla viisi minuuttia, näytössä puolituntia ja paperityössä saman verran. Alkurytinässä pitää tehdä välityssopimus, saada isännöitsijätodistus, pari kuvaa ja tiedot Täpin, Oulun suurimasta ilmaisjakelulehdestä, ostamaan puolen sivun pastasekamelskaan. Lopuksi tapahtuu naputtelu kauppakirjaan ja sopimuskuitit ristiin. Seuraava kauppa lipsahti vielä helpommin. Myytiin yksiö kerrostalosta keskustassa. Työtä juuri mainittu ja kaupaksi meni heti. Kolmas olikin sitten iso keikka. Se tuli minulle, kun vuorotellen toimistossa puhelimeen vastailimme. Se oli alustava neuvottelu suuresta teollisuuskiinteistöstä. Täpi tuli mukaan, kun tässä on käsitys parista kymmenestä miljoonasta. On se välitysrahaa 20 000 mk, mutta työtä pitää tehdä kaavojen, kiinnitysten, vanhojen sopimusten, kaupungin kanssa tai vesilaitokseen ja joskus kirkkoonkin. Tekninen puoli pitää, jos ostaja utelee, selvittää ainakin pinnallisesti. Joskus välittäjä joutuu tekemään viemäristön kunnon. Saa toki sen todistuksen toiseenkin käyttöön. Tätä myytiin pari viikkoa. Näin se alkoi ja muutuimme osakeyhtiöksi. Omistin 49 % yhtiöstä, ajoimme samanlaisilla komeasti mainosteipatuilla Seat Malagaoilla. Meillä oli mainospuvut ja mainospuserot ja olimme kovassa liidossa ylöspäin liikemaailmassa. Oulu oli ehkä Helsingin ja Espoon jälkeen parasta aluetta toimia. Meidän aikamme meni niin paljon kentällä, että puhelinvastaajassa oli aina toistakymmentä soittopyyntöä. Niissä meni sitten sitä kentällä olemisen aikaa.
- Meidän pitää saada tänne toimistonainen! Otammeko jonkun hoidon luokaltamme?
Mietin hetken.
- Ei! Se sotkee mielemme. Se haluaa panemistamme. Joku yli 35 täyttänyt joka on ollut kaavakkeiden, että sopimusten kanssa jo tekemisissä edellisissä töissään. Työnimike ei tarvitse olla toimistosihteeri, vaan välitysassistentti. Se kuulostaakin jo paremmalta. Palkkakin voi maksaa kunnolliselle muutaman satasen tavallista enemmän.
- Vitun hienoa! Sait juuri tehtäväksesi seuloa sellaisen tänne kuukauden päästä istumaan. Me teemme rahaa!
Tässä vaiheessa kotona viikonlopussa oli Maria lähtenyt jonnekin ”seminaariin korpihotelliin”, kuten äidilleen oli kertonut. Se oli viimeinen juttu. Samaa asiaa käsitteli Gun.
- Ne korpihotellien jutut tiedetään ja Maria pakaksi parhaat alusvaatepitsit mukaansa. Äidin silmiin se oli kuin huoran temppuja! Vaikka sinä olet uskoton avioliitossasi minun, anoppisi kanssa, niin nyt Maria lähti tarkoituksella nussituttaan itseään. Mieti sitä pari sekuntia! Nussi sinä minua tunti takaapäin! Minä muuten lähden sinne Kanarialle pariksi viikoksi.
Lammikon rannalla kutevien rupisammakoiden tapaan me vajan tunnin kutuamme teimme. Sängyssä siitä mielihyvän aaltoja loiskuttelimme. Ihmeellistä, että Gun jaksaa, vaatii ja osaa tämän elämän näin hyvin!
Kalevassa oi ilmoitus kiinteistöassistentista. Vaatimuksina kaupallinen koulutus, kokemus vaativasta toimistotyöstä, halua liikkuviin työaikoihin ja kiinteistöalaan innostus. Oli kahtena päivänä, eli maanantaina ja keskiviikkona soittoaika klo 15– 16. Maanantaina tuli kolme soittoa. Seulontakysymyksillä yksi oli liian nuori ja kokematon. Toisella oli kokemus autosihteeriä olosta. Se voisi olla se hyvä kokemus. Hänelle annoin ajan tiistaina kello 18. Kolmas suunnilleen vain kysyi palkkaa. Muistaessani kerron, että Maria ajoi korpihotellista kotiin kello seitsemän aamulla sen näköisenä, että vähintäänkin kuuden miehen ryhmäseksin oli mankeloitu läpi. Teiniläiskä oli imetty kaulaankin. Kirjoitin alakerran pöydälle lapun. ”Laitetaan asumisero päälle! Katso jotakin sopivaa järjestelyä väliimme. Minä lähden!” Tämä asia painoi päätäni. Täpi kysyikin, mikä poraa juomattoman kalloa maanantaina?
- Jätin aamulla pöydälle akalleni tiedon, että asumisero ja miettii, mitä antaa rahaa mukaani.
-Jeesus Perkele! Se on kova juttu! Sinulla on niin hemmetin kaunis eukko, että sitä tietysti haluaa nuolla päivässä sata mulkkua. Anteeksi vaan.
- Eipä mitään. Nuollun ja ryhmäseksin jälkeisen mustelman kanssa se tulikin aamulla kotiin hotellista seminaarista.
- Helevetti! Tuollainen ei tee miehen päivärytmiin hyvää. Teillähän ei kakaroja ole?
- Ei. Niistä osaksi kaikki riita onkin alkunsa. Maria halusi tehdä virkaa ja synnyttää minulle ja äidilleen huolettavaksi ja kasvatettavaksi kakaralauman. Minun olemiseni ei olisi mitään hänen opettajana etenemiseen.
- Ok. Hoida sinä puhelinta enemmän. Oliko sinulla, mitä tapaamista päivällä? Voin ne hoitaa. Asumiserossa katsotaan tästä keskustasta sinulle vuokrakolmio. Ostat sen, jos se toimii.
Tiistaina ei juuri kauppa minulla käynyt. Oli epävarmaa ja ”miettimään jäävää liikaa”. Se tarkoittaa, että olen jakautunut kotihuoleen likaa ja se näkyy intoessiivisyydessä tehdä asiakkaalle se ostopäätös. Katselin sitä autosihteerin ennakkotietoja, joita otin puhelimessa. Liisa Keskinen on 38 vuotta ja markkinointimerkonomi. Työkokemusta on Säästöpankin palvelutiskillä ja autosihteerinä. Pankkialaa kuusi vuotta ja autoa seitsemän tekee 13, joten 25 vuotiaaksi koulua ja avioliitto, josta eronnut. Lapsi oli miehelle määrätty. Se otti korvaani. Lapsen mennessä miehelle, on oikeuden silmissä näytelty jotakin. Mitä? Sitä pitää kysyä hienovaraisesti. Menin alas pääovivartioon. Se aikalukolla menen juuri 18 kiinni.
Sisään tuli Liisa Keskinen. Autoin päällystakkinsa henkariin. Paljastui jakku, jonka lantiokaarti oli kaunis. Vartalo supistui paljon, kasvaen rintoihin ja hartioiksi. Tarjosin juuri keitetyn kahvin vain tuopissa, kun muuta ei ollut. Aloitin niin sanotun työhönottotenttaamisen. Sain todistukset, joista merkitsin paperilleni avosanoja. Hyviä ne olivat ja työtodistuksienkin maininnat kiitettäviä. Kävin läpi päivittäisen työrutiinin vaiheet. Näytin paikat ja uuden työpöydän paikan tuoleineen, jonne valittu istuu. Sitten menin siihen siviilipuoleen.
- Ei vaikuta tietenkään työhön, mutta oletko avo- avioliitossa? Tämä siksi, että kiireisempänä aikana on joskus venyttävä lauantai ja sunnuntaikin. Niistä tulee rahaa tai vapaata.
- Kuten puhelimessa sanoin, olen ollut naimisissa ja eronnut. Nyt muutama viikko sitten lopetimme pitkän avosuhteen. Mies halusi palata alle kolmikymppisiin takaisin. Olen siis sinkku, eikä niihin venymisiin ole estettä.
- Avioero ja lapsi. Kerrotko siitä jotakin?
- Valmistuin merkonomiksi kaksikymppisenä. Halusin heti pois kotoa isän ja äidin lestadiolaisesta helvetistä. Menin naimisiin, kun valehtelin olevani raskaana. En ollut, mutta tuli siitä nynnystä tiineeksi pian häiden jälkeen. En olisi voinut huonompaa miestä valita! Nynny, kiero, epäluuloinen, itserakas mammanpoika ja muuta. Synnytyksen jälkeen olin hetken rauhallinen perheenäiti. Sitten viikko viikolta se meidän ”perhe” muuttui helvetiksi. Jopa äitinsä asui välillä makuuhuoneessamme! Täällä Oulussa oli, jos muistat silloin sellainen puhelintyttöjen rinki.
- En muista, tulen etelästä.
- Se oli meidän salaiset numerot ringissä oleville miehille, joilla varaa maksaa seksistä. Liityin siihen. Ensin kokeillakseen, sitten aloin viihtyä niin hyvin, että nynny ja äitinsä laittoi oikeuden kautta eron. Se määräsi lapsen nynnylle, koska ”en ole kykenevä lastani hoitamaan ja huolehtimaan”. Se oli se vaihe. Terästyin säästöpankkiin tiskille. Sieltä autoliikkeen omistaja paremmalla palkalla vei mukanaan. Nyt hän on kuollut ja liike liitetään isompaan. Autosihteeriä vähennetään kolme ja muuta myyntihenkilöstöä kymmenkunta. Minä olen mukana ensi kuussa lähtevissä. Uskon tulevani kiinteistömaailmaan yhtä nopsasti, kuin tulin pankkiin ja autoasioihin.
- Pakko kysyä pari asiaa vielä. Oliko pankissa tai autoliikkeessä ongelmaa siitä ringin sakista? Toinen on henkilökohtainen juttu, paljonko käytät viinaa?
- Aluksi pankin tiskillä oli tuttuja miehiä. Pitivät suunsa ja ilmeensä, koska akkansa olivat mukana. Se loppui siihen. Autoliikkeessä ei ollut enää mitään. Nythän on pitkältä toistakymmentä vuotta tapahtuneista. Äijistä makaa suuri osa jo haudassa. Viinaa menee enää harvoin. Snapsi, jos pääsee kapakkaan syömään ja viinit.
Mietin kuumeisesti. Olisiko nyt sanottava, että sopii? Olisiko oltava mietteliäämpi ja vaikka ottaa selvää Liisa Keskiset todellisesta taustasta? Täpi saisi varmasti suhteillaan jotakin pankin ja viranomaisen kautta.
- Ei tässä sinun kohdallasi ole hiekkaa potkukelkan alla rahisemassa. Täytät mitat hhee... piti sanoa kaikki ajatellut ominaisuudet. Huomenna on soittoaika vielä ja voin valita sitä yhden tai kaksi keskusteluun. Torstaina iltapäivällä teen Halosen kanssa päätöstä. Voi olla, että hänkin haastattelee vielä valintani. Soitan joka tapauksessa
- Kiitän. Olen siinä iässä, että en vaadi lapsen sairastumiseen vapaata, en tule raskaaksi, enkä juuri krapulaisena tule huonotuulisena paikalle, jos tämä auttaa sinua pohdinnassa.
- Kiitän tiedoistasi.
Autoin takin päälleen ja avasin alaoven. Keskiviikkona ei oikein asiallista tullut tyrkylle lankaakaan pitkin. Siksi ei tarvinnut haastatellakaan ketään. Kerroin Täpille miesmäisesti mitä on tulossa. Se hyväksyi heti ajatuksen ottaa Liisa Keskinen yhtiöön sopimuksella kolmen kuukauden koeajalla ja varustettuna yhtiön autolla, jos haluaa ja palkkaa 15% prosenttia taulukkojen yli, työpaikkaterveydenhoito, lomajärjestelyä, jos tarpeen, sekä lounaslappuja. Sellaisen työsopimuksen kirjoitin valmiiksi. Vaikka oli puhe soittaa torstaina, niin soitin keskiviikkona ennen kuutta. Silloin kai vielä autosihteerit ovat työssä. Oli hän. Sanoin, että tein jo päätöksen. Pidin taukoa.
- Tämän päivän tarjokkaissa oli selvästi sinua vatimattomammalla kokemuksella olevia. Valitsin sinut ja kirjoitunkin jo työsopimuksenkin valmiiksi. Jäi silloin kertomatta, että on autoetu, lounaslaput, ja vanhemman merkonomin toimistotyö palkkataulukkoon plus 15 prosenttia, mahdollista lomajärjestelyä tässä kolmen kuukauden koeaikana. Myöhemmin katsotaan asia muuten kohdalleen.
- Voi kiitos Simo. Sinuttelen sinua vanhempana muijana. Sinähän olet niin nuori. Teen parhaani. Pyrin siihen, ettei teillä ole moitetta työstäni, eikä mistään muustakaan minuun liittyvästä. Olen kiitollinen ja voisinko nähdä sen sopimuksen vaikka tänään? Olisin vartissa siinä kotimatkalla.
- Tule vaan. Odotan.
Liisa Keskinen saapui taas. Autoin takin päältään. Nyt hän oli sinisissä farmareissa ja neulepaidassa, joka ei kyennyt pitämään tissikumpujaan piilossa. Kahvin lomassa Liisa luki sopimuksen silmät säteitä loistaen.
- Tämä on loistava! Tämä on juuri sellaista, mitä halusin, mutta en odottanut. Menetänkin autoedun heti irtisanomisessa. Eikä autoliikekään paljon ylimääräistä maksa taulukkoon! Allekirjoitan tämän tässä heti!
Sen hän teki ja otin kopion hänelle. Liisa teki lähtöä. Pyysin vielä istumaan, jos ei ole kiirettä. Aamun Marian lappu muistui mieleeni.
”Vain niin Simo! Et siis olekaan mies? Minua ja äitiä et kuppaa, sen estää juristini. Saat, mitä viitsin antaa mukaasi. Tulit matkalaukkujen kanssa ja lähdet niin aivan pian, kun äiti tulee Kanarialta. Olet säälittävä Sirkkasuo! Entinen vaimosi”
- Eihän sinkulla kiire minnekään. Sinä näytät olevan kultarenkaassa.
- Joo. Minun kokemuksen mukaan rouvilla ja sinkuilla vasta kiire iltaisin onkin. Se kyllä lähtee huomenna kun löydän sivuleikkurit katkaista sen. Häärimme asumiseroa ja avioeroa.
- Voi, kun surku, jos kuitenkin aluksi on onnea ja mukavaa! Ette kauan olleet?
- Vajaa kolme vuotta. Mikään maailmassa ei ole varmaa. Mihinkään ei voi sanoa, että tämä on näin tässä nyt ja kolmen vuodenkin kuluttua.
- Minä en ajatellut naimisiin menossa mitään! Minä sen tuhosinkin! Vaikka se oli saamaton nynny, niin vika tosiaan oli minussa. Minä melkein tuhosin itsenkin siinä huorahommassa. Minä puhun näin itsestäni, kun vaistoan, että olet paljon tuota pidättyvää tyyliäsi kovempi tyyppi. Uskallan ruoskia itseäni ja sanoa olleeni huora. Olin päättänyt sen tänne tullessa haastatteluunkin kertoa vapaaehtoisesti. Joskus sellaiset tulee silmille sitten viikossa. Toivottavasti se vaiheeni ei ole sinun silmissäsi tai yhtiötoverisi silmissä haitaksi?
- Ei siitä joka päivä jauheta täällä. Ei joka vuosikaan. Pikkujoulun huumassa Täpi voi sitä kysyä ja pyytää neuvoja itselleen, mitä tehdä naiselle todella.
- Tarkoitin juuri tätä sinusta huomanneeni. Sinä olet alfauros, joka ei ole kovin epävarma mistään asiasta halutessaan. Sen saan pelkällä vilkaisulla selville sinusta.
- Entä jos nyt haluaisin suudella sinua, riisua ja naida siinä sohvalla? Miten kirkuisit apua, uhkauksia tai poliisin kostoa?
- En mitenkään! En pitäisi sitä vastenmielisenä tekona. Olen ollut ilman miestä niin kauan jo. En kuitenkaan haluaisi tulla teille tänne huoraksi sohvalle. Olin sitä autoliikkeen takahuoneen sohvalla. Se oli aluksi oikein mukavaa. Pidin siitä, että se omistaja nai silloin. Olin vapa iltaisin ja viikonloppuisin menemään Oulussa. Haluaisitko sinä todella minua nyt? Minua, joka olen luokitellut itseni huoraksi. Olen varmaan viisitoista vuotta vanhempi ja tuleva työntekijänne?
Menin. Riisuin kaksi vartaloa alasti Liisan ja omani. Liisa tuoksui kainaloistaan hielle ja dödölle. Tissit olivat vielä pyörät ja D-kokoa. Tussunsa rehotti karvaisinta, mustinta karvaa, kuin öljyttyä ja pehkon sisällä kusilemuinen rako. Se on sellaista, kun koko päivän sen päällä istuu ja käy vessassa. Siitä ei ollut haittaa juuri tuolla hetkellä. Nuolin, osaamiseni parhaat. Liisa oli äänekästä laatua. Lisäksi käärmevartaloinen ja vuoti omaa liukastustaan pitkin välilihaan peräaukolle. Maalasin terskani kärkeä limeen ja painoin sisään.
- Aaah …. ah … hu.. Sitähän tulee kuin ratakiskoa! Oikein ihanaa .. tuntuu Simo! Pannaan kohtuullisen kova varvi nyt.
Se keinonahkainen sohva siirtyi vartin aikana kopiokoneen pöydän jalkaan kiinni. Minun piti vasemmalla jalalla pitää itseni ponnistuskunnossa lattiasta. Sammakonkutuni purskahti kolmasti uuteen naiseen. Makailin hengitystäni etsien. Liisa supisi korvaani.
- Olet hyvä! Osaava ja huomioit minutkin. Kolme pikkuorgasmia on harvinaisuus minulle. Sadat ovat nussineet, mutta sinut laitan kolmen parhaan joukkoon. Luultavasti olet paras, kun minä en ole enää kaksikymmentä viitonen huora. Haluatko, että nuolen pallisi puhtaaksi? Anna paljon paperia sitä ennen!
Liisa suttasi kuivaksi pyllyään ja sohvaa. Sitten se nuoli pallini hyvin. Olisi jatkaessaan huomannut sen jäykistyvän uudelleen. Minä puin hänelle pikkupöksyt, liivit, paidan, kengät, kun olin ne riisunutkin. Sain itsenikin vaatteisiin. Liisa hieman ehosti itseään. Sanoin tulevani roskiksen kanssa ulos, kun se täyttyi nyt sinne kuulumattomilla spermapapereilla. Liisa esitti tärkeän näkökanan.
- Minähän en ole tullessani ensimmäisestä päivästä eteenpäin sinun työpaikkahuorasi? Osaammehan pitää tämän panon, kuin se olisi ollut kapakkalöytönä yhden yö varvi? Niin mielelläni olisin vain se kiinteistöassistenttinne. Muuten, työajan ulkopuolella tietysti haluaisin sinunlaista orhia sisääni, mutta ei työpaikalla.
- Sovitaan juuri näin. Ei työpaikkapanoja. Panot jos tehdään niin jossakin muulla. Sain pidettyä kieleni takan yhden jutun, mutta nyt ennen erosuudelmaa kerron sen sinulla naurettavaksi. Siinä haukkoessani henkeä orgguni päälle, meinasin sanoa, että sinähän nussit kuin ammattilainen.
- Johtaja Simo Sirkkasuo! Herko heko .. ja heko juurihan sovittiin, että se ei hypi esille. Vitsinä hyvä, jos kohde olisi joku toinen, jonka tietäisi sen ansaitsevan.
- Anteeksi Liisa. Otan hekot nahkaani. Anteeksi vielä! Ei sitten sitä laatua.
- Älä ruoski kieltäsi! Olet herrasmies. Et sinä sitä minulle halventavasti tehnyt. Kuten sanoin vitsinä hyvä. Olet saanut anteeksi ja minut kerran.
Koti, eli Vuorien talo oli tyhjä. Lappu oli, jossa oli halveksuntaa, uhkailuja ja lapsellista Marian uhoa tulevaisuudestani. Säästin ne, kun niissä oli hieman äitiäänkin kohtaan uhkaa. Kanarian reissun jälkeen Gunilla saattaa olla myrkyissään. Liisalla oli periaatteessa kuukauden irtisanominen. Nyt liike mielellään maksoi sen rahana ja antoi kertyneet lomatkin rahana mukaan. Liisa Keskinen tuli seuraavan viikon maanantaina paikalle. Esittelin hänet Täpille. Täpi teki pienen rungon päivän työhön. Laittoi Liisan huonekaluliikkeeseen hakemaan mieleisen pöydän ja tuolin. Käymään puhelinosuuskunnassa pyytämässä, että tulee toinenkin numero, joka sitten soi yhdessä siinä töpselissä, josta Liisalle tulee puhelut. Vielä pitää saada kolmas Malaga teippeihin hänelle ja katsokoon miten niitä lounasvihkon lappuja saa ostetuksi lisää. Täpi oli ostanut niitä aikoinaan tuhat.
- Saat tämän minun työpöydän sitten siksi aikaa. Siinä kirjoituskone ja muu laskumasiinan rähmä odottaa punaisten sormiesi taidetta. Tämä kaikki siksi, että minä puolelta päivää lähden Helsinkiin pariksi päiväksi järjestön kokoukseen. Työni on siinä pisteessä, että saavat maata odottaen. Simo hoitaa omiaan ja ottaa vastaan uudet paperille. Käy, jos ehtii paikoissa. Ensin kuitenkin se pöytä, tuoli, puhelin ja autokin Liisa sinulle! Laskuja vaan mukaan! Minä oli Täpi. Halosen Täpi Oulusta. Auffelin viresmeisselli teille nyt!
Sinne meni se. Kanarialta tuli Gunilla. Keskustelivat ensin alakerrassa kahdestaan toista tuntia. Maria tuli yläkertaan ovet paukkuen. Pian paukkui lisää. Saab lähti pyörät sutien. Sain tulla Gunin kamariin. Hän siellä vaateitaan valikoi pesuun ja henkariin pikkupöksyissään.
- Tervetuloa anoppini! Nussitaako heti, kun olet sopivassa vaatteessakin?
- Ei nyt! Emmekä anna Marialle pienintäkään vihiä siitä, että olemme olleet rakastavaiset alusta saakka. Se on hullu!
- Katsohan mikä kirjeenvaihto on ollut.
Gun istui sängylle ruskettuneena ja muuttui vihaisen ja tyrmistyneen oloiseksi, saatuaan viimeisen lapun käsistään.
- Jumalauta Saatana! Sehän uskoo olevansa talon omistaja! Ei äsken päin naamaa tätä ollut! Nyt minä teen, mitä Kalle suunnittelija. Hän teki puolet jo valmiiksi sinun varallesi. Nyt sen käännän Mariaa vastaan. Ei kuoltuani hän saa talosta mitään! Testamenttaan säätiölle joka lusikan! Kristuksen Perkele! Teki mieli jo nussia, mutta nyt pillukin on rutussa! Onko se ollut öitä poissa?
- Kolme tai neljä.
- Se mieletön! Pyrkii naituttamaan itsensä tiineeksi! Se pirun siittämä penikka sisältäni! Olisipa ollut keskenmeno! Onneksi ei Kalle ole tätä enää katsomassa!
Päästiin siinä hieman käsittelemään yleisasioitakin. Kerroin työstäni, joka on, sekä kannattavaa, että tavallaan mieleistänikin ihmisten asioiden hoitamista.
- Sinä sitten jäät kiinteistöalalle Oulun?
- Luultavasti. Tämä on Suomen yksi kasvavin paikkakunta. Asukasta tulee ja asuntoa vaihdetaan. Pian minäkin vaihdan keskustaan jonnekin. En Marian kanssa voi asumuseron vuoksi, enkä enää muutenkaan olla naamat vastakkain.
- Jätät minut sitten kahden tuon hylkiön kanssa. Olipa tämäkin loppu teidän liitollenne! Olen sinun puolella alusta alkaen siinä lapsiasiassa. Eihän Maria yritäkään ymmärtää sitä. Pitäisi sinut ja minut lapsenlikkanaan! Itse menisi ja olisi kiva uranainen. Ajatus on mieletön! Hän ei imettäisi, ei valvoisi lastaan yöllä ja olisi vain aamusta menossa uraansa hoitamaan! Sellaisen naisen kuuluu olla lapseton! Toivon, ettei ainutkaan mies sitä nussi paksuksi! Perkele!
Vuokrasin kaksion uudehkosta kerrostalosta. Otin option ostaa se vuoden sisällä, jos se miellyttää. Olisi ollut se rahakin ja pankista teknisesti lisää nytkin ostaa. Se oli kaksio, vaikka kevytseinän liukuovella siitä tuli pieni kolmiokin. Liisa Keskinen vieraili siellä kerran illasta aamuun. Meidän toimisto nosti vuosiliikevaihtoaan 350 prosenttia! Olisimme voineet nostaa pääomatuloa kummalekin, mutta Täpin mielestä, jos ei tarvitse, niin osakeyhtiö voi siirtää sen vaikka pankkiin kasvamaan korkoa. Tässä tapauksessa Täpi osti Nokian matkapuhelinta koko 135 000 markan edestä. Me ajattelimme, että niistä voi tulla jokin myyntijuttu, ellei Suomessa niin maailmalla. Soittelin isälle kotiin. Uutisia olivat, että äiti on piristynyt. Satu on menossa emännäksi, eikä halua opiskella mitään. Emännän paikka olisi suuressa talossa. Siru pyrki taideteolliseen ja jäi varalle. On nyt kotona turhanpanttina. Pojat kasvaa ja pulputtaa, juoksevat ja kaatavat paikkoja. Ehdin sanoa avioerosta. Isä piti pitkän tauon.
- Onko syy sinun?
- Se on käytännön. Se on lapsensaaminen, sen kasvatus ja muu. Maria on poissa öitä, joten siitä mietit, kuka on mitä. Asun jo keskustassa kerrostalossa.
- Niin kaunis ja mukava nainen, kun Maria onkin. Hmmm ... Tämä on tätä. Olisi se minulla ja Seijallakin joskus eroon mennyt, mutta purimme hammasta ja jatkoimme.
- Pyydä Siru puhelimen jos se pomppii siinä.
Siru sai tiiviin selvitykseni avioerosta, työstäni, asunnostani keskustasta ja muusta.
- Minua vituttaa olla täällä kotona. Ei ole oikein särmää lähteä Helsinkiin nyt ylioppilaslikkana työtä etsimään. Palkka menee asumiseen siellä. En päässyt taideteolliseen. Tyrin itsen muotoilukokeen. Mitä, jos my brother kutsut minut sinne viikoksi pariksi Ouluun. Ei tarvitse olla lapsenlikka minulle. Kuljen ja katson. Nukun vieressäsi ja jos vaikka jokin duuniki putoaisi eteeni taivaasta.
- Tule pois vain! On se minullekin muutosta. Soita aika. Sano muuten mutsille sitä terveistä ja muuta. Kerro avioeronikin, niin minun ei itse sitä perustella niin paljon.
- Miksi te erositte?
- Ei ota kulli enää eteen. Maria siitä hermostui.
- Paskat! Me Sadun kanssa olisi osattu sinulle häissä jo sanoa, että se akka näyttelee. Olisit tullut kysymään. Meillä on naisesta naisen katse ja käsitykset. Sori sinulle siitä. Isä saa ajaa minut Seinäjoelle huomen illalla yöjunalle. Minä haluan nukkua junasängyssä kerrankin.
Ouluun saapui pikkusiskoni Siru. Mitä nyt onkaan 22 täyttänyt ja upea näky naisena! Solakka, pitkä, tissikäs ja naamallaan lyö missikilpailujen veistetyt kottaraiset laudalta! Tuli sieltä keskisuuren laukkunsa kanssa syliini. Otin laukun. Kävelimme aamuyössä sen kymmenen minuutin matkan. Selitin karkeasti, kuinka Oulu jakautuu joen molemmille puoli, junarata jakaa, moottoritie jakaa ja sitten sitä on kymmeniä kilometriä maaseudulle. Kotona kysyin kahvia tai teetä?
- Kuule, jos minä riisun itseni tuonne sänkyysi muka nukkumaan, mutta jäänkin jalat levälleen irstaasti, niin tuletko sinä nuolemaan? Ei kai sinulla niin kiire ole?
Se ikuinen naisen viettelys toimi, kuten toiminut on kymmenentuhatta vuotta. Toisaalta, ellei Siru vartalolla ja maukumisella se olisi toiminut, olisin liittynyt heti SETAan ja sen antavimpaan pyllymiesiskuryhmään. Nyt oli käsissä kimmoisaa, nuorta, virheetöntä ja kireää ihoa. Se oli lähes saman ikäistä ja osaavaa lihaa. Oli tultu Gunista kolmekymmentä vuotta alaspäin. Oli tultu kymmen vuotta Mariasta. Kaikki oli ekstraa ja ponnistusta parantavaa urokselle. Nyt ei pillu haissut kuselle. Siru pian tottuneesti siirteli paikkojaan kieleni ja huulieni alla. Sitten ensimmäisen kerran pysyi sisään. Jatkoin nuolua. Se kiemurtelija höpötti kaikkea ja pyysi sisään kyrpää jo tomerasti. Vielä nuolin liukkaammin. Siru kiljahti, kimeästi, repi hiuksiani, pyytäen lopettamaan ja oli joko kivussa tai huipussa, jota ei ollut kokenut vielä. Sen vielä pois tullessani kaksin käsin puristi vakoaan umpeen.
- Koskeeko sinuun?
- Koskee ja saatanan hyvää aaltoa menee! Helvetti minä luulin jonkun paikan repeävän vitussani! Nyt laita kiltti veli, kyrpä sisään ja anna sitä miulle paljon!
Näin tapahtui. Siru oli siinä viimeisellä kierroksella linkkuveitsenä. Oli silmät harallaan, pilluneste valuen ja huohotti. Päräyttelin ihmisalkion hiukkaset siskon kohtuun. Sirun emätin on lyhyttä mallia ja tunsin aina aukolla terskani käynnin. Me olimme siinä dekadenssin perheen parhaat näytekappaleet sekaisin. Meitä yhdisti luultu perisynti, nautinnon etsiminen, ehkä pelkkä omahyväinen tarve seksiin. Emme olleet sentään kaunotar ja hirviö, mutta kaunotar ja hylkiö.
- Sinä nussit paremmin, kuin kukaan ja nuolet minut hetkeksi helvettiin! Jo tämän vuoksi kannatti veli tulla luoksesi. Saanhan illalla lisää?
- Sitä ennen vaihdat lakanan ja tyynyliinat. Kastelit syntikiimaliemeesi pyhän lakanani.
- Eikö olekin vain parempi sulloa kyrpää minun liemeni joukkoon, kuin siihen saatanan, entiseen akkaasi?
- Kastelija sekin oli, on ja pitkään vielä onkin. Mitä sitä taideteollisessa olisit tehnyt. Sehän ei valmista mihinkään tuottavaan ja maksettuun työhön.
- En minä sitä niin ajatellut. Olisin päässyt Helsinkiin ja niihin piirehin.
- Piireihin?
- Niin. Taiteilijoihin, kirjailijoihin, musiikkisakkiin ja muuhun tutustumaan.
- Etkö kotikylässä saanut jo tarpeeksi ”taidepiiriä” huumehörhöä ja mielialamiestä? Mitä sinulla muuten on ehkäisynä. Se Tampereen häkkyräkö kelluu? Äsken tuli viiden naisen tiineeksi saamisen litkut.
- Juu! Tunsin sen. Se on jo kahdesti vaihdettu. Nyt on Seinäjoen seiskakierukka.
- Mitä se Satu meinaa?
- Se ei meinaa muuta, kuin jakaa sille typille persettä. Heti kun sällin suku hyväksy Sadun, ne menevät naimisiin. Satu muuttuu synnytyskoneeksi siihen sukuun.
- Haluaako se sitä ... itse?
- Kyllä kai ... ei ole siitä puhuttu. Se on muuttunut paljon siitä, kun viimeiseksi näit. Tuli sulkeutuneeksi ja araksi. Se paskan suku sitä pelottelee ja kyttää. Mitä minä teen päivällä? Anna avain, niin kuljen, kuin ihmiset ovista. Rahaa on. Intoa katsoa ympärilleni riittää moneksi päiväksi. En tuo miehiä, viinaa, enkä huumetta paikkaan!
- Paljonko sinulla muuten viinaa viikossa menee?
- Ei nyt enää juuri mitään. En vain pysty ottamaan, kuin ennen. Eikä ole fiilistä vetääkään.
- Ei ole ainakaan huono suunta. Ehditkö huumeen kokeilla?
- Joskus hassissätkää. Ylimainostettua oli asiansa. Maistuu kessulle ja paskalle ja vaikutus, kuin joisi liikaa energiajuomaa. Kyllä minä veli olen aika siisti likka nykyään. Sinä muuten voisit pitää minua täällä, kuin vähän silmällä pidon alla. Tarkoitan, sanot isälle kautta rantain. Ei se ala ihmetellä. Minä en enää tahdo sen kirkonkylän jengin kassa olla tekemisissä. Mitä sinä täällä opiskelitkaan?
- Parin vuoden ylioppilasmerkonomiksi.
- Onko siinä järkeä ja oliko se vaikea?
- Siellä oppii matikkaa, kansalaistaitoa, kieliä, talousmaantiedettä, lakia ja muuta sellaista, josta voi olla hyötyäkin. Tietysti tulee kirjapidon ja asiakaspalvelun osaaminen. Syksyn juttu on vain jo alkanut. Tuossa on vara-avain. Musta sopii alas ja tänne. Kylppäriä osaat käyttää ja keittiötäkin. Saat masturboida, jos olet niin kiimassa.
- Ei tuon äskeisen jälkeen nyt tarvitse. On paljon ollut panoja, että olen sen tahallaan miehelle näyttäen tehnyt. Hölmömmät luulee, että näytän sen kiihottaakseni sitä. Kyllä me broidi tullaan toimeen! Ainahan meillä on ollut enemmän, kuin pelkkä sisarrakkaus välissämme. Nyt kun Satu on kuviosta poissa, sinulla jää aikaa minun enemmän, vai kuinka?
Pusersin päivät asuntokauppaa ja muutaman liikekiinteistön. Oli nyt aikaa enemmän Liisan ansiosta olla kohteessa kiireettömän oloinen. Alkoi asiat näkyä päätettyinä kauppoina ja tilityksinä. Liisa oli huomaamaton, mutta asioissa mukana, tärkeä, osaava. Oli myös huumoria, tarpeeksi roisia kielenkäyttöä sellaisille asiakkaille, jotka sitä vaativat. Seksi ei vilahtanutkaan meidän välissämme. Eikä se vilahtanut, kun kävin Vuorilla. Näin kohta entiseksi muuttuvan akkani naamansa kuva sonnitulla elefantinperseellä. Keskustelin Gunin kanssa asioista laajemmin. Huomasimme, että Maria hiipii kuuntelu etäisyydellä. Gun käski sen painua helvettiin. Heilläkin olivat välit sillä tasolla. Gun lupasi lähteä Kanarialle kolmeksi kuukaudeksi, kun vain kaikki paperiasiat ja allekirjoitukset on kunnossa juristilla. Hän ei voi pelkäämättä tyttärensä kanssa asua. Maria oli tuonut yöksi jonkun lurjuksen, joka oli palli paljaana kulkenut alakerran vessaan. Gun oli antanut häirikölle pari kertaa jotakin keppiä ja keittiöveitsellä ajanut takaa eteiseen ja pihalle saakka. Maria oli vienyt palvellen vaatekasan ja haukkunut äitinsä. Ei Gunilla kysynyt mahdollisuutta vierailuun, joten ei tarvinnut Sirustakaan puhua mitään.
Siru rauhoittui seksinsä kanssa paljon. Sitä ylinuolemista minun pitää harrastaa. Se on minusta vähän pelottavaakin, kun se selvästi myös on sille siinä nautinnossaan kipeääkin. Lisäksi Siru kuuluu niihin mukaviin naisiin, jotka nauttivat alla makaamisen pitkästä pesuohjelmasta. Meillä onkin vakiintunut tapa. Ensin tulee se nuolenta ja päätökseen alla makaaminen. Molemmat tykätään. Gun lähti Kanarialle. Ajoimme mainosteipeissä Malagalla kotiin Sirun kanssa. Hänen asiansa oli tuoda lisää talvivaatteita, ehkä pikku roipettakin. Kertoisimme kotona, että Sirulla on parikin paikka, jos työtä haluaa. Olivat he tietoisia, että tulemme. Kuvittelivat vain, että huomenna vasta. Äiti hätäili, että ei ole mitään suuhunpantavaa. Siksi isän pitää kirkolla käydä. Siru otti Malagan ja käy Satua katsomassa. Vanhempi Severi katseli tallustellessaan minua ovelan näköisesti. Nuorempi Sauli oli muuten vaan näkemisestään välinpitämätön ja meni leikkikojuunsa. Lähti Siru ja kohta perään Seppo. Mentiin äidin kanssa ylös vanhaan huoneeseeni. Kakarat sai komennon leikkiä tai mennä päivätorkuille. Katselin kahden äitiäni. Sanoinkin ääneen.
- Olet paljon virkeämpi, eloisampi, sekä naisellisen hehkussa kuin viime kerralla. Sitä aikaisemmin olit sammua asioiden alle.
- Ei ole nyt enää tarvinnut synnyttää ja valvoa. Se on suuri lahja. Kyllä minä vielä muuten olen vanhassa menossa. Haluatko kokeilla jalkojeni väliä? Minä olen valmis. Sepolla menee tunti, tai enemmän. Voimme hyvin rysäyttää panon, kuin nuorena silloin.
Hän riisuin itsensä melko nopeasti ja näytti mitä on vielä runkonsa. Ei paha tosiaankaan. Napitti minutkin pois tekstiilistä, kumartuen imemään varteeni kovuutta. Asetteli itsensä selälleen, avaten niitä törröttäviä alahuuliaan. Sormeilin sieltä ja alkoihan se äiti eritystoiminnat. Terska tiesi vanhan tutun paikan, mennessään sisään. Oli hetki pantu, niin naisen viekkaudella äiti pamautti.
- Mitä tämä Sirun luonasi oleminen on? Leikittekö te aviopuolisoja?
Kiihdytin panemista, kysyen, että mitä on tarkoitus selvittää?
- Siru on sinun siskosi.
- Sinä olet minun äitini.
- En enempää, kuin Sirukaan sinun siskosi. Biologisesti me emme ole toisistamme geeniä saava. Laki kuitenkin katsoo asian toisin ja sinun ja Sirunkin kohdalla.
- Äiti nussitaan nyt ensin loppuun ja puhutaan sitten!
Tämä oli ensimmäinen pano äidin kanssa, kun kaikki tavallaan jäi kesken. Kyllä minä liudensin äidin kohtu- ja emätinnesteiden ph- arvoja omallani. Kuitenkin kiihkosta, tyydytyksestä ja innosta oli puolet puheiden vuoksi poissa. Puin päälleni ja annoin äidille lattialta omansa.
- No äiti! Puhutaan loppuun nyt.
- Kannattaako se? Minä arvaan teidän nussivan. Se on kuitenkin parempi Sirulle sinun kanssasi, kuin noiden juoppojen ja huumepäisten kanssa kirkolla. On parempi, että sinä katsot sen perään, kun minä ja isä ei sitä tehdä.
- Entä Satu? Onko hänen asiat hyvin, kun suuren talon ainut poika ei vieläkään alttarille saanut, mutta nussii?
- Miksi sinä ja Maria erositte?
- Erimielisyyttä liikaa monessa asiasta. Lisäksi Maria on uskoton.
- Uskoton? Sinä kävit kanssani rakkauden leikit, seurustellessanne ja vielä viime vuonnakin.
- Se oli perheasia.
- Ne eivät ole perheasioita. Ne ovat kiimaa ja pettämistä. Tietäisitpä miten välillä häpeän, kun Seppo puhuu minulle kauniisti avioliitostamme, minun uskollisuudestani ja kaikesta. Haluaisin huutaa Sepolle totuuden, mutta miksi? Hän siitä kärsisi nyt sitten turhasta. Pojat kärsisivät loppuelämänsä. Mikä on juoru, että Jäniksen rouvalla on poika jonkun tilapäiskuskin kanssa ja päälle tirskuntaa?
- Paskan puhumista! Ilkeiden ihmisten räkimää valetta! Seisomattomien kyrpien kusemaa kateutta!
- Niin ehkä ja omanaan Pena sitä pitää. Seppo tulee pian. Minä luulen poikani Simo, että me juuri nussimme meidän viimeisen rakkauspanon. Pyydän, että aina tavatessamme, pidämme kätemme ja kalun poissa toisistamme nyt. Se on kaikille parasta. Eikä se lapsikaan Sirulle sinusta olisi mikään ihmisen synti. Aivan eri perintötekijät se saisi. Kyllä minä tavallaan siunaan ja hyväksyn teidät yhteen. Seppo on sitten erikseen, jos ottaa puheeksi.
Seppo tuli ostoskassien kanssa. Äiti alkoi ruokatyöhön. Me juttelimme siinä pöydässä valmiiksi istuen hevosista, heinästä ja jalostuksesta. Isä kertoi ostaneensa traktorin. Ei uutta vaan käytetyn, kun sen mukaan sai tinkiä ison pyörivän heinäharavan ja paalauskoneen. Hän siis osti tarpeettoman traktorin, että sai halvalla kaksi muuta laitetta. Lopuksi ei se traktorikaan huono ollut, neliveto ja hyvät renkaat. Paikalle pihaan ajoi Siru. Tuli suoraan tuohtuneena ja kai itkeneenäkin istui heti kertomaan.
- Hakekaa isä ja Simo se Satu pois sieltä! Sehän on aivan hullu paikka! Se sälli, mikä vitun Kimmo istui vieressä ja puuttui puheisiimme. Kuselle mennessä tuli äitinsä viereen. Sanoin Sadulle, että mennään ulos kävelemään, niin se ämmä tokaisi, että Satu ei lähde ulos. Se on, kuin islamilainen perhe. Satu nöyryytetään ja alistetaan siellä pilalle! Isä hae Satu pois!
- Auttaako se, jos menen tupaan ja sanon, että Satu tule mukaan?
- Auttaa! Ainakin ne voivat herätä siihen, että Satu lähtee. Simo! Mene sinä!
- Kysyitkö sinä Satua mukaasi? Olisiko se tullut?
- En! En minä uskaltanut!
- No, jos vaikka haulikon kanssa ja Seppo mukana hakisimme Sadun kotiin, niin ne, tai se sälli houkuttaa sen huomenna puheillaan takaisin. Pääsee Satu kai sentään kävelemään tielle? Se sälli on joko niin hyvä panija, että Satu vain uneksii saavansa lisää, eikä lähde, tai jokin muu kyky.
- Simo! Äiti on kuulemassa!
- Ei, kun antaa Simon puhua vaan. Kyllä minä kestän totuuden sanoja. Jokin Satua siellä pitää. Voihan se olla juuri Simon sanoma asia.
- Voi helvetti kun täällä on ahdistunut ilmapiiri ja saamaton asenne! Annetaanko siis Sadun jäädä näivettymään sinne?
Seppo nousi. Katsoi äitiä. Sanoi sitten asian.
- Simo tule mukaan! Käydään siellä ja jos likka ei tule, niin siitä ei puhuta sitten enää! Minä tiedän paikan ja sinä ajat. Otetaan kyytiin, jos tulee.
Paikka oli yhtä komea kuin vuori päärakennukseltaan. Menimme sisään. Siellä istui penkillä Satu. Keinutuolissa vaani isäntä ja pöydän päässä tämä sulho Kimmo. Seppo esitti asian heti.
- Olen sadun isä. On tytölle asiaa. Tule Satu ulos juttelemaan.
Nyt akka piti suunsa kiinni. Vastahalkoisesti Satu nousi. Seppo talutti eteiseen ja ulos. Kimmo ja isänsä tulivat viereen pihassa.
- Meillä on perheasiaa, joten häipykää siitä omia juttujanne pitämään.
Sanoin sen niin, että joko ne menee, tai syntyy jotakin. Avasin Malagan takalaatikon.
- Haulikolla voi kai täälläkin saada tilaa puhua?
Menivät sisälle. Toivottavasti ei tuo omia haulikoita, kun takalaatikossa ei ole mitään. Isä tivasi heti.
- Satu! Nyt on tilaisuus. Autoon ja kotiin,vai jäätkö tänne?
- Sadun silmät vuotivat kyyneltä. Ne harhailivat talon ikkunoihin ja kaikkialle.
- Kerran vielä tyttö! Tuletko mukaamme?
Oli vain ulinaa, niin avasin takaoven ja työnsin melko rajusti siskoni kumoon sinne. Isä kiersi eteen ja minä ajaman.
- Hoitoon tuo pitää viedä heti!
- Ajetaan kodin kautta kuitenkin ja pestään se.
Kotona äiti ja Siru pesivät suihkussa pelkästään seisovan Sadun. Siitä ihmisestä oli kaikki halu poissa. Saatuaan vaatteet se parkui valtavasti. Huusi jotakin, että rakkaastaan erotetaan ja takaisin.. takaiiiisiin ...tkaisin.
- Viedään se sinne!
- Ei, kun viedään aluesairaalaan! Lääkettä ja terapiaa tuo tarvitsee, eikä sen talon jotakin myrkkyä, mitä ne sille syöttää!
Torjuin isän halu viedä huutava likka takaisin. Siru! Menen Sadun kanssa taakse. Laita turvavyö kunnolla kiinni ja valvo sitä. Tuletko isä isänä mukaan?
- Mene mukaan!
Se oli äiti Seijan käsky. Ajelimme aluesairaalaan. Menin itse suoraan päivystyshuoneeseen, vaikka siinä oli kielto tulla. Lääkäri katsoi minua.
- Minulla on autossa siskoni, jonka haimme talosta, jossa häntä oli pidetty kuukausia morsiamena. Huutaa ja itkee. On täysin toimintakyvytön. Pesimme ja vaatetimme lähtiessä. Poliisiasiaksi tämä pitää saada.
- Tuokaa! Hoitaja menkää mukaan noutamaan!
Kuljetimme Satua käytävällä huoneeseen, jonne tuli se lääkärikin. Me jäimme ulos puoleksi tunniksi. Sitten Seppo meni selvittämään henkilötietoja ja muuta taustaa. Tuli paikalle siviilivaateissa poliisikin. Kävivät huoneessa ja ottivat meiltä nimet, osoitteineen. Kirjasivat Sirun lausunnon käynnistään talossa havaintoineen. Tunnin päästä lääkäri kutsui Sepon sisään. Tuli tuo pian takaisin.
- Satu nukkuu nyt. On saanut mieltä rauhoittavaa ja unilääkettä huomiseen saakka. Ne huomenna ratkaisee, laitetaanko Seinäjoelle Törnävälle psykiatrian osastolle akuuttina potilaana. Merkit viittasivat lääkäristä joksikin traumaattiseksi ja maaniset jotakin.
Kotona syötiin vihdoin. Ei puhuttu paljon. Äiti syötti pojat ja niiden oli aina mennä sänkyihin. Juotiin kahvit. Isällä, jos oli tarkoitus kysyä Sirusta minusta jotakin, niin tämä Sadun kohtaus oli sen kysymyksen vienyt pois. Äiti oli ensimmäinen puhuja.
- Satuhan oli, kuin eläin. En varmaan tiennyt olevansa kotonaan! Mitä ne ovat sille tehneet? Huomenna pitäisi saada tyttö kiireellä ammattilaisten käsiin.
Siru pyrskähti itkuun ja sekavasti selitti.
- Oli se kuin ...pelätin siinä penkillä. Ei kai se tuntenut ..ku moni asia oli sille vaan jotakin.. ei mitään kysynyt ...ei mitään sanonut ja se saatanan sälli oli, kuin vanginvartija siinä! Tuollainne perhe pitäisi .. niin pitäisi tappaa pois!
Tarjosin paperia. Siru niisti kunnon limalätäkön ja vielä toiseenkin kuivasti silmiään, mustaa väriä ja niisti uudelleen.
- Tuliko se itse autoon?
- Simo sen kaatoi ja pakotti takapenkille ja lähdettiin pihasta. Simo uhkasi olemattomalla haulikolla auton tavaratilasta. He, isä ja poika tulivat pihaan perään estämään lähtemistä.
- Voi herra Jeesus sentään!
Äidin vertaus ei voinut osua paremmin asiaan. Siru sanoi menevänsä jo sänkyyn. Lähdin kohta perään, kun isä ei yläkerran sänkytilannetta kysynyt, niin menin Sirun viereen. Se pyysi olemaan selkänsä takana tuomassa turvaa. Lopulta piti suojalla sitä suurilla kourillani rinnoista, tai lantiosta. Ei sitten ajateltukaan seksiä. Isä soitti keskipäivällä sairaalaan. Sieltä kerrottiin, että Satu on saanut lisää lääkitystä. Häntä valmistellaan psykiatrian klinikalle vientiin. Ei osata sanoa, mitä on tapahtunut. Fyysisiä mustelmia ja jotakin on havaittavissa, kuten pakaroissa, reisissä ja käsivarsissa. Me lähdimme ajamaan sen tiedon kanssa Ouluun. Siru ei päässyt järkytyksestään eroon heti. ABC:llä kusella käydessämme se tirautti vielä itkut autossa Sadun kauhean tilanteen puolesta, tai vuoksi, tai säälistä. Lopulta sanoin, että Satu kyllä itse siinä alkuvalinnassaan teki virheen. Toisen teki, kuin ei tajunnut lähteä viikossa parissa ja kolmannen kun osannut pyytää isältä apua.
- Sinä teit enemmän oikeita valintoja, vaikka yhdessä olitte täysin sekapäisiä perseillänne ja käytöksillänne seitsemäntoista täyttäneinä. Mikään neuvokaan ei mennyt perille. Saat olla onnellinen, ettet ole Sadun kanssa Törnävällä mielialalääkkeessä.
- Niin kai. Satu oli aina meistä hullumpi ja rohkeampi kaikkeen. Usein minä tein ja tulin perässä. Ennen tuota hullua Kimmoa Satu olikin, kuin etsisi vaikeuksia. Ärsytti miehiä, haukkui ne panon jälkeen ääneen ja kiristi rahaakin joiltakin. Niin kyllä Satu oli paljon itse aiheuttamissaan vaikeuksissa.
Oulussa Siru sentään illalla halusi makaamismannaa. Soitti kotiin aamulla kuullakseen, että Törnävällä Satu on, eikä tietoja anneta. Painoimme firmassa työtä kovaa koko kevään. Täpi kyseli meidän halumme lomasta. On pakko firma laittaa kokonaan kiinni, tai minä Liisan kanssa ja taas vaihtaen Täpi Liisa kanssa pitää auki. Liisalle oli kertynyt noin muutama lomapäivä. Päädyimme vuorotteluun. Heinäkuussa olin viikko, että olin yksin. Liisa, jolle oli tullut kihlasormus, lensi Mallorgalle uusinen mieslihanpaloineen. Täpi vuokrasi mökin Oulujärven saaresta. Pahinta oli, että Sirukin meni kotiin. Oli Seinäjoella luvattu, että Satu saa päivisin siskoaan tavata aluksi tunnin. Sen ollessa virkistävää niin on puolitoista tai pitempäänkin. Satu oli saatu tähän päivään terapialla ja lääkkeillä. Poispääsyyn avohoitoon on vielä muutama viikko. Olin kesäleski, olin tavallaan hieman orpo, kun Oulussa ei minulle ollut ainuttakaan kaveria. Oli työtuttuja ja asiakasihmisiä vain.
Meillä oli asuntojen vuokrapalveluakin, vaikka sitä tehtiin vasemmalla kädellä, sitä saatavan mitättömän rahan vuoksi. Näytöissä meni sama aika, kun myynnissä ja käteen tuli pari sataa, kun myynnistä 6 000 markkaa. Selailin vuokrataan ja halutaan vuokrata kasaa jotenkin keskenään sopiviin kasoihin. Niistä pitäisi onnella kokeilla osumista. Ensimmäisellä kerralla meni silmieni ohi nimi, jota en noteerannut. Pirkko Niemi etsii kolmiota Nätärin alueelta. Selasin sitten vuokrakohteet Nätäristäkin. Oli vain kaksi kolmiota. Klemmarilla yhdistän Niemen ja ilmoitukset yhteen. Siinä vasta luin tiedot yhteyteen. Sotilaskotijärjestön Pohjois-Suomen pääsihteeri Pirkko Niemi, puhelin ja nykyinen osoite. Mieleeni tulivat lentäneet kalustot ikkunasta Huovinrinteellä jouluna vuosia sitten. Ja sen illan ja yön kehittyminen panojen riemuvoitoksi. Näppäilin Pirkon työnumeron.
- Niemi.
- Kiinteistövälittäjä Simo Sirkkasuo päivää. Olit jättänyt Nätärin alueelle sopivasta kolmiosta halukkuutesi. Kaksi on kolmiota. Toinen tyhjä ja heti vapaa, toinen tulee vapaaksi elokuun alkuun. Normaali kunto, kylpyhuoneet on laatoissa, keittiössä pitkät pesu- ja työpöydät toinen kolmas kerros ja toinen maatasossa, omalla takapihalla, korkea aita. Maakerros maksaa1 300 ja kolmas kerros hissillä 1 550 markkaa.
- Hyvä juttu. Työni on täällä Nätärissä. Koska saan nähdä?
- Erikoistarjous Pirkko. Saat nähdä ne heti. Olemme vanhoja tuttuja.
- Eeen muista.
- Joulu, ikkunat rikki, kiire muutto pakkasesta kaksioon. Olen se korpraali Sirkkasuo.
- Oletko! Nyt muistan. Komea, kohtelias ja olit aikaansaava nuorimies. Olet kaukana Säkylästä.
- Niin olet sinäkin. Oletko sinä kaukana tästä Nätärintie 9?
- Kaksisataa metriä kai.
- Olen siellä vartissa.
Totta puhuen en sekuntiakaan ajatellut Pirkko Niemeä nyt sänkyyn. Oli vain hauska nähdä vuosien takaa oleva hoito taas. Siellä odotti Pirkko yhdeksikön pihassa. Kyllä me halaisimme. Nauroimme ja katselimme toisiamme tutkien. Mentiin sinne maatasolle. Pirkko katseli sen, todeten, että muuten hyvä, mutta talvisin tuo aitaus on lunta täynnä. Jätettiin pois ajatuksista. Käveltiin kaksi taloa kauemmaksi. Täällä oli vielä vuokralaisen joitakin suuria tavaroita, kuten piironki, pystypiano ja sohva. Kolmannen kerroksen näkymät olivat Pirkon mieleen, samoin iso kylpyhuone. Tästä hän saattaisi saada asunnon.
- Tarvitsetko kolme huonetta? Kaksioita olisi vaikka lähempänäkin tuota teidän paikkaanne.
- No, minä löysin Niemen jälkeen kapteenin. Hän saa tai pitäisi saada tänne komennus pariksi vuodeksi kouluttajaksi. Upseerit eivät halua tuonen virkataloihin. Ne ovat vanhoja, kuluneita ja vetoisia.
- Miten sinä nyt asut?
- Järjestön vuokrayksiössä. Kaikki tavarani on varastossa Säkylässä vielä. Miten sinä täällä olet?
- Veri veti. Nainen, josta jo avioero menossa.
- Minäkin erosin heti silloin sain nopeutetun eronkin. Kapteenikin erosi ja me jotenkin aloimme olemaan. Nyt on hankalaa tämä välimatka.
- Tarkoitatko, kun nukkuu yksin ja eikä saa hellyyttä? Siitä minulla ainakin on ollut nyt ongelmaa, kun totutin naisen vieressä joka ilta olemaan.
- No kyllä se on sitä samaa, vaikka ei me ole kokonaan yhdessä asuttu. Me vanhoina sänkykavereina, minulla on sinusta vain hyvää muistoa ja kaipaustakin silloin, voisimme taas auttaa toisiamme. Et käynyt luonani montaa kertaa.
- Olen nyt mukana. Ei turhaa lässytystä uskollisuudesta, eikä muustakaan! On vain kiiman tyydytystä, hekuman etsimistä vailla mitään ongelmaa.
- Sinä olit silloinkin järkevä, tarmokas ja osaava. Mennäänkö meille?
Sinne teille menimme. Yksiön eteiseen tuli kaksi vaatekasaa. Sänkyyn ilmestyi kaksi lihaisaa, kiimasta, huohottavaa lihanisäkästä. Tuoksui pillu, kusi, hiki ja kiiman nesteet. Kohta panimme, kun sen hekumanhiillos oli kuumana allamme, päällämme ja sisällämme. Ihmiselämän tyydytyksen ruiskahdukset meni Pirkolle perille. Siellä miljoonat siimat nyt sätkyttävät jonnekin onnistumatta mitenkään. Olimme lauenneita, nauravia, iloisia huuman läpikäyneitä siinä kapeassa sängyssä. Odotimme vain uroksellisen elimen voivan tehdä lisää siitiöitä ja kovana kirnuta niitä perille. Vajaan tunnin päästä makasimme uudelleen tekemässä lapsia, joita ei tule, joita ei toivota, joista on vain aineet liikkeellä. Pirkko halusi vuokrata sen kolmannen kerroksen. Siitä väännetään huomenna paperit. Uskokaa, että nussimme toimistomme sohvalla ovi lukossa. Sitten annoin ymmärtää, että pitää näyttää siveää ihmistä, jos tulee vaikka pikayllätyksiä upseerin asussa etelästä. Pirkko tajusi sen sisällön, joskin kasteli sisällöllään sohvan.
Sirun seura oli tehnyt Sadulle hyvää. Siru otti toisenkin viikon tällaisena suljetun hoidon avoamatöörihoitajana. Oli lomaviikkoni. Ajelin Seinäjoelle. Satu ei minua tuntenut. Oli sisarusasiassakin siis syvä katko. Siru selitti Simon, veljemme moneen kertaan. Satu katsoi minua, kuin koivua, tai voikukkaa. Epäilin sisaruksistamme yhden olevan poissa pelistä. Siru ei sitä uskonut.
Poliisi ei tätä tutkinut. Olivat käyneet talossa, jossa kerrottiin, haulikoiden kanssa meidän hakeneen poikansa Kimmon pitkäaikaisen morsiamen väkisin. Siihen loppui poliisin äly ja halu. Ajoin kylälle, paikkaan, josta näin Jäniksen toimitilat. Pihassa oli yksi iso kaappiauto ja muu vaikutti lomalaiselta. Ajoin toiselle puolen, josta näki asunnon pihaan. Siellä poika ajoi pikkupyörällä ympyrää, hyppäytti hiekkakasaan ja pyrki ajamaan takapyörällä. Rouva Jänistä ei tuntiin näkynyt. Nyt, kun olin tällä tuulella aikomukseni oli katsoa kaikki vanhat hoidot. Matkalla Sirkkaniemeen painoin jarrua. Ajattelin Sirun paikalla olemista. Samoin hylkäsin Ullan paikan seuraamisen. Noudin Sirun Törnävältä. Hänelle olivat kertoneet, että Satu on tullut ahdistuneemmaksi. Onko lääkityksessä väärää, vai vaikuttako nämä päivän tapaamisen siskon kanssa. Pohdimme ajatusta ajaa Ouluun kiertäen hieman itäkautta pari hotelliyötä.
Lomien jälkeen teimme kovia päiviä monta viikkoa. Saimme rästit kuntoon ja paljon uutta asiakasta. Kerroin Täpille Sirusta.
- Hän on tähän hommaan tietysti raakile. Kuitenkin on oppiva, haluaa palkkatyötä ja näpsäkän näköinen ja oloinen. Selvittää LKV:n tietysti ja minä hieman muutaman kuukauden treenaan. Tuonko näytille?
- Tuo, vaikka kyllä mielessäni oli jotakin kokenutta naista.
Illalla opetin Sirun kahteen kertaan.
- Täpi on pilluhaukka. Haluaa varmasti jo huomenillalla viedä sinut kapakkaan ja naida yön, jos ståndaa. Sitten sinä olet Täpin keikkalauman jäsen. Minä en sitä tykkää. Minä en vittuile kun tuot parikymppisen tasapainoisen ja järkevän mulkun pillustasi roikkuen, mutta Täpin tapaiset liukkaat sairaspallit on pidettävä aluspöksystä hevon vitussa. Minä olen tuntenut hänet jo merkonomikoulusta. Siellä monet likat itkivät ja hoidattivat tippuriaan, jota Täpi levitti. Silti löytyi revaa auki jatkuvasti. Toinen juttu näytöissä on kullin näyttäjää sinulle aivan varmasti ja puristelijaa. Uskotko, että vanhan äijän käsi minihameesi alle, kun teet 800 000 markan asuntokauppaa, on koe? Katsojissa on suoranaisesti vain yrittäjiä päästä edes sormeilemaan. Siitä raiskaus on lähellä. Tämä on kovaa ja vittumiasta työtä. Meitä on liikaa ja ihmiset tottuneet, että tingitään kaikesta, meidän palkkioistammekin. Niistä ei tingitä. Menkööt muualle! Tässä on asiaa, jonka sinun pitää tietää, tai en vie aamulla Täpille.
- Joo. Tajuan, mitä tarkoitat, että minulla kun on pillu, olen aivan eri asemassa kun te mulkuillanne. Anna minä yritän kaksi viikkoa.
Aamulla Täpi oli silmät soikeana tuijottamassa Sirua. Oli siinä tietystä näyttävää naista, jota Täpi on nähnyt kai TV:ssä. Lopulta minun piti sanoa suoraan.
- Lopeta Täpi turha seisottaminen ja läähätys Sirusta. Se ei tykkää miehistä. Käydään nyt läpi tätä juttua. Siru kaksi viikkoa olisi mukanani. Lähtee, jos törttöilee tai on mielestään väärässä paikassa. Se ei anna persettä sinulle, eikä minun tietäen muillekaan. Siru on pikkusiskoni!
Lisia Keskinen räjähti heleään nauruun kuullessaan asian. Liisa oli jo nostettu palkassa ylemmäksi. Hänelle hankittiin nimenkirjoitusoikeus firman asioihin 2 000 markkaan. Hän oli osa firmaa.
- Hyvä on kamu! Ota sisterisi mukaan huomenna esittelyyn. Näytät idean, miten ostopäätös puhutaan, kuin olisi vain asiallisen kuiva perustietojen selvitys. Sitten nämä niksit isännöitsijätodistukseen, kuvaamiseen, ja vuokraamisenkin niksit. Siru saa mennä ensimmäiseen syksyn LKV-tutkintoon, joten tietonivaskaa päähän. Tervetuloa sulotar tänne pyörimään.
Samoin Liisa tervehti ja lupasi kaiken toimistotiedon ja avun. Aloitimme käymällä ensin vuokranäytön. Se meni liian hyvin ja liian helpolla. Siru ei oppinut mitään. Seuraavaksi oli kolmio, jonka asukkaat olivat sitä mieltä, että alue on loistava ja hintataso pitää olla sen mukainen. Iskin Sirulle silmää.
- Tästä on vain pieni matka todella hintavammalle alueelle. Muutama sata metriä ja neliössä tullaan alas ja kun niitä on 98 niin se näkyy. Oliko tämä jollakin jo välityksessä?
- Oli, mutta se ei tehnyt mitään.
- Me olemme myyneet tältä alueelta viimeiseksi noin kuukausi sitten kauan olleen kolmion 175 000 mk ja siinä omistaja lähti 215 000. Oli riemuissaan siitäkin saadusta rahasta. Olen tekemässä välityssopimusta hinnasta 182 000 ja ajattelin pohjaviivaa kohtaan 179 000 markkaa.
- Ei tule vittu mitään!
- Kiitos, että saimme käydä.
Ulkona Siru ihmetteli miksi olin niin tiukka?
- Ei tuosta todellisuudessa saa kuin 170 000. On vain näissä ajettavaa ennalta turhiin näyttöihin. Aikaa menee ja bensa palaa, kun tulee se toinen paikka, joka menee. Sitten on sellainen asia, kuin välittäjän ammattitaito, tieto, jota näillä ei ole ja ylpeyskin. Miksi viettää aikaa hölmöjen kanssa, kun sen voi viettää tekemällä kauppaa?
Viikossa Siru oppi viisi, tai kuusi välittäjän tärkeintä ”mitä se on?” kohtaa. Jäi vielä kymmenkunta niitä, jossa hän oli aivan vielä naiivi maalaistyttö uskomuksissa, että ihminen on hyvä, viisas, sekä hellä. Se ratkeaa nyt, tuleeko hän firmaan ja miten asetetaan tavoitteet. Sirun mukanaolosta oli minulle se hyöty, että miespaikoissa selvästi niillä meni halu väitellä katsellessaan Sirua. Naistoimeksiantajat käsittivät, että on mukana kaunotar, ei kannata omalla naisellisuudella leikkiä vaikeaa. Illat käytiin LKV opasta ja monistenippua läpi. Siitä ei tule Sirulle vaikeaa. Rakastelimme vain muutaman kerran tämän kahden viikon aikana. Muuten sängyssä annoin paljon läheisyyttä, lämpöä, hyväilyjä, hellyyttä ja sitä, mistä Siru tiesi minun rakastavan häntä. Se on suuri voima.
Täpi, Lisa ja minä Sirun kanssa olimme maanantaina kahvilla. Täpi on toimitusjohtaja ja 51 prosentin omistaja. Hän halusi tietää miten ratkaisemme Sirun kohtalon. Vaati Lisan mielipiteen.
- Toimistotyö kannalta hän oppi sen rutiinin. Ei voi, ei voi kukaan tulla ovesta ja osata jonkun toimiston idean, kaavakkeet ja toiminnan laatikot heti. Siru osaa varmasti sanoa missä on huudatuspaperit ja missä on uudenmalliset isännöitsijäpaperit tai kuinka kirjoitetaan väliaikainen toimeksiannon keskeytys. Kannatan joukkoomme ottamista!
- Simo. Vakava paikka kehua ja haukkua sisko, kun se kuuntelee. Polta kumiasi!
- Kaksi viikkoa on mihin tahansa uuteen tehtävään lyhyt aika. Kerron kehnot asiat ja puolet ensin. Siru on liian sinisilmäinen. Hän uskoo kun asiakas selittää jotakin oikein liukkaasti. Pitää silloin pysähtyä miettimään miksi se tekee sen peittääkseen, valehdellakseen tai mikä muu syy. Sitä taoin Sirulle, mutta maalaistyttö hyvällä kotikasvatuksella on sitä höynäytettävää. Toinen Sirun kehnous on kyky olla välittämästä mitä hullummasta asiakaan väittämästä. Hän luulee, että kaikki ihmiset puhuvat totta. Siis samaa, kuin tuo ensimmäinenkin asia. Kolmas on sellainen, joka hioutuu kuukausien aikana, mutta on nyt piikkinä. Se on omatunto. Hän luulee tekevänsä valtavan synnin, kun sanoo asiakkaalle, että taloyhtiöstä on ostettu hintaan tuo ja tuo neliöllä ja sen on 300 markkaa teidän ajattelemaa neliöhintaa halvempaa. Tekisimme välityssopimuksen tähän hintaan. Emmekä juuri tinkisi sitten.
Kolme hyvää piirrettä on numerotarkkuus ja päässä laskemisen kultainen kyky tehokkaasti. Toinen on asiakkaan ottamiskyky ostohetkellä. Siru osaa tehdä sen niin, että sadasta 98 luulee, naisen tosiaan vain häntä varten on kaiken ajatellut ja tekee nyt työtään. Kolmas on pitää tauko oikeassa paikassa. Kun asiakas on päättämässä ja sanoo, että lattiat pitää uusia, Siru osaa olla väittämättä vastaan. Hän sanoo, että onneksi omistaja ei ole teetättänyt siihen mieleistään uutta, te saatte päättään uuden parketin puun, värin ja suuruuden. Ostaja ei saakaan päähänsä, että välittäjä väittelee ja pitää lattiaremonttia joutavana.
- Ja minä sanon, että Siru on niin kaunis, että siitä on aina hyötyä välityshommissa. Töppäilyn saa kaunis nainen anteeksi ja meidänkin töppäilyyn laitetaan Siru selittämään, niin vittuilu ei ole kovaa. Siru! Tervetuloa koeajalle ja aloitetaan tästä sambaamaan saatanasti!
Ei Siru pettänyt Täpin, eikä minun arvioitani. Viikko viikolta parani tulokset ja siskonainen sai valtavasti itsevarmuutta toimiinsa. Ensimmäisen räntäsateen aikaan hän oli 90 % valmis välittäjä asuntoihin. Teollisuus- ja liiketilat sain tehdä puolestaan. Tapasin kaupungilla sovitusti Gunin. Oli testamentannut kaiken säätiölle. Ilmoitti, että juristi Simonen oli katsonut minun ja Marian yhteisen tilin tyhjätyksi. Tili oli se, jolle vuokravahat tulivat yhteisestä peltoalastamme. Lisäksi oli tehnyt yksin uuden vuokrasopimuksen uudelle tilille.
- Se on Simosesta riittävä törkeään petokseen ja törkeään asiakirjaväärennykseen. Simonen ehdottaa, että valtakirjalla annat hänelle asian. Se menee näissä minun ja syyttäjän nostamissa jutuissa yhdessä. Sen opettajaretkun kanssa se on kuolinpesän kavallus, varastetun tavaran kätkeminen ja myyminen ilman hallintaoikeutta. Ne vievät minulta kaksi arvotaulua Helsinkiin myyntiin, korukokoelmani osa on hävinnyt ja isän pitämä numismaattinen kokoelma. Poliisi tutkii ja on taulujen perässä Heggelstamin liikkeen kautta. Simonen povaa jatkettua ja törkeää sanaa tarpeeksi Marialle yli kaksi vuotta ja sillä mätäpäälle vanhana tekijänä kolmea. Lisäksi tipahtavat oikeuskulut, sekä se sinun saamaton vuokra kahden ja puolen vuoden ajalta. Tietysti minä yläkanttiin vaadin omaisuudestani, sekä kuolinpesän kavalluksen omaisuudesta korvaukset. Se likka ei veloistaan pääse heti irti! Tuollainen yritti häätää minut kotoani mitättömien pallipellejensä kanssa. Pallit on jo tästä tauluvarkaasta vaihtuneet. Mitä lie paljastuukaan vielä. Lähden kuitenkin talveksi Thaimaahan. Taloon on lukot vaihdettu ja vartioliike käy illalla ja päivällä paikalla. Lähetä Simoselle valtakirja. Sen mukaan asia on alioikeudessa vasta touko-, kesäkuussa. Silloin olen jo taas kotona.
Uteliaisuudesta kysyn, että mikä mukanasi on se kaunotar?
- Pikkusiskoni. Hänkin pyrkii elämän uraansa kokeilemaan välittäjänä.
- Juu nyyyyt minäää tiedäään pikkusiskjahan ne ovat.
- Mutta rakas Gunilla, satojen panojeni unelma! Siru Sirkkasuo, syntynyt 1966 ja elää Oulun kaupungissa, työpaikka Halonen LKV oy. Rakas! Voit tämän tarkastaa heti, tai Simonen tekee sen sinulle rahasta.
- Uskon!! Älä ota asiaa muniisi saakka. Kiusasin ja melkein osuin kivekseesi. On sitten kaunis naisolio! Muistan ne kaksoset, siskosi Marian häistä. Kyllä … kyllä … Simooo. Näin teidät seisovan jonkun talon rapun edessä viikko sitten. Ajoin ohi. Elämä on paskaa, kuten me parempi kansa sanomme livet är sontaa. Hormooni toimintani on Marian vuoksi mennyt sekaisin ja lähtenyt kehostani naapuriin. Oli mukava herrasmies ja mentiin sänkyyn, mutta en kyllä nauttinut minuuttikaan! Näyttelin loppuleikin ja toivoin, että nukumme.
- Se ei ollut vain tarpeeksi mukana mies. Kerroit tuon, etten vain pyytäisi sinulta peppua nyt.
- Sinä Simo olet se mies, joka pääsee pepulleni vaikka arkkuun asti.
Simonen sai kaksi valtakirjaa. Yksilöllisesti siihen vuokratilin kavallukseen ja sen selvittämiseen, sekä toisen yleisesti, jos Gunillan keissiin tulisi minullekin asiaa. Räntä lisääntyi, pakkanenkin jo sen kohmetti. Oli Suomen nousukauden suurin romahdus. Ihmisiä jäi kahden asunnon loukkuun velkaa. Yrittäjiä valtio ajoi konkurssiin, pelastaakseen roistot pankinjohtajat ja omistajasuvut. Oli maailman mittakaavassakin mahdottoman suuri suunnitelma laukaistu Suomessa. Kokonaiset suvut menettivät rahansa ja omaisuutensa. Yrittäjän hirttivät, ajoivat autolla rekkaan, ampuivat ja hukuttivat itseään. Tilastoja itsemurhista väärennettiin ja kuolleiden tilastot olivat monta sataa kadoksissa syistä. Se pantiin jatkumaan vuosikymmenestä toiseen. Asuntovelallisilta pakkohuutokaupattiin asuntoja pankin lähipiirille alihintaan, jäi vielä velkaakin pankille. Asioita salattiin presidentin ja pääministerin käskyillä. Puhujat pääsivät viroistaan, eikä päätoimittajat eivät sallineen ainuttakaan oikeaa tietoa Suomen lamasta. Sitä seurattiin ulkomaila, koska siellä nähtiin, mikä varakkuuksien valtava siirto pienelle sakille oli kymmeniltä tuhansilta tapahtumassa Suomessa. Ei tullut apuun jumala, eikä Lenin.
Halosen LKV hiljeni. Oli Oulusta myynnissä meillä vain pahimmillaan 76 kerrostalohuoneistoa, 19 liiketilaa ja 4 teollisuustilaa, jotka vain olivat, olivat ja olivat kuukaudesta toiseen ketään kiinnostamatta. Valtion omaisuutta myytiin pilkkahinnoin sisäpiirin ydinsuvuille. Meni pankkia ja muuta valtio-osakemassaa jo varakkaille suvuille laillisesti pääministerin, oikeuskanslerin ja yhteiskuntakoneiston siunaaman.
Firmalla oli vakavaraisuutta kestää puoleen pudonnut liikevaihto. Se voi vielä pudota hieman ja sitten syömme varastoamme. Suomen liittyessä 1995 EU -jäseneksi kiinteistöala sai pian niskaansa vain ylhäältä tulevaa käskyä. Nyt näimme, että liittyminen oli tehty hätiköiden. Oli saatu lamaan lisävuosia, kun markkaa puristettiin, venytettiin ja raiskattuun eurokuntoon. Oma talouteni oli tavallaan laitettu Nokiaan, Fiskarsiin ja valtio-obligaatioihin. Jälkimmäiset tuottivat hyvin. Asuin yhä vuokralla, joten tuntui onnekkaalta, etten ostanut naapurin tornitalon yläkerrasta neljää huonetta viime vuonna. Siinä olisi ollut Sirulle työhuone ja minullekin pohdintakolo, mutta jokin sanoi, ettei tekninen lainakaan, jota pankki tyrkytti, ole viisasta. Pankki olisi maksanut ostokseni 60 prosenttisesti!!! Siru kovin sitä halusi näköalojen ja statuksen vuoksi. Hieman otti sieluuni, kun en kauppaa tehnyt. Harmi oli hänen puolestaan. Nyt Sirukin sanoo, että olisi otettava kaikki turha raha ja maksettava pankille se 690 000 markka kiireellä pois.
Keväällä oli ne oikeuspäivät. Minua ei siellä tarvittu, mutta kun oikeustalo oli siinä kävelyn päässä, menin sisään. Näin Marian juristinsa kanssa, sekä jokin miehenkuva kulki mukana. Vaikutti yhä opettajanhuoneen keräilyerien saaliilta. Syyttäjä luki oman asiansa. Simonen vei kirjallisesti omansa tiskille. Siinä meni minunkin saamiset tietoon. Vielä aamupäivällä Maria oli ylimielisen oloinen. Lounaan jälkeen kai juristinsa selitti, että ei tulekaan riemuvoittoa. Iltapäivän kahvitauolla Marian kulki ohitse ja sihisi jotakin rikollisesta perkeleestä. Kysyin madalletusti.
- Oletko synnyttänyt monta?
Ei tullut tietenkään päätöstä siinä, eikä seuraavanakaan päivänä. Se saataisiin kesäkuun 15 mennessä rouva Gunilla Vuoren ja tyttärensä Maria Vuoren (oli ottanut vanhan nimensä) välisissä tuomioissa. Herra Simo Sirkkasuon ja Marian Vuoden, sekä herra Kai Opaorpon, sekä herra Pekka Ullukkan asiassa tulee tuomio myös 15. kesäkuuta mennessä. Simonen selitti kaksi konnaa olevan siksi, että Maria seurusteli kummankin kanssa. Herrat olivat osallisia Kalle Vuoren kuolinpesän ja luultavasti vuokratulojen tiliväärennyksissäkin.
Meitä oli toimistolla nyt neljä ihmistä nyt enemmän päivästä paikalla, kuin tarvittiin. Muualla ei tarvittukaan ammatillisesti. Siru esitti Täpille ehdotuksen.
- Saanko minä kaksi viikko palkatonta, kun ei tässä kannata istua. Saisinko kuitenkin lomapäiväkertymän siitä?
- Kaksi viikkoa. Se on hyvä pätkä. Saat. Mikä missillä on mielessä?
Minäkin hieman ihmettelin, kun en ollut kuullut suunnitelmaa.
- Hakisin kaksoissiskoni tänne hieman piristymään. Hän on toipilaana ja kaikesta uudesta on tietysti sitä vaikutusta ja piristystä.
Täpi katsoi minuun.
- Siis toinen kaunotar samasta puustako?
- On. Ei ole turhan puhuttu hänestä. Oli suuren talon pojan morsian. Ne perkeleet sai sen pään solmuun. Satu on nyt ollut kotonaan avohoidossa. Kallokutistajat ei saa mitään selvää. Siru on oikeassa, että jokin muutos on aina muutos, vaikka huonompaankin suuntaan.
- Just de! Just de! Siru on poissa kaksi viikkoa. Tuokaa tämäkin kaunotar käymään täällä, että saan tiirailla lisää Sirkkasuon suvun aarteita.
Siru lähti aamulla kotiin noutomatkalle. Sitä ennen panon jälkeen oli ollut keskustelu.
- Simo! Minullekin tulee ikää.
- Niin?
- Otetaan kierukka pois ja tehdään lapsi. Ensi yksi ja jos se ei ole hirvää, niin toinen ja kolmaskin.
Sain hikoilukohtauksen. Tämän minä olin jo Marian kanssa elänyt painajaisena.
- Sinä siis haluaisit lapsen veljesi kanssa ja jättäisit työsi, johon olet juuri oppinut hyväksi? Et sinä voi kasvattaa ja olla kolmen lapsen kanssa asuntovälittäjä! On valvottuja öitä, kivistävä ohimoa, sutuista paikka kun kaikki kaatuu, valuu ja heitettään verhoon Boonat.
- Ottaahan kela sentään osaa, emmekä me ole tyhjätaskuja!
- Olen veljesi! Sinun täytyisi joka kakara ottaa nimiisi ja sanoa, että paneskelijoita nimettömänä oli kymmenen. Onko kivaa, seistä sossuämmien edessä tätä kertomassa?
- Kun kerran käy, niin meneehän se. Sinä et siis ole tässä mukana?
- Älä herra jumala tee tästä Marain tapaista asiaa! Se oli eron tärkein syy. Nyt se on jakanut persettään vuosia kymmenille, tulematta tiineeksi. Oli se riita ja ero siis turhaa.
- Anteeksi Simo! Oli väärä hetki ottaa asia esille. Ennen kun olen 26, se pitää hoitaa jotenkin. Minä Simo haluan vain sinulta se sperman, josta lapseni tulee! Vain sinulta ja tiedät, että siskona rakastan sinua miehenä, ihailen miehenä, enkä veljenä. On toinenkin juttu. Kun Satu tulee, meillä on vain tuo sohva. Suostu siihen, että Satu makaa sinun kanssasi sänkyä. Se voi olla sille se vuosiin ensimmäinen miehen kosketus, ensimmäinen miehen tuoksu, ensimmäinen miehen kullin tunne. Mikään lääke ei sellaista korjaa! Nämä tuntemukset ehkä laukaisee mielestä jotakin paskaa pois. Minä en huuda mustasukkaisuudesta, jos byystitte varvin kaksi. Olisin Sadun puolesta hyvilläni, jos nuolisit senkin siihen helvetilliseen hekumaan, jonka osaat minulle. Kuuntelen.
- Ei ole lisäsänkyä, mutta sen voi hankkia tänään. Ymmärsin 99% tästä, mitä puhuit ja tarkoitit. En ole aikaisemminkaan teitä laitellut, tai jakanut sinulle enemmän panoja. Satu on ne valinnut. OK! Naidaan! Ollaan vallattomia, jos se tekee Sadulle hyvää. Entäpä, jos ei teekään? Viemme takaisin sairaalaan ja sanomme, että oli kivaa, mutta Satu tuli taas tähän kuntoon. Tuosta, tästä suhteestamme repee. Olisin ollut hyvin karhea ja tyly, jos Täpi tai hän kaltaisensa sinun kanssasi olisivat pelehtineet. Olen sinusta mustasukkainen ja omistushaluinen! Nyt koen jopa ajatuksen, että Satu tulisi väliimme vaarallisena.
- Simo! On kysymys siskostamme. On kysymys minun biologisesta siskostani, joka on ollut rakastajattaresi monta vuotta. Nyt on kysymys amatöörikokeilusta, että Satu saa hellyyttä, miehen koskettelua ja läheisyyttä, jonka minä hyväksyn ja rukoilen sinulta tapahtuvaksi!
Pääsimme siitä johonkin ajatukseen. Siru lähti hakumatkalleen. Minä menin toimistolle. Siellä oli vanha tuttu paikalla. Tuolissa istui odottamassa Pirkko Niemi. Melko näyttävästi oli meikattu ja laitettu.
- Hei Simo! Tulin ilmoittamatta. Olen jo kertonut tilanteen heille. Siinä yläpuolellani on se kaksio teidän välityksessänne. Siellä vielä on asukkaat, mutta voisiko sen nähdä, vilkaista vain, jos on sopiva, niin vaihtaisin kolmioni siihen. Minun henkilösuhdetilanteeni muuttui. En tarvitse kolmiota.
Katsoin Täpiä. Se viisasi esitettä pöydällä. Liisa vilkutti kulmakarvaansa. Lähdettiin menemään. Kaksiossa katsottiin TV:tä. Selitettiin asia. Saatiin katsella. Pirkosta se näytti hyvältä, mutta vaatisi maalaukset. Sanoin sellaisen varmaan omistajalta onnistuvan, kun paikat ovat tyhjät. Pirkolta soitin omistajalle, kertoen, että alapuolen kolmiosta meidän vanha asiakkaamme vaihtaisi kaksioon. Vaatisihan se maalauksia ja kunnollista siistimistä edellisten jäljiltä.
- Se sopii. Siirtäköön panttirahat pankissa minulle ja minä laitan maalarit käymään. Katson itsekin mikä sillä huonokuntoista. Tulen sitten toimistolle paperihommiin.
- Asia on muodollisuuksia vailla valmis. Maalarit Rembbarantti ja Kallellaana käyvät siellä. Mikä, tämä muutos oli? Missä piileksii kapteenin salskea olemus kulli pystyssä?
- Se kapteeni oli paskapää! Petti minua ja kahta muuta naista valheillaan. Oli eronnut jo aikoja sitten. Herkutteli kanssamme sängystä sänkyyn! Kaksi naista oli jakanut rahaakin. Laitoimme poliisin perään ja kirjeet puolustusvoimien henkilötoimistoon. Se sai turpiinsa tuossa eteisessä tullessaan. Tavaransa heitin pihaan ikkunasta! Miten olisi Simo päiväpanot?
- Kiitos Pirkko. Se olisi loistava ajatus. Olen kuitenkin sitonut pallini nyt lupauksella naiseen. Yritän pitää uskollisuuden valaani sinunkin seireenilaulusi kuultuani kiinni.
- Se on harmi! Olet kuitenkin Oulun, Säkylän ja Suomen paras panija! Onnellinen se nainen, jota iltaisin syliisi hamuat. Oikein itkettää. Laitoin itseänikin sinulle. Katso punamustaa pitsiä ja sukkanauhaa.
Pirkko nosti hamettaan. Sitä sanottua siellä vaaleaa reisinahkaa vasten oli. Piti lähteä, ennen himon alkua. Toimistossa Liisa katsoi kelloaan, todeten sen olleen pikajutun.
- Järjestyy. Omistajakin lupasi läiskiä lateksin seiniin ja katsoa tiputtaako jokin hana, sekä raapii pöntöstä kuivuneet paskat pois.
- Liisa tuossa vannoi, että tämä nainen olisi ollut sinun entinen hoito.
- Liisalla on niin kuuman himokas mieli koko ajan. Pirkko Niemi oli Säkylässä sotilaskotisisarautossa myyjä. Miehensä ajoi ja ryyppäsi sen ojaan. Minä kävin ajamassa auton pois. Seuraavaksi jouluna herra ryyppäsi ja pani ranttaliksi. Hälyryhmässä riensimme paikalle ja suojelin naisparan tapolta. Sen verran vanha hoitoa Pirkko on. Myöhemmin kyllä oli varmaan hoitona ollutkin, mutta keräsi, kuin mangeetti varuskunnan upseeripallia ympärilleen.
- Ho hoijaa! Teillä miehillä on aina niin tylsät jutut naistanne. Nytkin Simo lopahti siihen jouluun, eikä tietoa tapahtuiko mitään.
- Sain aina sotkussa ilmaiset kahvit ja nunnareikää.
Saapui illan hämyssä Satu ja Siru. Hain heidän kassit autolta. Satu tunsi minut ja oli aivan toinen ihminen, kun Törnävän pihassa. Käveli pystyssä asennossa, katseli kiinnostuneena ympäristöä ja halasi minua vielä toisenkin kerran rapussa.
- Voi Simo! Siitä on niin pitkä aika ja kummallisia muistoja sinusta. Kävit Törnävällä ja kävit siellä Kimmon luonakin isän kanssa. Ne on yhtä kaameaa mössöä vain mielessäni.
Sisällä riisuin takkinsa. Sama kaunis vartalo oli, kuin Sirullakin. Sitten huudan se muttan. Kaikesta näki, että Satua päästään kemikaaleilla jarrutetaan, tuhotaan tai ainakin pannan hitaaseen myrkytykseen. Oli oire, että hän joutui sekunnin kaksi odottamaan istuimisen pyyntöön, että se oma toiminta lähti käyntiin. Kahvia juodessaan oli konemainen rituaali ottaa kuppi, tuoda se suulle, ryystää ja laittaa takaisin. Pieni tauko, ei pitkä mutta juuri sellainen, että sen huomasi, että nyt hän keskittyy minuun. Kerroin Siru ottaneen pari viikkoa vapaata. Sillä aikaa ajelette ympäristössä, kuljeskelette kaupunkia, kurkitte paikkoja ja olette lomalla. Käydään kolmisin syömässä illalla ja aamiainen hoidetaan itse. Käyn kaupassa, jos missit eivät ehdi.
- Siru on nimittäin työpaikan missi pomon ja naispuolisenkin mielestä. Minä olen ollut sitä mieltä kuusi vuotta. Sinullakin on säilynyt kurvikas olemus, mutta kasvoistasi olet enemmän muuttunut.
- Miten?
- Pehmeyttä. Enemmän pehmeyttä on tullut ja anteeksi vain, uurteet silmäkulmiisi.
- Enhän ole enää mikään lapsi. Täytimmehän 23 ja on Sirullakin uurteet! Katso nyt tarkemmin! Te olette sitten rakastavaisia tässä ja on kaikki mukavasti? Siru ei sitä osannut kertoa matkalla.
- Me luultavasti pidetään paljonkin toisistamme. Rakkauttako? Saattaa olla sitä, mutta ei iskelmien ja elokuvien tapaan. Siru valitsi tämän osan, kun teillä polut erosi sen pirun tyypin vuoksi.
- Ei! Älkää! Ei siitä saa puhua! Puhutaan muusta! Onko Siru tosiaan hyvä kiinteistövälittäjä?
- On se. Provikat on insinöörin palkan tasoa ja etuisuudet peruspalkalla lisää. Se tosin vaatii työtä, lauantaita ja sunnuntaita olla tuolla ja täällä ja siellä. Eikä se ole selvää, että kaikki selviäisivät tästä paperityöstä, todistuksesta ja muusta. Siinä pitää olla järki mukana, ettei hosu. Ajaa pitää ristiin rastiin paljon kaupunkia päivästä päivään ja hymyillä kauniillakin kasvoilla.
Katsottiin TV:sä myöhäisuutiset. Siru haki tyynyä ja peitettä komeron yläkaapeista. Tultiin asian yhteen kulminaatioon. Siru selitti.
- Me Simon kanssa päätimme, että sinä vieraana nukut sängyssä. Niitä ei ole enempää, joten Simo tulee viereesi. Minä en ole sinulle mustasukkainen, vaikka puuhaisitte siinä mitä. Onhan me ennenkin monet miehet jaettu reissuillamme. Jo sinusta tuntu Simon kanssa aivan kamalalta tai ahdistaa, niin annan tämän sohvan sinulle. Ei sinun ole pakko Simon kanssa maata.
Mentiin pesemään hammas ja naama. Katsoin, kun Satu lääkedosetistaan otti neljä pilleriä. Huilutti boisenmarjakeittoa päälle tötteröstä ja meni hammaspyykille. Siru oli varuillaan. Kuiskasi, että minun pitää, kuin pyytää lupa koskea. Siitä sitten aste asteelta ottaa syliin. Hyväillä paljon, ja vaikka puhua kauniita sille! Jos jokin menee pieleen, tulee Siru mukaan. Sinä menet sohvalle! Näin tämä ilta ja huomenna taas toisin sitten.
- Nyt tarkkana Simo, että saadaan Satu takaisin joukkoomme!
Menin sänkyyn. Siru peitteli itsensä sohvalle. Satu tuli valtavan isossa, kuin Tee- paidassaan, sängylle istumaan. Rinnuksissa oli pupun kuvia. Sammutin valot. Meillä oli yhteinen suuri peitto. Nostin sen puolikasta. Satu käpristyi sänkyyn selin minuun. Laskin peitteen päälleen. Käännyin häneen päin, kysyen onko kaikki hyvin?
- O ooon. Hyvä tässä on olla.
- Ota vähän lisää peittoa.
Toin peittoaja liikuin itsekin. Nyt oli vatsani kiinni hänen pakaroissaan. Kysyin pitääkseni puhetta yllä.
- Muistako kotonakin olimme sängyssä näin monta kertaa?
- En muista lapsuudesta, mutta sitten jo vanhempana. Sinä olit aina niin minulle hyvä, hellä ja pidit silloinkin, kun olit vihainen meidän tulemisestamme jostakin fesareilta. Muistan kerran, kun olin oikein räjähtänyt, niin sinä käskit pesulle ja laittamaan tukka. Tulemaan sitten viereesi kuuleman saarna. Et sinä saarnannut, haukkunut, etkö läimäyttänyt, jonka olisin tarvinnut opetukseksi. Sinä pidit minua sylissä ja vain kuuntelit, kun itkin. Vasta vanhempana tajusin, kuinka tärkeä anteeksianto se oli, jota en osannut arvostaa silloin. Sitten, kun naimme, minä en koskaan ollut jännittynyt tai pelokas, kuten muiden miesten kanssa. Minä tiesin, että sinä kohtelet minua kuitenkin siskona, jota halua nussia mutta haluat suojellakin maailmalta. Sinulta ei tarvinnut sitten lopussakaan kuulla vittuilua, uhkailuja tai lutkasi haukkumista. Ota minut taas syliisi Simo!
Tästä kaikki lähti, kuin ei olisikaan lääkemyrkyillä pilattu Satu. Olimme sylikkäin. Suutelimme arasti ensin teinien tapaan. Hyväilin ja hyväilin kaikkialta. Rullasin sitä isoa paitaansa ylös ja sain kämmenen pakaroille paljaaltaan. Kiihotuin hemmetisti. Sain nännin suuhuni imentään. Siirsin paitansa yhä ylemmäs ja Satu nousi itse sitä poistamaan istualleen. Samalla veti alushousuni pois. Sieltä ponnahti kulini käsilleen. Oli tässä se toinen hetki, joka ratkaisee paljon. Satu värisi, hänen lävitseen meni vapinaa monta aaltoa. Sitä puristusta minua vastaan oli paljon kovalla voimalla. Meni minuutteja, enkä tehnyt muuta, kuin hyväilin, antaen Sadun hangata vatsaansa kulliini. Hän supisi sitten kuin, Sirulta peitellen äänensä.
- Se on niin kova! Se on niin suuri! Minä vähän runkkaan sitä.
Asetuin asentoon ja kohta vääntelin itseni vielä parempaan asentoon vetämään Sadun alapään paljaaksi. Lopulta olimme kuusiysissä nuolemassa toisiamme hekuman kolmannessa asteessa.
- Laita Simo se pian sisääni! Laita se hitaasti ja varovasti taas. On niin pitkä aika viimeistä kerrasta Simo.
En siis kokeile ajattelemaani pitkää nuolentaa, joka räjäyttää joka kerta Sirun tuntemisen kivusta hekuman herkkuun. Parilla sormella vain Satua muutaman liikkeen avasin. Maalasin terskallani vakoa suuremmaksi. Menihän se varsineen sisään. Hyväilin rintojaan, pakaroitaan, kyliään, kaulaansa ja liikutin itseäni hiljaa. Satu puri huultaan. Aikoi äännellä, mutta pani etusormen suunsa eteen poikittain ja itki.
- Onko kaikki hyvin? Otanko pois?
- Älä! On vain niin hyvää ja sitten surullista. Tulee muistoja ja kaikkea sairaalasta. Minä käännyn vatsalleni. Sinä aina niin hyvin nait pitkään takaapäin. Tee nytkin ja juttele vaikka mitä! Minä olen niin nyt hauras ja epävarma. Menen rikki, jos ajattelen nyt liikaa!
Satu kömpi vatsalleen. Sovitin itseni aukolla asentoon ja olin siskoni sisällä. Satu äännähti luullakseni tuntemuksesta joka ei ollut ahdistusta tai kipua. Siru tuli polvilleen lattialle viereen. Silitti Sadun tukkaa ja poskia. Puhui jotakin hoidosta ja kokeilusta ja tästä panosta, jonka toivotaan nyt palauttavan jotakin vanhaa hyvä panomuistoa Sadulle. Tätä tilannetta oli puolen tuntia ja Siru kokoajan oli välillä kasvot kiinni Satuun ja suukotteli sitä. Kyseli kaikkea vanhaa aikaa. Uteli, miltä nyt kyrpä tuntuu. Satu ähki, itki aivan pienen tirahduksen, vaati lisää vähän kovempaa. Oli melkoisen ihmeellinen ja luonnoton pano! Siskoa pannaan, siskonsa suukottelee siinä ja veli kaiken päsmärinä. Loppukirin aikana Satu päästi muutaman kovan AAAH … aaaha ja lauetessani kiemurteli allani. Siru lohdutti, ollen kuin mukana orgussamme. Minä en piru soikoon montaa tätä laatua taida enää pystyä painamaan! Aikaa meni tunnin lohdutellen saada Satu rauhoittumaan. Minä hyväilin, pitäen hyvänä vatsan, käsivarret, tissit, reidet, pakarat ja mitä jäikään, kun Siru hoiti kasvot, puheineen. Lopulta Sadun tärinä ja nyyhke loppui, vaivuttavan uneen.
- Sinä Simo teit kaiken oikein. Nyt aamu ratkaisee taas paljon. Satu pääsi jostakin pois. Ei se olisi värinässä noin kauan. Sinä Simo olet ihmeellinen mies.
- Ja sinä ihmeellinen nainen järjestäessäsi tätä!
- Satu on sen arvoinen meille.
